Kokkailua - omat bravuurisi

» sivuston ruokaosio

Kuka pärjää keittiössä paremmin kokkaillen ja kuka muiden hommien parissa. Keittotaidoista riippumatta varmaan kaikilla on oma bravuuri. Se ruoka josta on tavallaan "ylpeä". Omani on...

Makaronilaatikko vähän tulisempana

- Broilerinjauhelihaa (puolisen kiloa, paistettuna)
- Makaronia (riittävästi, esikeitettynä)
- Sipulia (pari pientä tai yksi iso, silputtuna)
- Aurinkokuivattua tomaattia (silputtuna)
- Muutama jalopeno (silputtuna)
- Mustaapippuria ja chilijauhetta

- Kananmunaa (kaksi)
- Maitoa (riittävästi)

- Vähän juustoraastetta

Makaronit esikeitetään - ja keitinveden voi maustaa vaikkapa liemikuutiolla (jolloin ei kannata lisätä ruokaan suolaa ensinkään, nuo kuutiot kun ovat suolaisia).

Jauheliha ruskistetaan pannulla. Mustaapippuria ja chilijauhetta voi pistää mukaan. Silputun sipulin voi laittaa ruskistusprosessin aikana samalle pannulle makua luovuttamaan ja pehmenemään. Myös jalopeno- ja tomaattisilpun voi ottaa mukaan ruskistamisen loppuhetkillä tätä kautta.

Munamaito tehdään sekoittamalla pari kananmunaa ja muutama desi maitoa keskenään. Tätäkin voi maustaa mustapippurilla ja chilijauheella - ja jos haluaa, niin muullakin sopivalla kaapista löytyvällä. Erilaiset fondit ja vastaavat toimivat kyllä. Silloin pitää ottaa huomioon niiden suolaisuus.

Keitetty makaroni, jauheliha, sipuli, jalopeno- ja tomaattisilppu laitetaan riittävän korkeaan kannelliseen uunivuokaan (myös alumiinifoliota voi käyttää kantena). Sekoita "tasalaatuiseksi". Sitten kaadetaan munamaito sekaan ja laitetaan lisää maitoa/vettä niin paljon, että nestettä on miltei samalle korkeudelle kuin kiinteitä ainesosia. Vielä voi tehdä muutaman pienoisen sekoituskauhaisun. Lopuksi ripotellaan vielä juustoraastetta päälle.

Sitten vuoka uuniin kannen kanssa 175 asteeseen noin tunniksi. Pinnan voi vielä ruskistaa 200 asteessa muutaman minuutin verran ilman kantta.

PS. Tätäkin ruokaa voi viritellä eteenpäin; oliivit, purkkimaissi jne toimivat... Tässä jauhelihan on broilerista, mutta mikään ei estä käyttämästä nauta-sikaa.
Anan kanapasta

- Broilerin rintaa (ei marinoitua)
- paprikaa
- tomaattimurskaa
- sipuli+valkosipuli
- aurajuustoa
- ruokakermaa
- suola, pippuri, chili
- pinjansiemeniä
- tuoretta parmesaania
- pastaa maun mukaan (penne, farfalle etc)

Pilko sipulit ja valkosipulit, heitä pannuun. Kuullota, älä ruskista. Heitä
sekaan pilkottu paprika. Freesaa vielä hetki, diggailen itse jos jättää
hieman pureskeltavaa. Pilko kananrinnat sopivan kokoisiksi paloiksi. Paista pannulla kunnes
saavat hieman väriä, mausta.
Heitä sekaan sipulivalkosipulipaprikat sekä tomaattimurska. Anna hautua n.10min. Lisää
aurajuusto ja ruokakerma, anna hautua vielä hetki. Pinjansiemenet kandee ruskistaa kevyesti
tässä vaiheessa, heitä sekaan ihan tarjoiluvaiheessa parmesanin kera.

Vinkkinä, pasta kannattaa keittää ohjeen mukaan -2 min, tulee just sopivan al dente.

Juomasuositus - joku hyvä kevyehkö Chiraz punkku
Ruokamusaksi - Horse Meat Disco Compilation vol 1.
Jouluna tulee aina väsättyä tää kakku. Kaloreja ei sitten ruveta laskemaan.

