Hiv on edelleen homojen sairaus - Hiv-säätiö perusti julkaisusarjan
Hiv-tukikeskus täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Hiv-tukikeskuksen 30-vuotista taipaletta huomioidaan tämän vuoden aikana usealla tavalla. Yksi tällainen juhlavuoteen liittyvä tapahtuma ja tuotos on Hiv-säätiön julkaisusarjan perustaminen.
Julkaisusarjan ensimmäinen julkaisu on ilmestynyt nimellä Tietoa, tukea & tunnetta.
Tässä julkaisussa Hiv-tukikeskuksen työntekijät ja muut suomalaiset hivin asiantuntijat ja hiv-työtä tekevät henkilöt kirjoittavat erilaisista hiviin liittyvistä näkökulmista niin historiassa kuin nykypäivänäkin. Julkaisussa on mukana Teppo Heikkisen ja Jenny Tigerstedtin kirjoittama artikkeli, jossa käsitellään hiviä homo- ja bimiesten ja miesten välisen seksin näkökulmasta. Koko artikkeli on luettavissa myös hiv-tukikeskuksen verkkosivuilla.
Seta perusti Hiv-tukikeskuksen edeltäjän Aids-tukikeskuksen vuonna 1986 ja se aloitti toimintansa lokakuussa samana vuonna. Kolmekymmentä vuotta sitten hiv oli korostuneesti homomiesten sairaus. Tilanne ei ole tältä osin muuttunut, vaan hiv-tartuntoja todetaan edelleen suhteellisesti monikymmenkertaisesti enemmän homo-, bi- ja muilla miehillä, joilla on seksiä miesten kanssa kuin koko väestössä keskimäärin.
Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Teppo Heikkinen ja Jenny Tigerstedt
Miesten kesken turvallisesti –työ suunnittelijat
http://hivtukikeskus.fi/heikkinen-tigerstedt-hiv-on-homojen-sairaus/
79 kommenttia
Tätä ei jotenkin käsitä, koska sairautta ja sairastumista on helppo torjua, mutta ilmeisesti tässä on kysymyksessä laajempi ongelmavyyhti. Unohdetaan se, että homomiehet ovat edelleen ilman sosiaalista verkostoitumista ja yhteiskunnan tukea, siis rahaa ei kanavoida heihin samalla lailla kuin heteroiihin esim. naisiin. Kyseessä on pitkälti siitä mihin yhteiskunnan rahoja pistetään eikä tätä kroonista sairastumista haluta riittävästi torjua kaikilla saatavissa olevilla keinoilla. Tähän liittyvät: yhteiskunnasta syrjäytyminen, päihdeongelmat, asunnottomuus, työttömyys, yksinäisyys, depressio, sosiaaliset ongelmat, ongelmat työssä jne.. Miksi homomies ei ole arvokas yhteiskunnan jäsen edelleenkään?
Tämä kehitys on outo tai tämä tietynlainen "pysähtyneisyys". Asiat eivät korjaannu tai etene ollenkaan eikä siitä välitetä!
HIV tartunta merkitsee kroonista sairastumista ja mitä kaikkea muuta se tuo tullessansa-eikä hoitaminen ole halpaa ollenkaan. HIV lääkitys on erittäin kallista yhteiskunnalle.
Sitten on tullut tämä Truvada jo markkinoille, mutta kenellä on varaa siihen jne jne
Tällä rahan kohdentamisella tarkoitan sitä, mitä etuja homomies voi saada yhteiskunnalta esimerkiksi raha-avustuksen muodossa esim. ensiasunnon ostamiseen ja tarkoitan tällä nimenomaan korvamerkittyä rahaa, joka annetaan yksityiselle henkilölle vastineetta, jolla tuetaan hänen arkipäivän elämäänsä. Tämä on tärkeätä tajuta, että se suunnataan yksityiselle henkilölle suoraan. Voidaan kiintiöidä koulutuspaikkoja, koska niinhän tehdään mm. ruotsinkielisille: tms. vastaavaa. Mitä sillä ehkä saadaan aikaiseksi? Sitä, että jo marginaalissa elävä mies saa konkreettista apua, jolla ehkäistään syrjäytymistä ja tuetaan selvitymistä tavallisissa arkipäivän asioissa. Tämä on pointti ja avain, joka ratkaisee monia ongelmia, mutta sitä ei tehdä.
Kommenttia muokattu: 06.04.2016 klo 17:51
Kommenttia muokattu: 06.04.2016 klo 17:54
Olen homona ihmetellyt sitä miten viime vuosina on niin homojen keskuudessa, kuin homoja kuoliaaksi ymmärtävän suvaitsevaisten keskuudessa yritetty kovasti vähätellä sitä, että HIV on edelleenkin vakava ongelma homomiesten keskuudessa ja HIV on edelleen todella huomattavasti yleisempää homoilla kuin heteroilla.
Ja minua on myös alkanut pelottaa se, että kuinka niin monella esimerkiksi chateissa yms tuntuu joko olevan oman ilmoituksenkin mukaan HIV tai sitten henkilöt etsivät BB-seksiä, jolloin on käytännössä vain ajan kysymys, koska irtoseksistä saa HIV:n. Ja koska kondomin suoja ei esimerkiksi rikkoontumismahdollisuuden vuoksi ole aivan täydellinen, on irtoseksin etsiminen alkanut pelottaa.
Säälittää ja suututtaakin, että liikkeellä näkyy olevan niin monia hädintuskin aikuisia seksiseuraa etsiviä, joilla oman ilmoituksensa mukaan on jo HIV. Vaikkei nykyisten lääkkeiden takia elämä ehkä olekaan enää täysin pilalla tuollaisen takia, niin kyseessä on silti vakava sairaus, jonka hoitaminen tulee yhteiskunnalle hyvin kalliiksi ja johon edelleen pitkällä aikavälillä liittyy mm. haittavaikutuksia lääkkeistä ja muita ongelmia.
Miten ihmeessä tällainen on mahdollista ja miksi me homot emme vaadi niin itseltämme kuin toisiltamme enemmän vastuullisuutta? Toki varsin suuri osa käyttää säännöllisesti kondomia, mutta on silti aivan liian paljon vastuuttomasti toimivia henkilöitä. Kukaan muu kuin me itse ei voi puolestamme "ratkaista" (tai siis saattaa paremmin kontrolliin) tätä ongelmaa, vaan meidän täytyy tehdä se itse.