Sosiaalidemokraattinen HLBT-yhdistys Pinkkiruusu on kiitettävällä tavalla tuonut julkisuuteen tavoiteohjelmansa Nyt se on vielä luonnos, joten siihen voi vielä reagoida. Lopullinen versio saadaan vuosikokouksen jälkeen marras-joulukuun vaihteessa.
Pinkkiruusun tavoiteohjelmassa sanotaan, että tärkeä tavoite on tuoda asiallista tietoa sosiaalidemokraattisen liikkeen sisälle. Se on hyvä tavoite. Muistan kuinka 80-luvulla vanhat työväen liikkeen veteraanit antoivat tukensa uusnatseille, jotka vihasivat homoja. Ovat muka "kunnon suomalaisia poikia". Nyt veteraanisukupolvi on jo väistynyt, mutta liikkeen sisällä on varmaan edelleen vanhakantaista väkeä, joka ei ymmärrä nykyistä homoaaltoa. Parasta on, kun asennetyötä tehdään sosiaalidemokraattisen liikkeen sisältä päin. Toivottavasti muissakin puolueissa, mm. kokoomuksessa, saadaan aikaan HLBT-toimintaa.
Tavoiteohjelma noudattelee linjaa, joka on jo entuudestaan tuttu. Kiinnitetään huomio perhelainsäädäntöön ja adoptioon. Sitä työtä on tehty viime vuosina laajemminkin.
Kiinnitetään huomio myös työelämään ja syrjimättömyyteen. Käytännössä kuitenkin suoranaisia syrjintätapauksia on ilmeisesti ollut erittäin vähän. Syrjintä on piilosyrjintää, ja siihen pitäisi kiinnittää huomio ja sitä pitäisi lisää selvittää. Pinkkiruusu haluaa koulutusta ammattijärjestöille ja työnantajille. Koulutusta on jo, mutta meneekö se oikeaan osoitteeseen? Hyvä asia on, että halutaan tutkia työehtosopimukset ja selvittää, kohdellaanko niissä heteroja ja homoja samalla tavalla.
Kolmanneksi tavoiteohjelmassa kiinnitetään huomio yhteiskunnan palveluihin. Lapsesta hautaan yhteiskunnassa vallitsee hetero-oletus, ja sitä pitäisi laventaa. Sama hetero-oletus jyllää myös terveys- ja sosiaalipalveluissa. Tuleeko sossun luukulta enemmän rahaa, jos sosiaalituen varassa oleva homo Rautalammilla haluaisi rahaa matkoihin homodiskoon lähimpään isompaan kaupunkiin vai onko eristäydyttävä omaan luukkuun? Mielenterveyspalveluissa vaaditaan, että homoja ja lesboja hoitavat vain sellaiset asiantuntijat, jotka suhtautuvat asiallisesti tähän vähemmistöryhmään
Neljäs pinkkiruusun tavoite suuntautuu kansainväliseen toimintaan. Suomen olisi oltava aktiivinen niiden maiden suhteen, joissa homous on rikos.
Tavoiteohjelman luonnoksessa on varsin vähän sellaiselle homolle, joka ei ole parisuhteessa, jolla ei ole lapsia, jonka työpaikalla ei nimenomaisesti syrjitä ja jolla ei ole mielenterveysongelmia. "Normaali homo" jää tällaisen tavoiteohjelman ulkopuolelle. Ja valtaosa homoista ja lesboista kuuluu ryhmiin: ei rekisteröidyssä parisuhteessa, ei lapsia, ei mielenterveysongelmia, työssä menee kohtuullisesti. Monet harrastavat erilaista kulttuuria, matkustelevat ja kuluttavat. Olisiko edistettävä jollain lailla gaykulttuuria vai uskotaanko, että on mahdollista integroitua täydellisesti heteromallien maailmaan.
Olisin mielelläni kuullut myös miten pinkkiruusu voisi edistää Yoyagakarta-periaatteiden levittämistä yhteiskuntaan.
Pinkkiruusu on vielä toimintansa alkutaipaleilla. Tästä on hyvä jatkaa.
http://www.pinkkiruusu.fi/