PORKKANAKAKKU SITRUUNATUOREJUUSTOKUORRUTUKSELLA

Taikina:

2,5dl pähkinärouhetta (hassel, manteli, saksanpähkinä)
350g porkkanoita punnittuna ennen kuorimista
1 tölkki ananasmurskaa
4,8dl vehnäjauhoja
1tl soodaa
1,5tl leivinjauhetta
0,5tl suolaa
1,5 tl kanelia
4 munaa
3,6 dl sokeria
240ml auringonkukka tai rypsiöljyä
2tl vaniljauutetta

Täyte ja Kuorrutus:

100g huoneelämpöistä voita
400g Philadelphia tuorejuustoa
250g tomusokeria
1tl vaniljauutetta
1 sitruunan kuori raastettuna

Lämmitä uuni 175asteeseen. Voitele ja korputa 2 halkaisijaltaan 23cm vuokaa tai tilavuudeltaan
vastaavaa suorakaiteista vuokaa.

Jos pähkinät ovat kokonaisia hienonna ne karkeaksi rouheeksi. Paista pähkinärouhetta pannulla
kunnes se alkaa tuoksua ja ruskistuu hieman. Kuori ja raasta porkkanat hienoksi.

Sekoita jauhot, sooda, leivinjauhe,suola ja kaneli. Vatkaa munia n. minuutti vaahdoksi. Lisää sokeri,
vatkaa kunnes hyvin vaaleaa ja kuohkeaa. Lisää vaniljauute, kaada öljy taikinan sekaan tasaisena
norona samalla vatkaten.

Lisää jauhoseos, vatkaa vain senverran että jauhot juuri ja juuri sekoittuvat taikinaan.

Sekoita lastalla varovasti porkkanaraaste,pähkinät ja ananas. Varo ettei munavaahto laske. Jaa taikina
tasaisesti molempiin vuokiin ja paista 25-30min eli kunnes keskelle tuikattu hammastikku tulee puhtaana
ulos. Anna jäähtyä ennen kuin poistat vuoista.

Vatkaa Philadelphia ja pehmeä voi aivan tasaiksi sähkövatkaimella. Siivilöi tomusokeri vaiheittain joukkoon
samalla jatkaen vatkaamista. Lisää lopuksi vaniljauute ja hienoksi raastettu sitruunankuori. Täytä kakku massalla ja kuorruta.
Ohi tarkkojen reseptien, laitetaas vastapainoksi mummi-kultani mustikkapiirakka:

Taikina: mukillinen vettä ja riittävästi vehnäjauhoja. Joukkoon lisätään vähän suolaa ja vähän sokeria ja yksi kananmuna. Ja vähän voisulaa, öljykin käy. Ei muuta.

Valmistusohje: Sie tunnet sen käsissäis kun jauhoja on riittäväst.

Täyte: Mustikoita sellaisenaan, vähän hillosokeria oheen. (Hillosokeria, koska se vähän sitoo.)

Ja uunissa 200 tai 200 ja risat kunnes reunat ruskistuu. Jos reunat jää paksuiksi, sipaise "ryssänmakiaa kahvia" reunojen päälle.

Ei muuta. Hyvä ohje, ja hyvin onnistui.
  • 6 / 18
  • SaintJudy
  • 26.9.2009 1:39
Valmistin just pastaa italiaanolle... and he said it was "Ok".. -joka suomeksi on "ei niin huvää kuin äidin mutta söin lautasen tyhjäksi ja nuolin leipäpalalla kastikkeet.." :-)

Rucola pasta:
Paketti rucolaa krouviksi hakkeluksi, lisää hiukka tuoretta chiliä "maun mukaan" ja pari raastettua valkosipulin kynsi + hyvää oliiviöljyä. Suolaa ja pippuria.
Anna maustua "tovi" kylmässä. Lisää halutessa pieni piraus sitruunanmehua irrottamaan lisää makuja...goes well with peppery rucola sallad..
Sytytä kynttilä..Keitä pasta ja lisää rucolajuttuun. Päälle parmesaanilastuja.
Kylkeen valkosipulilla siveltyä paahtoleipää. Rapea leipä käy hyvin pastan kanssa.

Muista sammuttaa kynttilä ennen nukkumaan menoa.
Noita bravuureita on muutamia, mutta lienee ylitse muiden on seuraava (4- 5 hengelle):

600 - 800 gr mureaa naudan paistia - kuutioidaan (2-3 cm), ruskistetaan pinnasta, muttei läpikypsäksi
2 - 4 keskikokoista naurista - kuoritaan, kuutioidaan
1 keskikokoinen lanttu - kuoritaan, kuutioidaan
2 - 3 bataattia - kuoritaan ja kuutioidaan
~1,5 ltr vettä
2 - 3 sipulia - kuoritaan ja leikataan neljään osaan
4 - 6 valkosipulin kynttä kokonaisena
ruokaöljyä (paistamiseen)

