Syömmekö itsemme lihaviksi ravinnon lisäaineilla?
Taloussanomat arvioi uutta kirjaa, joka kertoo ruokateollisuuden käyttämistä menetelmistä ja lisäaineista. Esimerkiksi eräät suomalaiset ruokatehtaat tuottavat hampurilais- ja jauhelihapihvejä, jotka sisältävät pääasiassa kananlihaa ja -nahkaa. Eräässä paistovalmiissa tuotteessa on peräti 26 lisäainetta.
Jo kauan sitten kuulin makkaratehtaan työntekijän kommentti: "En pistä ikinä suuhuni makkaraa." Hän jos kuka tiesi mitä makkaroihin tungetaan.
Tuon lehtijutun jälkeen mieleeni nousi välittömästi kysymys siitä, olisiko kaikkialla länsimaissa nopeasti lisääntyneellä liikalihavuudella ja ravintoon viime vuosina ympätyillä lisäaineilla jokin yhteys. Aiheuttaisivatko jotkut ravinnon lisäaineista joillekin ihmisille koukuttamista lisäsyöntiin. Vrt. tupakkateollisuuden aiheuttama nikotiiniriippuvuus. Tätä ajatustani ei ole ilmaistu missään tätä ennen niin, että olisi silmiini osunut.
http://www.taloussanomat.fi/markkinointi/2010/10/16/kohukirja-paljastaa-nain-ruokateollisuus-vedattaa/201014362/135
Ryntäsin oitis keittiöön tarkistamaan kaikkein luontaisimpana pitämäni TÄYSjyväruisleivän koostumuksen. Täysjyväruis 54% (jauho, jyvä ja rouhe). Mausteita ja muita lisäaineita siis lähes puolet! Ei hyvältä näytä.
Luen parhaillaan tuota Mats-Eric Nilssoniin Petos lautasella kirjaa, tai lähinnä silmäilen, sillä se on aika heppoisasti ja sensaatiohakuisesti kirjoitettu. Lihaa luiden ympärillä on kovin vähän, suurin osa kirjasta on taivastelua siitä, miten paljon lisäaineita kaikessa on. Tarkoitus oli lukea kannesta kanteen, mutta niin huonosti se on tehty että lähinnä silmäilen ja luen vain sieltä täältä. Olen jo yli puolen välin enkä vielä ole saanut mitään muuta konkreettista kuin suosituksen välttää aromivahventeita eri E-koodeissa (E621-E635), mitä olen muutenkin jo noudattanut.
Itse olen lukenut kaikkien tuotteiden tuoteselosteet viimeisen parinkymmenen vuoden ajan (allergikko kun olen, niin täytyy katsoa tarkemmin mitä suuhunsa pistää), eikä tuossa siis mitään uutta tai yllättävää ole. Selväähän on, että kun tekee ruoan itse omista raaka-aineista, se on vähän eri asia kuin einekset, joiden täytyy säilyä toisella tavalla kuin kotiruoan.
Olen jo vuosia tiennyt ruokaan on laitettu haju,vari, ja maku aineita. Pizza on ollut plastiikkia missa juusto,pepperoni ja tomaattikastike (maistui metallille) oli kaikki maustettu,varjatty ja hajustettu oikean nakoiseksi, niissa ei ollut mitaa ravintoa muuten kuin pohjataikina. Satoja muita tapauksia tiedetaan. Kuinka Mc Donalds voi myyda Big Mag $1.20? Onko se oikeaa hamburger pattie , oikeasti vain tayttoainetta? Lisa aineet vari, maku, tuoksu ja sailytys aineet ei tee ketaan lihavaksi. Ovat vaihtaneet rasvan myos paremmaksi. Jotkut ovat tehneet siihen vaihdon FDA painostuksesta.
"Ryntäsin oitis keittiöön tarkistamaan kaikkein luontaisimpana pitämäni TÄYSjyväruisleivän koostumuksen. Täysjyväruis 54% (jauho, jyvä ja rouhe). Mausteita ja muita lisäaineita siis lähes puolet! Ei hyvältä näytä."
