Vaasan yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan hlbti-vähemmistöjen huomioiminen hyödyttää yritystä. Tuloksista kertoi Vaasan yliopisto tiedotteessaan.
Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori Sami Vähämaa on tutkimusryhmänsä kanssa tutkinut, miten seksuaalivähemmistöjen huomioiminen vaikuttaa yritysten markkina-arvoon, kannattavuuteen ja innovatiivisuuteen.
– Idea tutkimukseen tuli uutisesta, jossa kerrottiin yli miljoonan ihmisen allekirjoittaneen vetoomuksen amerikkalaisen kauppaketju Targetin boikotoimisesta. He olivat harmistuneet Targetin päätöksestä, jonka mukaan kauppaketjun vessoja sai käyttää vapaasti oman sukupuoli-identiteettinsä mukaan, Vähämaa kertoo.
Tutkimushankkeeseen ovat Vähämaan lisäksi osallistuneet tohtorikoulutettava Veda Fatmy ja yliopistonlehtori John Kihn Vaasan yliopistosta sekä apulaisprofessori Jukka Sihvonen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Tutkijoita kiinnosti, miksi yhdysvaltalaiset yritykset olivat valmiita puhumaan tai toimimaan seksuaali- tai sukupuolivähemmistöjä edistävästi, vaikka se saattoi aiheuttaa ääritapauksessa jopa boikotteja. Entä oliko yritysten julkisilla kannanotoilla seksuaalivähemmistöjen suhteen ja seksuaalivähemmistöjen asemaa edistävillä toimilla myönteinen vai kielteinen vaikutus yritysten menestykseen? He halusivat myös tutkia, että riippuiko tulos jotenkin siitä, missä Yhdysvaltain osavaltiossa tai piirikunnassa oltiin. Yhdysvallat kun on tunnetusti maantieteellisesti hyvin jakautunut esimerkiksi väestön poliittisten mielipiteiden ja uskonnollisuuden suhteen.
Vaikutus voi tulla maineen tai henkilöstöpolitiikan kautta
– Tässä ei ollut tarkoitus tukea kenenkään agendaa tai mielipiteitä, vaan kyseessä on objektiivinen tieteellinen tutkimus. Teorioita on olemassa sekä seksuaalivähemmistöjen huomioimisen puolesta että vastaan. Vaikutus kannattavuuteen ja markkina-arvoon voi liittyä yrityksen maineeseen, jolloin seksuaalivähemmistöjen huomioimisella voi olla joko positiivinen tai negatiivinen vaikutus riippuen asiakkaiden tai muiden sidosryhmien suhtautumisesta. Vaikutus kannattavuuteen ja erityisesti innovatiivisuuteen voi syntyä myös yrityksen henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen kautta, Vähämaa sanoo.
Vähämaan mukaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä edistävä yritys voi olla esimerkiksi työympäristönä mukavampi kuin vähemmän suvaitsevainen yritys. Toisaalta voi olla, että tasa-arvo ja seksuaalivähemmistöjen huomioiminen saattaa helpottaa yrityksen rekrytointeja, vähentää työvoiman liikkuvuutta ja vaikuttaa millaiseen joukkoon rekrytointeja voidaan kohdistaa.
– On esimerkiksi olemassa tutkimuksia, joiden mukaan Yhdysvalloissa seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ovat keskimäärin koulutetumpia ja heillä on keskimäärin korkeampi tulotaso kuin heteroilla.
Aineistona tutkimuksessa olivat liki 600 suuren amerikkalaisen pörssiyhtiön tunnusluvut sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajavan The Human Rights Campaignin vuosittain tekemä Corporate Equality -indeksi, joka kartoittaa työpaikkojen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyvää tasa-arvoa, mainontaa ja julkisia kannanottoja.
– Tutkimme osavaltioita ja piirikuntia presidentinvaaleissa äänestämisen ja uskonnollisuuden asteen kautta. Presidentinvaalien perusteella otimme mukaan vain ne osavaltiot, joissa oltiin selkeästi joko republikaanien tai demokraattien kannalla.
Seksuaalivähemmistöjen huomioiminen ei vaikuttanut negatiivisesti edes konservatiivisimmissa osavaltioissa
Tutkimushankkeen tulokset osoittavat Vähämaan mukaan, että seksuaalivähemmistöjen huomioiminen hyödyttää yrityksiä.
– Yritykset, jotka suhtautuvat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin myönteisesti olivat kannattavampia ja niillä oli isompi markkina-arvo kuin yrityksillä, joiden suhtautuminen ei ollut yhtä myönteistä, Vähämaa sanoo. Tutkimustulokset myös osoittavat, että seksuaalivähemmistöt paremmin huomioivat yritykset ovat innovatiivisempia ja luovat enemmän patentteja.
Vähämaan mukaan vaikutus oli voimakkaampi Yhdysvaltain liberaaleilla alueilla, kun taas poliittisesti tai uskonnollisesti konservatiivisilla alueilla vaikutus oli pienempi tai jopa nolla.
– Huomasimme, että kaikkien konservatiivisimmillakin alueilla vaikutus oli aina joko nolla tai positiivinen, mutta ei koskaan negatiivinen, kertoo Vähämaa.
Vähämaan mukaan tutkimuksessa testattiin, että tulokset eivät johtuneet esimerkiksi siitä, että seksuaalivähemmistömyönteiset yritykset toimisivat paremmin kannattavilla toimialoilla kuin kielteisemmin suhtautuvat yritykset tai että hyvin menestyvillä yrityksillä ”on varaa” olla vähemmistömyönteinen.
– Tuloksemme osoittavat, että tässä on syy-seuraussuhde seksuaalivähemmistöihin suhtautumisen mukaan.
Vähämaa arvioi, että Suomessa hlbti-vähemmistöihin kuuluvien huomioimisen aiheuttamat riskit ovat pienemmät kuin Yhdysvalloissa.
– Suomessa on Yhdysvaltoja vähemmän hyvin konservatiivisia ihmisiä, joten ehkä riski seksuaalivähemmistöjen huomioimisen negatiivisesta vaikutuksesta on täällä pienempi, arvioi Vähämaa.
Vähämaa luennoi aiheesta keskiviikkona 31.10. Vaasan yliopiston Minä & tiede -yleisöluennolla.
