FST5 voitaisiin lopettaa kulujen supistamiseksi?

YLE:ssä mietitään kovasti, mistä voitaisiin säästää. Yksi sellainen tapa voisi olla jonkun kanavan lopettaminen. En haluaisi yhdenkään nykyisen julkisen kanavan lopettamista. Hesari kysyi lukijoiden mielipidettä ruotsinkielisen FST5 tv-kanavan lopettamisesta. Äänestäjiä oli yli 30 000. Heistä 70 prosenttia piti kanavaa tarpeellisena.

Samassa yhteydessä olisi pitänyt kysyä myös sitä, ovatko he halukkaita kustantamaan neljä julkista tv-kanavaa vaikkapa veronluontoisella maksulla.

Itse pidän FST5:sta sisällöltään erinomaisena ja kiinnostavana. Esimerkkinä vaikkapa nyt tuleva sarja Angels in America. Olen myös valmis maksamaan kanavien säilyttämisestä lisää.

Minulla ei televisiota joten kanavien lukumäärä on yhdentekevää. Olen ollut ilman jo 10 vuotta enkä kaipaa sitä. Saattaa olla että mieli joskus muuttuu mutta kun olen ollut kyläilemässä ja siellä etsitty jotakin katsottavaa niin olen tullut siihen tulokseen että enpä paljoa menetä.
Tuntuu kuitenkin aika kummalliselta että kanava jonka eteen ponnisteltiin vuosia ja sitten kun se vihdoin saatiin ja osoittautunut että katsojamäärät kasvavat niin sitten se säästösyistä lakkautetaan.

Säästöistä ja rahanmenosta tarkastakaamme erästä toista asiaa joka liittyy Ylen toimintaan. Aikoinaan Yle hoiti myös lähetyksen mutta sitten meidän poliitikot katsoi että ei tekniikkaa tarvitse omistaa ja yhtiöittivät sen erilliseksi liiketoiminnaksi. Toiminta myytiin ja on nyt Ranskalaisen yhtiön hallussa jolla käytännössä monopoliasema ja nyt itketään hintaa jota sille joudutaan maksamaan. Rahat jotka saatiin lähetysverkon myymisestä on kaikki valunut takaisin maksuina ostajalle.

Kun Suomessa keskustellaan tällaisista asioista niin unohdetaan että Suomi markkina alueena ei ole kummoinenkaan millään alalla. Vertaa esimerkiksi Pietarin talousaluetta jossa on enemmän asukkaita kun maassamme. Ei suomi ole useimmille maailmalla toimivalle suuryritykselle markkina-alueena mielenkiintoinen. Toisenlaisia argumentteja saattaa sitten löytyä kuten vakaat olot tai koulutettua työvoimaa saatavilla mutta kultaa tänne ei tulla vuolemaan mikäli ei saada monopooliasemaa.

Keskustelu ruotsinkielisestä FST5:stä liittyy TV-lupamaksuun / TV-maksuun / mediamaksuun - eli yleisesti Yleisradion rahoitukseen. Ja samalla toiseen keskusteluun Yleisradion roolista ja tehtävästä. Syystä tai toisesta koko asia on onnistuttu jakamaan kahdeksi eri keskusteluksi, vaikka ne nivoutuvat toisiinsa mitä tiukimmin.

Kaikeksi hassutukseksi vielä koko kuviota mietitään täysin takaperoisesti:
1) Miten Yleisradion rahoitus pitää järjestää
2) Paljonko Yleisradio tarvitsee rahaa
3) Mitä pitää tehdä jos ei saada tarpeeksi rahaa

Oikeampi tapa olisi tämä:
1) Mihin Yleisradiota yleensä tarvitaan ja mitkä ovat Yleisradion tehtävät
2) Paljonko tämän pyörittäminen maksaa
3) Miten Yleisradion rahoitus pitää järjestää

Yleisradion toiminnan pitäisi olla yksinomaan verovaroin kustannettua. Tulevassa mediamaksu-leikissä ei ole järjen hiventäkään. Rakennetaan käsittämätön rinnakkainen järjestely rahan keräämiseksi, vaikka toimiva on jo olemassa. Tarvittavat varat voisi hyvin poimia kerätyistä verovaroista, kuten muidenkin valtion laitosten pyörittämiseen.

On esitetty huoli siitä, että verorahoitteisena kulloisetkin eduskunnan poliittiset valtasuhteet voisivat vaikuttaa jotenkin erikoisesti Yleisradion puolueettomuuteen. Rahahanoja kiristämällä eduskunta tai hallitus voisivat jotenkin ohjailla Yleisradion toimintaa ja etenkin sen esittämiä ajatuksia. Tämäkö ei sitten mediamaksu-aikakaudella (tai nykyisellä "sananvapausvero" -lupamaksuaikakaudella) olisi riski? Kyllä se on. Poliitikot maksun suuruuden päättävät samalla tavalla.