Ymmärsit varmaan aika väärin lukemasi. Leipäsi sisältää todennäköisesti 54% täysjyväruista ja seuraavaksi suurin osa on fuskausta eli vehnäjauhoa? (Vettähän siinä on myös paljon). Suolaa ja säilöntäaineita, jotka pitävät leivän tuoreena on kai muutamia prosentteja. Säilöntäaineet taitavat tulla leipomoihin jo jauhoihin sekoitettuna.
100% ruisleipääkin löytyy, ehkä pitää kaivaa Kauppahallista. Tuollaista leipomot eivät mielellään tee, koska sen leipominen on teknisesti vähän hankalampaa.
Lisäaineista epäilyttävänä on pidetty glutamaattia sekä marinadia. Muut saavat kuulemma glutamaatista päänsärkyä, minä olen joskus heikossa kunnossa seuraavana päivänä. Elintarviketeollisuus pyrkii glutamaatista eroon.
Marinadilla taasen peitellään lihaan mahdollisesti teurastamossa sekaan roiskahtaneet paskat. Kun teurastamoissa halutaan teurastuksen tapahtuvan maailmanennätysnopeudella niin veitsi voi lipsua.
Transrasvat on niitä kivoja rasvoja, joiden todettiin jysähtävän todella tehokkaasti vyötärölle ja olevan muutenkin myrkkyä. Näitä lisättiin elintarvikkeisiin kun nämä paransivat tuotteiden säilyvyyttä :-)
Kieltämättä jotkut mustikkapitkot ovat noloja tapauksia kun niissä on todella kapea noro jotain mustikkaa muistuttavaa keskellä. Kaikkea ne ilkeävät ottaakaan kaupan hyllyille.
Kaupan kate on vähän yli 25%, jonka ne tärväävät liian raskaaseen myymäläverkostoon. Kauppa tai joku tekee ilmeisesti bisnestä holdaamalla liikekiinteistöjä kaupunkien keskustoissa.
"Kaupan kate on vähän yli 25%, jonka ne tärväävät liian raskaaseen myymäläverkostoon. Kauppa tai joku tekee ilmeisesti bisnestä holdaamalla liikekiinteistöjä kaupunkien keskustoissa."
Myymälät kannattaa pitää siellä, missä asiakkaat liikkuu. Kaupat yleensä toimii omilla katteillaan eikä ketjut tai muut rahota niiden toimintaa. Jos jonkun liikkeen pitäminen ei kannata, niin se lopetetaan. Suomessahan ei oo mitenkään liian tiheetä myymäläverkostoo, vaan esim. jossain Lapin sippikylässä lähimpään kauppaan voi olla jopa 50 km, koska siellä kauppojen ylläpito ei yksinkertasesti kannata. 25 % kate on jo tosi hyvä kate yritykselle eikä kauppojen kate ihan niin hyvä taida olla. Pikavippifirmojen kate on n. 30-60 % ja ne onkin poikkeuksii.
Meni vähän ohi alkuperäsen aiheen...
"Aiheuttaisivatko jotkut ravinnon lisäaineista joillekin ihmisille koukuttamista lisäsyöntiin. Vrt. tupakkateollisuuden aiheuttama nikotiiniriippuvuus" - Nikotiini ei ole lisäaine.
Luulisin kuitenkin että lisäainesta nuo rasva, sokeri ja suola ovat haitallisia. ee-koodeja todennäköisempi syy lihavuuteen lienee se, että ihmiset eivät ole yksin kertaisesti vaan tottuneet yltäkylläisyyteen; kropalla on nyt vaan tapa varastoida ravintoa pahan päivän varalle. On myös esitetty tulkintoja miten lihavuus ja vanhuusiän sairaudet ovat seurauksia siitä, miten evoluutio ei pysy kehityksen perässä. Suuri osa ihmiskunnasta elää vanhemmaksi ja yltäkylläisemmin kuin koskaan historian aikana.
