Kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset lähentyvät toisiaan, kielteinen asenne vähemmistöihin yhdistää

  • Artikkeli
  • Ihmisiä ja ilmiöitä
  • vaeltaja2006
  • 11
Tästä se alkoi: Kristillisdemokraattien ja Perussuomalaissten kansanedustajia sulassa sovussa Aito avioliitto -tilaisuudessa 24.5.2016, mukana myös ranskalainen La Manif Pour Tous -liikkeen johtaja Ludovine de La Rochère

Suomi on mukana laajemmassa eurooppalaisessa ja amerikkalaisessa ilmiössä: konservatiivikristityt löytävät sielunveljiä kansallispopulisteista, meillä perussuomalaisista. Virossa populistit ovat hallituksessa. Ensi töiksi rajoitetaan homoavioliittoja.

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu

Helsingin Sanomissa on tänään laaja artikkeli konservatiivikristittyjen ja perussuomalaisten ”pyhästä” liitosta. Kristillisdemokraattien puolelta aktiivisina ovat samat miehet ja naiset, jotka ovat yrittäneet kaataa avioliittolain uudistuksen ja jotka propagandassaan rinnastavat homot pedofiileihin. Mutta nyt jako kristillisdemokraatteihin ja perussuomalaisiin horjuu. Molemmat ryhmät käyvät kamppailua homoavioliittoja, uutta translakia ja uudenlaista sukupuoliajattelua (”gender”) vastaan. Kristillisiä ja perussuomalaisia on entistä vaikeampi erottaa toisistaan.

Mukana on Timo Valtonen, joka Joosua-missionin bussilla oli häiritsemässä pride-kulkueita 4-5 vuotta sitten. Valtonen on Helsingin Sanomien mukaan entinen uusnatsi ja jenginuori, ja nyt hän on löytänyt perussuomalaiset.

Mika Niikko, perussuomalaisten kansandustaja, on myös entinen jengiläinen, joka Valtosen vaikutuksesta tuli uskoon ja liittyi Joosua-missioon. Niikko ei ole innostunut Antti Rinteen hallituskaavailuista. Hän arvelee, että ensimmäisenä ”raapustetaan” uusi liberaali translaki. Konservatiivikristityille se on suuri järkytys.

Kristillisdemokraattien Aki Ruotsala oli kesällä 2018 otsikoissa, kun hän julkisesti rinnasti homoseksuaalisuuden ja huumeidenkäytön ja sai potkut Porin jazzin toiminnanjohtajan pestistä.

Jimmy Huhtalakin on ollut julkisuudessa, samoin Marko Hamilo, jonka mukaan tavallisen kristityn suomalaisen pitäisi vaaleissa valita joko kristillisdemokraatit tai perussuomalaiset. Joukkoon kuuluu itseoikeutetusti Jyväskylän professori Tapio Puolimatka, jonka sanasota sateenkaariperheitä vastaan jatkuu. Mukana ovat lähetyssäätiö Patmoksen tutkimusjohtaja Juha Ahvio, joka epäilee homojen maailmanlaajuista salaliittoa, Patmos-lähetyssäätiön johtaja Pasi Turunen ja Oikean Median päätoimittaja Jukka-Pekka Rahkonen, joka muistetaan Aito avioliitto -aktiivina ja Rajat kiinni - ja Suomen Sisu -myönteisenä..

Kaikki nämä henkilöt liikkuvat kristillisten ja perussuomalaisten välimaastossa, ja heidän tekemisensä ovat usein olleet mm. ranneliike.netin uutisten aiheina. Uskovaisuus on pääasiassa helluntailaisuutta. Vihollisleiri muodostuu liberaalista kantaväestöstä ja maahanmuuttajista. Liberaali vapaamielisyys johtaa heidän mukaansa perinteisten perhe- ja sukupuolinormien sekä avioliittokäsityksen murtumiseen, ja kehityksen kärjessä on Kallion kaupunginosa Helsingissä.

Aito avioliitto -liike on ollut yksi työkalu homoja, lesboja ja transihmisä vastaan. Malli on saatu Ranskasta. Kristillisen ja maahanmuuttovastaisen La Manif Pour Tous -liikkeen johtaja Ludovine de La Rochère kävi taannoin puhumassa ja innostamassa aito avioliitto-joukkoja. Aito avioliitto -liike ei Suomessa menestynyt, vaikka sen lähipiirissä oli monia kansanedustajia, mm. Sari Tanus, Antero Laukkanen ja Päivi Räsänen. Helsingin Sanomien artikkelissa Laukkanen kertoo, että kristillisdemokraatit kiristivät selkeästi kantaansa maahanmuuttoon vuonna 2016, koska halutaan suojella perinteisiä kristillisiä arvoja. Uhkina kristillisille ovat siis eurooppalainen liberalismi ja islam. Ollaan samoilla linjoilla perussuomalaisten kanssa.