Jos Yleisradion yhteisestä kassasta saama summa mietitään järkeväksi ja sidotaan esimerkiksi viimeksi kuluneen 5 .. 10 vuoden yleiseen kustannusindeksiin, lakeja ja asetuksia myöten, niin silloin Yleisradion toiminta ja sen puolueettomuus on vähintäänkin yhtä suojassa poliitikkojen oikuilta - ja myös talouden lyhytaikaisilta heilahteluilta, jota tässä niin kovin pelätään. Valtion budjettineuvotteluissa yksinkertaisesti korvamerkitään lain vaatima summa ja lopuista sitten tapellaan. Ei pitäisi olla hirvittävän iso ongelma, jollei siitä sellaista tee.

Mitä tulee ruotsinkieliseen FST5-kanavaan, niin se on mielestäni tarpeellinen. Samaisen verkon välityksellä voisi mielestäni kuitenkin lähettää enemmän myös saamenkielistä ohjelmaa ja ehkä myös joitain vieraskielisiä ohjelmia. Jos TV-kanavia pitäisi vähentää, niin TV1:n ja TV2:n voisi yhdistää yhdeksi pääkanavaksi, "Suomen televisioksi". Sieltä tulisivat uutiset, ajankohtaisohjelmat ja tarpeellinen annos kulttuuria, viihdettä ja urheilua. Sen lisäksi Teema olisi syytä säilyttää ja ehkä laajentaakin sen toimintaa. Siellä voisi olla tilaa etenkin pienille kohderyhmille ja näitä kiinnostaville teemoille. Vapautunut verkko voitaisiin (ainakin osittain) luovuttaa kaupalliseen toimintaan, esimerkiksi urheilulle (jolloin urheilun määrää voitaisiin vähentää "Suomen television" kanavalta.

Radion puolella toimintaa voitaisiin myös järkeistää.

Huolimatta asennevammastani ruotsin kielen änkemisestä joka paikkaan, totean kyllä, että FST5 on yksi laadukkaimmista kanavista. Sieltä tulee paljon hyvää draamaa ja asiaohjelmaa.

"...ruotsin kielen änkemisestä ..."

Ymmärrän että kielen lukeminen jota ei tunnu tarvitsevan ja joka on vaikeaa herättää närää ja vastustusta. Mutta ruotsinkielen änkeeminen joka paikkaan tarkoitta oikeasta sitä että henkilö joka on suomen kansalainen ja jolla on näin kaikki perustuslailliset oikeudet saa palvelua, varsinkin viranomaisiin nähden, omalla äidinkielellään. Tämä kieli on perustuslain mukaan maan toinen virallinen kieli.
Kielten opetuksessa lienee paljon parantamisen varaa maassamme.

Jos mielestäsi kanavalla on hyvää ohjelmaa niin sehän on hyvä syy jatkaa. Ehkä se myös myötävaikuttaa siihen että kieli ei tunnu niin vastenmieliseltä että sitä voisi oppia edes sen verran että voi yksinkertaisimmat asiansa hoitaa sillä kielellä tai edes niin että ymmärtää mistä on kysymys jos joku kysyy jotakin sillä kielellä.
Eräs luova tilanne syntyi siinä kun eräs potilas joka oli ruotsinkilinen kävi lääkärissä. Lääkäri ei osannut ruotsia mielestään riittävästi. Mutta tilanne sovittiin niin että kumpikin puhui omaa kieltään sillä he ymmärsivät kyllä mitä toinen sanoi mutta eivät pystyneet itse muodostamaan lausetta toisella kielellä.

Kyllä olenkin sitä mieltä, että kanava tulisi säilyttää.

Ruotsinkielen suhteen, poiketen keskustelusta hieman, totean yliloogisessa elämässäni ottavani tämän epäloogisen perustelemattoman asennevammani yksilöllisenä oikkuoikeutena, jota en edes yritä muuttaa, vaikka kuinka argumentoitasiin :)

Nyt näyttää siltä, että esitetyn kaltaista televisiomaksua tai mediamaksua ei ole tulossa. Ehkäpä järki voittaa ja YLE:n toiminta rahoitetaan tulevaisuudessa sieltä mistä pitääkin, eli verovaroista.

HBO-kanava kiittää...menestyssarjojen uusintoja luvassa siis jatkossakin!
Itse olisin toivonut että Yle olisi keskittynyt edelleen "BBC.n laadukkaaseen brittidraamaan" eikä mennyt vaikkapa Nelosen imussa HBO -menestysten perässä. Uusin "hitti", vampyyrisarja "True Blood", lienee ainut Ylen esittämä Home Box Office -maksukanavayhtiön sarjoista joita ei ole ole esitetty aikaisemmin. Joihinkin uutisiin ja kolumneihin päätyneiden sopimustietojen mukaan Yle pulittaa HBO-uusintojen esitysoikeuksista miljoona euroa vuodessa.

