Tom of Finland -elokuvaa tekevä tiimi on nyt Berliinissä. Kuvataan aikaa 1950-luvulla. Berliiniläisessä homobaarissa Tomin seksuaalisuus avautui. Ennen ei ole puhuttu paljon näistä Berliini-käynneistä. Myös Tomin elämän vaiheita tutkineille siinä saatta olla outoja asioita. Valentin F. Hoovenin elämäkertakirjassa on jonkin verran Berliini-kokemuksia.
Helsingin Sanomissa ohjaaja Dome Karukoski kertoo, että he ovat päässeet käsiksi sellaiseen arkistomateriaaliin, jota elämänkertakirjoissa ei ole ollut. Edes fanit eivät ole olleet tietoisia näistä tapahtumista. Karukosken mukaan tässä liikutaan fiktion ja dokumentin alueilla. Fiktiossa voi paljastaa asioita, joita henkilö dokumenteissa, mm. haastatteluissa, peittelee. Nyt elokuvan Touko Laaksosesta (Tom of Finlandista) yritetään löytää sellaista, jota hän mahdollisesti on piilottanut. Tämä elokuva on ohjaaja Dome Karukosken ja käsikirjoittaja Aleksi Bardyn kuva Toukosta, sanoo Dome haastattelussa.
Domen mukaan Berliinillä oli suuri merkitys Toukolle. Eletään 1950-luvun loppua ja Touko Laaksonen on homojen salakapakassa Berliinissä. Yöstä tulee hänen taiteensa levittämiselle ratkaiseva. Hän tapaa galleristin, joka voisi tuottaa häen taidettaan maailmalle, mutta galleristi osoittautuu erilaiseksi mieheksi. Berliini on Dome Karukosken mukaan ollut paikka, joka on tarjonnut mahdollisuuksia. Berliinistä on tehty taidetilauksia. Hänellä on ollut siellä faneja. Samalla on ollut myös pettymyksiä. Touko kävi usein Berliinissä, ja siellä, ulkomailla, hän pystyi enemmän "olemaan valloillaan" kuin Helsingissä.
Ensi viikolla kuvaukset jatkuvat Madridissa ja sitten palataan Helsinkiin.
Tomin Berliini-kiinnostuksessa on uutta historiaa
Berliini-kokemukset eivät Tom of Finlandin omissa puheissa vilahtaneet juuri koskaan. Haastatteluaineistossa huhtikuulta 1990 hän kertoo seikkaperäisesti toiminnastaan 1950-luvulla. Ensin hän toimi kapakkamuusikkona ja vuodesta 1958 alkaen mainostoimistossa piirtäjänä. Ensimmäiset amerikkalaiset homo-bodauslehdet hän sai sellaisen suomalaisen teatterimiehen kautta, joka oli opiskellut mm. Berliinissä ja Wienissä. Niissä bodauslehdissä oli kalukukkaroihin pukeutuneita malleja, etupäässä urheilijoita. Näiden lehtien kautta hän otti yhteyden Physique Pictorial -lehteen, ja lehti julkaisi ensimmäiset Tomin piirrokset vuonna 1957. Aika nopeasti piiroksia alkoi tulla muihinkin homo-bodauslehtiin, joita syntyi kuin sieniä sateella. Nyt kaikki ne lehdet ovat kysyttyjä "vintage-lehtiä". Jostain syystä Berliiniä hän ei maininnut lainkaan.
Seuraavassa Tom of Finland kertoo itse 1950- ja 1960-luvuistaan. Nauhoitus on tehty Prätkäpostia varten huhtikuussa 1990. Copyright. Kesto 19 min.
1970-luvulla maailma alkoi avautua Tom of Finlandille. Tärkeitä paikkoja olivat Hampuri ja Amsterdam. Hampurissa hän maalasi mm. kuuluisat Tom's Saloonin koivut ja nahkamiehet koivujen keskelle ja Uhlenhorstin homosaunassa seinäfreskot. Ensimmäinen näyttely oli Hampurin Revolt-shopissa Tomin muistikuvan mukaan 1973. Revolt-shop oli Reeperbahnin suuntaisella kadulla parin kulmauksen päässä. Takahuoneessa oli näyttelyitä.
1970-luvun alusta lähtien Tom of Finland matkusteli jonkin verran Skandinaviassa. Hänellä on yhteyksiä tanskalaisiin homolehtien julkaisijoihin ja ruotsalaiseen Michael Holmiin, joka julkaisi Revolt-lehteä.
Länsi-Berliinissä ensimmäinen Tom-näyttely oli piilotettuna Gallerie Janssenin kellarisaliin. Gallerie Janssen perustettiin vuonna 1979 ja toimii edelleen. Ehkä siellä tiedettäisiin lisää Tomin "salaisista" matkoista Berliiniin.
Länsi-Berliini sai uutta merkitystä Tomille, kun Bruno Gmünder aloitti homolehtien kustantajana 1981. Tom seurasi tarkkaan kustantajan julkaisuluetteloita.
Amerikkaan Tom of Finland matkusti ensimmäisen kerran vuonna 1979.
Tom of Finland kertoo itse näistä vuosista vuoden 1990 haastattelussa. Copyright. Kesto 17 min.
Dokumentin ja fiktion suhde
Tom of Finlandin elämän vaiheet on dokumentoitu varsin tarkasti. On arveltu, että uutta, odottamatonta tietoa ei paljon ole odotettavissa. Nyt jäädään odottamaan, millaisia salaisia lähteitä on löytynyt.
Kirjailija Antti Tuuri sanoi pari päivää sitten radion Kultakuume-ohjelmassa, että historiallisia aiheita käsitellessä on syytä pitää kiinni tosiasioista. Sen, mitä tosiasiat eivät kerro, voi täyttää fiktiolla. Tuuri kertoi kirjoistaan, joissa käsiteltiin Amerikkaan-muuttoaaltoa 1900-luvun alussa. Samansuuntaisesti puhui Dome Karukoskikin Hesarin haastattelussa.
- - - - -
Tekstiä on korjattu klo 17. Tekstissä mainittiin, ettei Tomin Berliini-käynneistä olisi ennestään tarkempaa tietoa. Kuitenkin Valentine F. Hoovenin kirjassa Tom of Finland, elämäkerta on jonkin verran tietoa Berliinin matkoista ja siellä sattuneista ikävyyyksistä.
Helsingin Sanomien juttu Touko Laaksosta koskevan elokuvan kuvauksista Berliinissä