Eduskunnan HLBTI-verkosto kertoo iloitsevansa pääministeri Antti Rinteen hallituksen linjauksesta aloittaa translain kokonaisuudistus. Verkosto pitää tärkeänä, että laki, jonka muuttamista ovat vaatineet YK:n naisiin kohdistuvan syrjinnän vastainen CEDAW-komitea, Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu ja useat maat osana YK:n ihmisoikeuksien vertaisarviointia (UPR), ollaan vihdoinkin uudistamassa.
- Translain keskeisten epäkohtien korjaaminen, vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä, juridisen sukupuolen vahvistamisen ja lääketieteellisen sukupuolenkorjauksen erottaminen toisistaan sekä itsemääräämisoikeuden puute, on otettu lakiuudistuksen lähtökohdaksi – mikä on erittäin tervetullutta.
Eduskunnan HLBTI-verkosto nostaa kuitenkin esiin hallitusohjelmakirjauksista esimerkiksi sen, että sukupuolen juridinen vahvistaminen pysyisi mahdollisena edelleen vain täysi-ikäiselle henkilölle. Sukupuolen juridisessa vahvistamisessa on kyse henkilötietojen sukupuolimerkinnästä eli siitä, mikä sukupuoli esimerkiksi passissa näkyy.
Translain uudistuksen lähtökohdaksi on tulossa sukupuolen juridisen vahvistamisen ja lääketieteellisen sukupuolenkorjauksen erottaminen toisistaan. Eduskunnan HLBTI-verkosto katsoo, ettei sen myötä pitäisi olla mitään estettä mahdollistaa sukupuolen juridinen vahvistaminen myös alaikäisille.
- Henkilötietojen sukupuolimerkinnän muuttaminen ei aiheuttaisi mitään peruuttamatonta alaikäisen elämässä. Se kuitenkin antaisi lapselle rauhaa kasvaa juuri sellaisena kuin hän on.
Verkosto muistuttaa, että translapset ovat yksi haavoittuvimmista lapsiryhmistä, johon kohdistuu Suomessa erittäin paljon ennakkoluuloja ja kyseenalaistamista.
- Translain valmistelussa ei voida ohittaa alaikäisten transihmisten tilannetta. Lainvalmistelussa tulee arvioida, miten sukupuolen juridinen vahvistaminen vaikuttaa alaikäisiin, ja huomioida lapsen etu.
Toisena asiana verkosto nostaa kysymyksen siitä, mitä tarkoittaa hallitusohjelmaan kirjattu "perusteltu selvitys henkilön pysyvästä kuulumisesta korjattavaan sukupuoleen".
- On varmistettava, että sukupuolen juridiseen vahvistamiseen riittää hakijan oma ilmoitus ilman suurempaa selvittämisen taakkaa. Lisäksi on arvioitava sukupuolen juridiselle vahvistamiselle kaavaillun harkinta-ajan tarkoituksenmukaisuutta. Sukupuolen juridisen vahvistamisen tulee Euroopan neuvoston suosituksen mukaisesti olla nopea, läpinäkyvä ja saavutettava prosessi.
HLBTI-verkosto muistuttaa myös, että Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on kannustanut jäsenmaita harkitsemaan kolmannen sukupuolimerkinnän mahdollistamista niille, jotka sitä haluavat.
Julkilausuman ovat allekirjoittaneet HLBTI-verkostoon kuuluvat Jaana Pelkonen (kok), Saara-Sofia Sirén (kok), Sari Multala (kok), Saara Hyrkkö (vihr), Bella Forsgrén (vihr), Veronika Honkasalo (vas) ja Jussi Saramo (vas).
Vuonna 2015 perustetun eduskunnan HLBTI-verkoston tarkoituksena on levittää ajankohtaista tietoa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen hyvinvointiin vaikuttavista asioista sekä yhdessä ideoida ja viedä eteenpäin tarvittavia uudistuksia. Eduskunnan HLBTI-verkosto on perustamisestaan lähtien työskennellyt järjestelmällisesti translain uudistuksen puolesta. Verkosto on viime vuosina tavannut asiasta vastaavia ministereitä, järjestänyt eduskunnassa tilaisuuksia tiedon lisäämiseksi transihmisten oikeuksista ja sukupuolen moninaisuudesta yleensä sekä kuullut niin transihmisiä ja järjestöjä kuin teeman parissa toimivia viranomaisia. Ihmisoikeusjärjestö Seta toimii verkoston sihteerinä.