Perussuomalaisten entinen johtaja, katolinen Timo Soini, määritti perussuomalaiset kristillissosiaaliseksi liikkeeksi. Kun Soini poistui kuviosta ja tilalle tuli yliopistossa oppinut Jussi Halla-aho, luultiiin, että uskonnollistaustainen kiihkoilu ja sukupuoliasiat jätettäisiin syrjemmälle. Nyt kuitenkin Halla-ahon sanavarastoon on ilmestynyt ilmaus: ”vankasti kiinni luterilaisessa perinteessä”.

Voivatko kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset tulevaisuudessa yhdistyä?

Helsingin yliopiston ekumeniikan professori Risto Saarinen sanoo Helsingin Sanomissa tänään, että on merkkejä konservatiivikristittyjen ja maahanmuuttokriittisen ­uusoikeiston lähentymisestä. Se alkoi 2015, kun perustettiin Aito Avioliitto -yhdistys. Vastaavaa on tapahtunut mm. Amerikassa. Siellä on identitaarien ja konservatiivikristittyjen liitto. Identitaarit ovat nationalisteja ja jyrkästi maahanmuuttovastaisia.

Suomessa samaan kimppaan lyöttäytyminen näkyy siinä, että peruskristitylle suositellaan keskustan sijasta perussuomalaisia. Se näkyy jo uusissa gallupeissa.

Suomen vanhoilliskristilliselle uusoikeistolle tyypillistä on innostus presidentti Trumpista ja Unkarin pääministeristä Viktor Orbanista. Tv7-kanava on tämän kristillisen uusoikeiston tärkeä äänitorvi. Siellä avoimesti ollaan innostuneita myös Italian Matteo Salvinista ja Brasilian Jair Bolsonarosta.

Jos kristilliset ja perussuomalaiset yhdistyisivät, siitä tulisi Suomen suurin puolue. Voisi ehkä kuvitella, että ensimmäisenä työlistalla olisi homoavioliittojen kieltäminen ja peruuttaminen, niin kuin juuri nyt tapahtuu Virossa.

Lähteenä käytetty mm.:

Helsingin Sanomien laaja artikkeli äärioikeiston poliittisesta mullistuksesta: Suojele Jeesus Suomea

11 kommenttia

Yksi merkittävä solmukohta tässä suomalaisessa prosessissa näyttää tosiaan olevan Aito avioliitto -yhdisys.

***

Laajemmin tällaista kehitystä lietsoo polarisoituminen. Siihen taas liittyvät sellaiset asiat kuin "kupla" ja vuoropuhelun puute.

Meille tulevaisuutta pääosin pelkäämättömille ei aina tule mieleen ajatella, miksi jotkut takertuvat kiinni johonkin (oletettuun) menneeseen. Mekin helposti ajattelemme omaa käsitystämme ainoana oikeana suuntana, eikä tule useinkaan (ponnistelematta) ajateltua sitä, _miksi_ jotkut muut ajattelevat toisin. Tätä on käsitelty ennenkin https://ranneliike.net/keskustelu/15132/huutelua-kuplista-vs-pyrkimys-vuoropuheluun

Yleisesti olisi tarpeen koettaa kuunnella, mitä "vastapuolella" on sanottavaa ja miettiä sitä, mistä ne ajatukset kumpuavat. Samalla olisi hyvä pyrkiä väsymättä dialogiin siitäkin huolimatta, ettei "vastapuoli" ehkä ole halukas.
kristinuskomuksen kuplahan perustuu nimenomaan polarisointiin: kristityt vs kaikki muut. Ja kristittyjen kuplaa on koetettu armollisestikin ymmärtää, lukemattomat kerrat, mutta silti he vain mökivät fundamentalismissaan, kristinismissä.

Suomen kieli on rikkaan kuvaava, eikä olekaan mikään ihme että ristiriitaisuus kuvaa juuri "sitä itteään".