Lisäaineet kait eivät sinänsä lihota (eivät sisällä ravintoa), vaan se mitä niillä voidaan peittää. Esim. halvasta vehnäjauhosta ja sokerista tehdään mansikalta maistuva leivos. Kuluttaja kuvittelee syövänsä paljon marjoja, mutta syökin läjän nopeita hiilihydraatteja. Lihassa voidaan lisätä rasvaisia ruhonosia ja maustaa tuote lihalta maistuvaksi. Kuluttaja kuvittelee syövänsä hyvin, mutta saakin tuhottomasti kaloreita rasvasta.
Myöskään nimiin ei voi luottaa. Ruisleipä onkin vehnäjauhoista tehtyä, marjat sokeria ja liha rasvaa. Silloin tällöin vilkaisemalla tuoteselosteita ja ravintosisältöjä oppii varsin nopeasti missä sinua huijataan ja mitä taas kannattaa ostaa. Oikeat tuotteet eivät maksa paljoa sen enempää kuin huijausruoatkaan. Sitä paitsi niitä syö vähemmän, sillä ne täyttävät paremmin ja maistuvatkin paremmilta. Nyrkkisääntönä toimii hyvin: Liha, marjat, hedelmät ja kasvikset hyvä; sokeri, vehnäjauho ja rasva huono.
Ps. 100% ruisjauhoista tehtyä leipää saa joka marketista. Ei terveellisiä vaihtoehtoja tarvitse kauppahallista asti hakea.
"Kaupat yleensä toimii omilla katteillaan eikä ketjut tai muut rahota niiden toimintaa. Jos jonkun liikkeen pitäminen ei kannata, niin se lopetetaan."
Tämä riippuu kauppaketjusta. Tappiollista kauppaa rahoitetaan, jos uskotaan sen kääntyvän voitolliseksi. Joskus savustetaan kilpailijaa. Keskolla taitaa olla niin, että joka putiikin pitää tuottaa kauppiaalle taskurahaa.
"Suomessahan ei oo mitenkään liian tiheetä myymäläverkostoo, vaan esim. jossain Lapin sippikylässä lähimpään kauppaan voi olla jopa 50 km, koska siellä kauppojen ylläpito ei yksinkertasesti kannata."
Juu, se on juuri tuo kiinteistökeinottelu, mikä vähentää kauppojen määrää muuttotappioalueella ja lisää niiden määrää kaupunkien keskustoissa yli tarpeen. Eri kauppaketjuilla on eri kiinteistöstrategiat mikä näkyy sitten esimerkiksi Itä-Suomessa Ossuuskaupan ja Kesekon markkinaosuuksien vaihteluna.
"25 % kate on jo tosi hyvä kate yritykselle eikä kauppojen kate ihan niin hyvä taida olla."
Tuo on kaupan osuus tuotteiden hinnoista ja ihan julkista tietoa. Voitto on sitten erikseen, Ruotsin Lähikauppa haroi turskaa taantuman aikana. Mutta tytäryhtiöiden tuloksesta on vaikea sanoa mitään täsmällistä ulkoisen kirjanpidon perusteella. Maiden välisellä siirtohinnoittelulla ei saisi tehdä veronkiertoa, mutta käytäntö ja teoria ovat kaksi täysin eri asiaa.
Mitä lihomiseen ja kauppoihin tulee niin kauppahan on darwinistinen härveli, joka elää sitä paremmin, mitä enemmän se saa kynittyä asiakkailta voittoa. Evoluutio ajaa siis kauppojen hyllyjä siihen suuntaan, että asiakas ostaa sieltä liikaa.
Asiakkaiden ostokäyttäytymistä suhteutettuna painoindeksiin on tutkittu äärimmäisen vähän, mikä paljastaa miten tämä meidän yhteiskuntamme toimii (ei toimi).
Nykykaupat ovat kieltämättä vittumaisia paikkoja. Hypermarketvitutus saa epätoivon partaalle, kun juuri sitä leipää, jonka haluaisi ostaa, ei löydä sitten millään hehtaarin kokoiselta leipäosastolta. Hintoja ei löydy hyllyistä ja jos löytyykin niin kassalla on eri hinta. Tuotteissa on kyllä hienot kiiltävät pakkaukset, joilla pyritään peittämään se sisällön huono laatu.