Koskakohan Sinkkuelämää alkaa Yleltä uusintana? - olisihan tuo toki kiva nähdä ilman mainostaukoja ja vaikkapa viitottuna; Ylen julkisesta palvelusta tarkoittaa myös viittomakielisille (ja muille vähemmistöille) suunnattujen ohjelmien turvaamista.

Mainoksilla kuin muulla maailmassa. Tai jasen kerayksella kuin muutamat kanavat Buffalossa.

Suomessa on myös kaupallisia (mainosrahoitteisia) kanavia niin TV:ssä kuin radiossakin. Suomi on itse asiassa yksi ensimmäisistä Euroopan maista, jossa TV-toimintaa on rahoitettu mainonnalla. TV-mainonta alkoi Suomessa 1950-luvun lopulla, mutta radiomainonta vasta 1985. YLE on valtion omistama yritys, jolla on neljä TV-kanavaa ja useita radiokanavia.

Torontosta kirjoitti: "Mainoksilla kuin muulla maailmassa. Tai jasen kerayksella kuin muutamat kanavat Buffalossa."

Mainosrahoitteisuus on oiva vaihtoehto niin kauan, kunhan kukaan ei sitä tosissaan rupea Yleisradion rahoittamiseksi ehdottamaan. Sillä silloin alkaa kamala ulina tuolta lAma-median ja erkkolaisen Sanoma-konsernin suunnilta. Siis vielä paljon pahempi meteli kuin noista Ylen nettipalveluista tai jossain kauppakeskuksen seinällä näytetyistä teksit-tv-uutisista tuli.
Jäsenkeräys voi olla sopiva rahoitustapa jollekin uskonnollista harhautusohjelmaa lähettävälle yhteisölle, mutta ei oikein kansalliselle täyden palvelun mediayhtiölle. Tosin nykyinen tv-maksukin on omien kokemusteni mukaan hyvin lähellä tuollaista vapaaehtoista jäsenmaksua: Olin jostain syyskuusta 2007 viime kesään asti ilman tv-maksua (ja tv-vastaanotinta) ja eipä vaan kertaakaan tullut tarkastajaa luonani käymään. Oikeastaan harmitti, että näinkö helppoa se siipiveikon elämä olisi?
Budjettirahoitus olisi mielestäni reiluin ja oikeudenmukaisin. Sieltä vain valtionverotuksesta pieni siivu (joitakin prosentin osia/verotettava) markkinoista riippumattomalle tiedonvälitykselle ja kaikki olisivat tyytyväisiä.

Keskustelu ei sitten sivunnut ollenkaan järkevintä vaihtoehtoa; nimittäin sitä, että YLE lukittaisiin salauksen ja maksukortin taakse. Itse en ole omistanut töllöä enää vuosiin, enkä todellakaan halua maksaa pennin pyörylää ko. instituution rahoittamiseksi, en edes epäsuorasti verojen muodossa.

Syitä on monia, lähtien vaikkapa massiivisesta urheilutarjonnasta, visailuista ja päätyen tositv-formaatteihin. Nykyisen ohjelmatuotannon ongelma näyttää olevan se, että kökköä on suollettava 24/7, vaikka se merkitsisi rupisia chättejä. Kanavia perustetaan kuin sieniä sateella, kun digitaalinen tekniikka mahdollistaa kanavamäärien kasvattamisen ja sitten taas kasvatetaan vuorostaan ohjelmien määrää uusilla kanavilla. Saa sitä ihmetellä, miksi budjetti paukkuu vuosi toisensa perään - ei niiden ohjelmien oikeuksien ostaminen ilmaista ole ja kun pitää säästää, sitten säästetään ohjelmien laadussa.

Eniten kismittää käydyssä keskustelussa se, että töllöttömiä syyllistetään vapaamatkustajiksi - ikään kuin televisiottomuus olisi anomalia. Fakta on, että televisio on passivoiva media ja toisaalta rapistuva sellainen; internet syö uutisoinnissa, elokuvien katselussa, pelaamisessa ja ylipäätään viihteessä aikaa televisiolta ja nimenomaan nuoremmassa ikäpolvessa. Töllö on lähitulevaisuudessa tietokone(luku?)taidottoman kiikkustuolikansan media. Yhä useammassa taloudessa ei ole televisiota.