Nuo kristinismin fundamentalismithan on ruokittu muualta käsin isolti, sekä maahanmuuttoina että rahoituksin ja tekstein, joita nuo sitten kääntävät ja jankkaavat.

kd alkoi vastustamaan maahanmuuttoa kun kd:n puheenjohtajaksi nousi maahanmuuttaja-taustainen Sari Essayah. ristiriitaisen surkuhupaista.

Nuo krstillisfundamentalistit kannattavat israelia, vaikka israel juuri heinäkuulla 2018 viimeksi näytti kaapin paikan kristityille, eli israelin Peruslailla (ikään kuin perustuslaki, jota israelissa ei aiemmin ole vielä ollut) sääti että kristityt ovat toisen luokan rupusakkia etnis-uskonnollisessa juutalaisuus-israelissa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Basic_Law:_Israel_as_the_Nation-State_of_the_Jewish_People
Puhumattakaan siitä että pahansuinen jeesus tuomitsee häneen uskomattomat juutalaiset "saatanan lapsiksi" raamatussa (joh. 8:22 ...) ja paavalikin vaahtoaa juutalaisista, luther-piruparasta puhumattakaan.

Fundamentalisti-kristinistien politikoinnista tulee useimmille varmasti mieleen sama käyttäytyminen esim. Iranin fundamentalisti-abrahamikoilta. Niin samasta puusta veistettyjä nuo Lähi-idän uskomukset ovat. Samaa "perinteiset perhearvot", seksuaalivähemmistötuomitsemisten, muu-uskoisten dissaamisen ja niitten itsensä arvostelun kieltämisen abrahamista jargonia islamisti&kristinisteillä.

Nuo fundamentalisti-kristinistithän ammentavat erityisesti paavalin puheista, koska ne ovat suoraviivaisempia, verrattuna jeesuksen ristiriitaisiin juttuihin, joista ei Patmoskaan ota selvää, vaikka sen fundamentalisti, Patmoksen tutkimusjohtaja Juha Ahvio puuhasteleekin teologian tohtorina ja dogmatiikan dosenttina Helsingin yliopistossa.
Jyväskylän yliopistossa toki puuhaa noista myös kasvatustieteen proffana Tapio Puolimatka, joka ajaa "jumalaisen älykkään suunnittelun" opettamista kouluihin, ainakin biologiaan, mutta joka on ihan hissunkissun siitä että raamatussa on toistakymmentä kohtaa, joissa harrastetaan vähintäänkin sukurutsa-sekstaamista, jopa pedofiliaa, niitä siellä tuomitsematta - ja eihän raamatussa ole moraalia pedofiliaa kieltää tai tuomitakaan, mikä on toki ymmärrettävää sillä onhan kyseinen opus vanhemmanpuoleisten ukkeleitten sepustama.

Fundamentalisti-kristinistien muistihan on myös ihan seniili, kun he ovat nyttemmin vaatineet uskomustensa yli kaiken muun julistamisen sananvapautta, vaikka nimenomaan kristityt taannoin ptkään tukkivat sanavapautta säädättämällä jopa kuoleman tuomion kristinuskomuksen arvostelusta tai kyseenalaistamisesta - mikä sekin on jo ainakin jeesus-vastaista, koska raamatussahan jeesus useampaankin otteeseen kinaa eri mieltä olevien kanssa, eikä niissä heti ainakaan mestata eri mieltä olevia, vaikka toki niissä jeesus pahasuiseksi äityykin.

Fundamentalisti-kristinistien mukaan jokainen ihminen tarvitsee biologisen isän ja äidin ... paitsi jeesus tuli kuulemma ihmiseksi, täysin ilman biologista isää :D

Ja sitten "perinteiset arvot", mistä fundamentalisti-kristinistit valehtelevat ummet ja lammet oikein pohjamutiaan myöten; vaikka vasta 1200-luvulla tänne väkivaltaisesti rajojen yli aseellisina terroristeina tuppautuneitten, Lähi-idästä tänne vaeltaneiden kristittyjen "arvot" eivät toki mitään perinteisiä täällä Suomessa, Pohjolassa, Euroopassa, globaalisti maailmalla olekaan.

Kannattaa kuitenkin fundamentalistienkin yrittää edes ymmärtää, että kristinuskomusta ei ollut olemassakaan vuonna 6 ennen nykyajanlaskua. Joten voisi sen panna uuteen uskoon jo viimein, eikä elätellä homehtuneena reliikkinä, josta äärivasemmisto ja äärioikeisto tonkivat politikointiperusteita.