Italialaispappi: maanjäristykset rangaistus samaa sukupuolta olevien parisuhteiden hyväksymisestä
Uutinen
Yhteiskunta
Sami Mollgren
6
Italiassa katolisen kirkon pappi Giovanni Cavalcoli sanoo, että Italiaa rangaistaan jumalallisesti maanjäristyksillä parisuhdelain säätämisen vuoksi.
Cavalcoli sanoi lokakuun lopussa maan saaneen osakseen Jumalan rangaistuksen loukattuaan perheen ja avioliiton arvokkuutta sallimalla samaa sukupuolta olevien parisuhteet. Hän esitti näkemyksensä katolista kirkkoa lähellä olevan konservatiivisena tunnetun Radio Marian lähetyksessä samana päivänä kun maa jälleen oli järissyt ja romahduttanut rakennuksia Italiaa koetelleessa maanjäristyssarjassa. Radioasema otti etäisyyttä Cavalcolin näkemykseen ja hyllytti tämän säännöllisen ohjelman.
Vatikaani on torjunut Cavalcolin käsitykset "pakanallisena" ja toteaa niiden olevan esikristilliseltä ajalta. Arkkipiispa Angelo Becciu pahoitteli Cavalcolin kommentteja ja totesi paavi Franciscucsen tukevan maanjäristyksen uhreja.
Vatikaanin kannasta huolimatta Cavalcoli ei ole taipunut käsityksestään. Hän toisti toiselle radioasemalle antamassaan haastattelussa maanjärjestysten johtuneen ihmisten synneistä ja kehottaa Vatikaania lukemaan ketekismuksensa.
Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu
Italia tunnusti samaa sukupuolta olevien parisuhteet keväällä, kun se hyväksyi myös samaa sukupuolta olevia koskevan parisuhdelain. Ensimmäiset parisuhteet rekisteröitiin uuden lain mukaisesti heinäkuun lopulla.
Eräs nuori tyttö tuli raskaaksi 16-vuotiaana. Koska hän oli kristillisestä kodista, hän halusi synnyttää lapsen. Mutta vanhempiaan uhmaten päätti luovuttaa lapsen adoptoitavaksi, koska eli villiä nuoruuttaan. Myöhemmin vakiinnuttuaan hän oli jälleen raskaana, ja iloinen uudesta mahdollisuudesta. Lapsi syntyi terveenä ja äiti oli onnellinen. Mutta yllättäen lapsi menehtyi kätkytkuolemaan muutaman kuukauden ikäisenä. Äiti kamppaili syyllisyyden kanssa ja oli varma siitä, että lapsen kuolema oli Jumalan rangaistus. Tuossa tilanteessa on luonnollista tuntea syyllisyyttä. Meillä on taipumusta siihen, olimme uskovaisia tai emme.
Onneksi nykyisin ei tarvitse tuntea syyllisyyttä mistään - tämä kaikki on vaan peliä:
On näet mahdollista, että elämme jonkun muun luomassa simulaatiossa, sanovat johtavat tiedemiehet. Olemme osa äärimäisen hienosti toteutettua peliä, jota ohjailee meitä huomattavasti kehittyneempi taho, ehkä ihan vaan huvin vuoksi:
"Ainakin käsillä on yksi parhaista järkiperusteista sille, että jonkinlainen luoja voi olla olemassa."
Niinpä niin, uskon että Vatikaani näkee myös simulaation takana Jumalan. Eli syyllisyydestä emme pääse eroon vaikka miten rimpuilisimme. Mutta eikö ole ihan tervettä pohtia omaa osuutemme siihen, mitä meille tapahtuu?