Gates ennustikin vuoden takaisessa konferenssissa, että internet tulee ahmaisemaan television vuosikymmenen kuluessa. Ikävää suomalaisille, joilla ostatettiin miljoonia digibokseja... HD-uudistuskin pitäisi tehdä jossain vaiheessa... Poliitikot ovat sössineet uudistuksineen; televerkosta vastaava Digita yksityistettiin ja myytiin pois. Nyt ulkomaisessa omistuksessa oleva yritys hyödyntää monopoliasemaansa ja nostelee maksujaan. Ilmeisesti mediamaksu oli sitä alkuperää; poliitikot päättivät maksattaa typerehtimisensä suoraan kansalla, eli rahat vaan pois kansalta ja kerätään kolehti vuosittain ulkomaalaisille pääomasijoittajille. Taattua, riskitöntä tuottoa vuosiksi eteen päin, nyt tosin suoraan valtion budjetista.

Perinteinen ongelma verojen kanssa on niiden kohdistaminen; on vapaamatkustajia, mutta toisaalta osattomilla maksetaan rilluttelut (lue: urheiluhullujen olympialaiset). Maksukortti ratkaisisi kummankin ongelman kätevästi; ne maksavat, jotka katsovat ja ulkopuolisia on turha vetää mukaan maksutalkoisiin - ei koira- ja autoverojakaan kaikilta peritä. Mediamaksu olisi ollut tässä suhteessa varsinainen rimanalitus. Vahvasti epäilen, että tuossa tilanteessa YLE:n olisi pakko kiristää vyötä, sillä maksulliset kanavat suoltavat valtavan määrän laatutavaraa tv-lupamaksun hinnalla. Moni ostaja saattaisi päätyä ensimmäistä kertaa vertaamaan kriittisellä silmällä YLE:n tarjontaa ja valitsisi omaksi hämmästyksekseen Eurosportin, Discoveryn, CANAL plussan ja muutaman muun "ylenannin" sijaan.

Oma kommenttini FST:hen on varmaankin jo odotettavissa; kanavan joutaa lopettamaan. Pienenä vinkkinä käyköön sekin, että entisessä kotikaupungissani (kaksikielinen) katseltiin läntisen naapurimaan ohjelmia, joita riitti kolmelta eri kanavalta ja näkyivät kaikki ilmatteeksi. Ketään ei kiinnostanut YLE:n ruotsinkielinen anti, ei edes niitä ruotsinkielisiä. Muistaakseni joidenkin FST:n ohjelmien katsojamäärät ovat niinkin suuria kuin 50 000. Siitä kannattaa vetää johtopäätökset.

Minä olen sitä mieltä, että tässä maassa tarvitaan julkisin varoin rahoitettu sähköisen median toimija, jonka tuottama sisältö on kaikkien vapaasti seurattavissa. Eri asia on, kuinka massiivinen laitoksen pitäisi olla. Ja ennen kaikkea mitä sen pitäisi tehdä ja mitä ei. On myös muistettava, että YLE on muutakin kuin televisio(kanavia). Hyvä niin. YLE on myös radio ja sillä on lonkeronsa netissäkin.

Omasta mielestäni YLEn tärkeitä tehtäviä ovat seuraavat:

Uutis- ja ajankohtaistoiminta

On hyvä, että on julkisin varoin rahoitetaan tiedonvälitystä, joka ei lähtökohtaisesti ole sidottu kaupallisiin päämääriin tai aatteellisiin näkemyksiin. Totuuksia on monenlaisia ja YLEn totuus on sekin vain yksi. Mutta kun erilaisia toimijoita on riittävästi, niin silloin olemme askeleen lähempänä vapaasti liikkuvaa tietoa.

Pienryhmät

Tässä YLE ei ole onnistunut ainakaan vielä kovin hyvin. YLE on kyllä lisännyt viime vuosina pienryhmistä (mm. homoista) ja eri kulttuureista kertovaa sisältöä mukavasti, mutta edelleenkään pienryhmien omat asiat eivät saa kylliksi tilaa YLEn kanavilta. Tähän pienryhmä-kategoriaan kuuluvat myös kaikenlaiset kielivähemmistöt (ml. ruotsi ja saame), kuurot, sokeat jne. Kielivähemmistöt erityisesti siksi, että heillä tätä kautta on mahdollisuus olla kosketuksissa nimenomaan suomalaiseen todellisuuteen.

Kulttuuri ja urheilu

YLEn pitäisi painottaa sellaista kulttuuritarjontaa, joka toteuttaminen ei ole kaupallisesti järkevää. Pop-kuvioihin pitäisi etsiä paljon nykyistä analyyttisempi kulma, johon tuntuu ruotsinkielisellä puolella olevan paljon parepi kosketus.
Kaupalliset toimijat hoitakoon hittilistat, massakulttuurin, tosi-tv:n, visailut, massaurheilun jne. Kaupallinen kanava voidaan tarvittaessa velvoittaa (tarjouskilpailun voitettuaan) näyttämään tietyt urheilutapahtumat kaikille ilman salausta, jos katsotaan tarpeelliseksi.

Kansakunnan sähköinen muisti

YLEn elävä arkisto puhuu puolestaan.