Suurin syy lihavuuteen on alkoholi.
Rasvasolut tuottavat hormonia, joka vaikuttaa aivoissa. Lihavuus on aineenvaihdunnasta johtuvaa. Kuinka paljon lihavuuteen vaikuttavat ilmaston kylmyys, d-vitamiiniköyhyys ja valon puute?
Kuituköyhä ruoka lisää suoliston hidastumista ( transit aika). Afrikkalaisilla transit aika on 12 tuntia kun vastaavasti eurooppalaisella se on 2 viikkoa. YLE:n sivuilla oli, etteivät leseet ole hyvä tapa korvata kuidun vähyyttä.
Pimeä vuodenaika masentaa. Must se on eräs syy lihavuuteen.
Must tehotaloutta ei kannattaisi kauheasti parjata, koska se on vähentänyt nälkää Euroopasta tuottamalla edullisia elintarvikkeita.
Kun suomalaisia rakensi vaikkapa keisarillista rautatietä, niin suurin osa kärsi nälästä ja osa kuoli, kun sai ruokaa, koska olivat olleet kauan ilman ruokaa. Sama asia oli vielä toisen maailmansodan aikana, kun suuri osa syrjäseutujen pojista oli aliravittuja, kun joutuivat armeijaan ja sotaan.
Mike79 kirjoitti tutkimuksesta, joka tutki parhaita laihdutuskeinoja.
Hiukan outoa tutkimusasetelmassa on se , että päätettin tutkia vai vähärasvaisia vaihtoehtoja.
Tällä rajauksellla, ilmeisesti tarkoituksella, saatiin tutkimuksesta rajattua pois esim. Atkins dieetti ja vhh (vähän hiilihydraattia, paljon rasvaa), koska ei haluttu, että ne osoittautuisivat parhaiksi.
t. Kari
Ainoo toimiva tapa laihduttaa on liikunta ja monipuolinen, vähärasvanen ja terveellinen ruokavalio, jota pitää noudattaa loppuelämänsä. Atkinsin dieetti ei sovi käytettäväks koko loppuelämän, koska kukaan ei selvii pelkästään vaan päkistelemällä liha- ja rasvakokkareita suustaan alas. Hiilihydraatiton ruokavalio sulkee pois myös sellaset terveelliset vaihtoehdot kuten kasvikset ja ruisleivän. Ruokavalion pitää olla sellanen, joka sopii käytettäväks koko loppuelämän.
Ihmisen pitäs syödä lihaa, kalaa, kasviksii sekä kasvipohjasii rasvatuotteita.
Riquman1990 kirjoitti: "Ainoo toimiva tapa laihduttaa on liikunta ja monipuolinen, vähärasvanen ja terveellinen ruokavalio, jota pitää noudattaa loppuelämänsä. Atkinsin dieetti ei sovi käytettäväks koko loppuelämän, koska kukaan ei selvii pelkästään vaan päkistelemällä liha- ja rasvakokkareita suustaan alas. Hiilihydraatiton ruokavalio sulkee pois myös sellaset terveelliset vaihtoehdot kuten kasvikset ja ruisleivän. Ruokavalion pitää olla sellanen, joka sopii käytettäväks koko loppuelämän..."
No silloinhan rasvaisemmat vaihtoehdot olisi voinut ottaa tutkimukseen mukaan, jotta näille sinunkin väitteillesi olisi saatu tieteellistä näyttöä. Atkins-ruokavaliossa syödään toki paljon muutakin kuin lihaa ja rasvaa, vähintään 500g kasviksia, koska kyseessä on vähähiilihydraattinen ruokavalioa, ei hiilihydraatiton. Kasvisrasvojen (margariini, rypsi yms) terveellisyysdestä en ole lainkaan vakuuttunut. Margariinissa varsinkaan ei ole mitään luonnollista. Samoin ruis-leivän terveellisyyden laitan suomaisten myyttien luokkaan.
Voi kunniaan! Margariinia kissakaan syö.
t. Kari