Mausteeksi:
- 1 lihaliemikuutio
- rouhittua pippuria - maun mukaan
- merisuolaa - maun mukaan
- 1 rkl hunajaa
- 2 tl kuivattua minttua

Kuori ja kuutioi (n. 2- 3 cm kuutioita) juurekset - laita ne uunipataan tai syvään uunivuokaan. Bataatti lisätään myöhemmin,
koska bataatti kypsyy nopeasti. Ruskista liha öljyssä kuumalla pannulla, ja lisää juuresten sekaan. Lisää mausteet ja valkosipuli.
Lisää neste (voi olla valmiiksi kuumaa) ja liota lihaliemikuutio sekaan. Laita uuniin 170 - 200 asteeseen (miedommalla lämmöllä pidempi
haudutusaika - mutta parempi lopputulos). Anna hautua uunissa n. 1,5 h (170 astetta) ja lisää kuutioitu bataatti. Samalla voit
tarkistaa maun ja lisätä mausteita (maun mukaan). Anna hautua vielä noin puoli tuntia ja ota vuoka/pata uunista.

Tarjoile ruis- tai ohraleivän kera, lisukkeina suolakurkkua ja smetanaa. **Bataatin sijasta voit käyttää myös perunaa, jolloin isohkot peruna-
lohkot kannattaa laittaa hautumaan muiden juuresten kanssa samaan aikaan**

Jälkiruuaksi sopii esim. murotaikinaan tehty omenapaistos vaniljakastikkeen kera. Murotaikina levitetään voideltuun vuokaan, omenaviipaleet levitetään
päälle, viipaleiden päälle sivellään hunaja-vesiseosta (3 osaa hunajaa, 1 osa vettä) ja pinnalle ripotetaan hieman kanelia. Paistetaan murotaikinan ohjeen
mukaan.

Jos tarjoat viiniä em aterian yhteydessä, täyteläinen merlot olisi kohdillaan ;)

Ehdotus ylläpidolle: Kaipa näistä vinkeistä voitanee jossain vaiheessa koota "Jokahomon ruokavinkit" - osio?
Eikös yksi semmoinen ole jo täällä jossakin? Ainakin itse sinne kerran kirjoittelin tässä taannoin takavuosina...

No niin. Kaalipata.

- riittävästi ihan tavallista keräkaalia
- porkkanaa
- sika-nauta jauhelihaa paljohkosti
- suolaa
- valkopippuria
(- siirappia)

Ruskista jauheliha "harmaaksi (siis ei IHAN kyspäksi)" asti valurautapadassa. Heitä noin ruskistuksen puolessa välissä about puolitoista kourallista porkkanalantteja megeen.

Lisää suikaloitua kaalia niin paljon, että pata on reilusti kukkuroillaan, ja sekoittaminen liikaa sotkematta käy vain kahdella paistinlastalla. Tässä vaiheessa lisää myös reilusti suolaa. Ideana nääs on, että suola alkaa vapauttaa kaalista nesteitä.

Sekoittele, sekoittele ja sekoittele.

Kun tulos alkaa olla ruskeahkoa, mutta kaali ei vielä ei ihan mössöä, mausta reilusti jauhetulla valkopippurilla. Tämän väännön pitää olla selkeän valkopippurinen. Mikään muu pippuri ei käy. Piste.

Jos tuntee olonsa erityisen elsassilaiseksi tahi muuten germaaniseksi, voi jossakin välissä lorauttaa sekaan löräyksen siirappia.

Itse kippaisin sellaisenaan lautaselle. Päälle jäisiä puolukoita ja viereen oluttuoppi.

Pete
Höm…
Tuli tässä vaan mieleeni, että entisessä elämässäni Genevessä asuneena olen juustofondueaddikti (terveisiä vaan Pojotorille sinne...). Olen myös vaikuttanut tuolla välimerellisissä ympyröissä (Kroatia, Kreikka, Italia, Ranska) mistä on jäänyt päälle melkoinen himo simpukoihin.
Olen tarjonnut molempia ruokalajeja erinäisillä kekkereillä, mutta kovimmat kehut tuli näiden kahden yhdistämisestä siten, että simpukat ensin ja fondue perään. Sveitsissä ja Ranskassa juustofondue itse asiassa aika usein syödään ikään kuin jälkkäriksi.
Itse suosin kumminniin sellaista mallia, jossa on kaksi lähes, mutta ei ihan täyttä ruokalajia, ja sitten juodaan vaikka kahvit...

Eli:

Päivälliskutsut á la Pete:

- Moules marniére
- Fondue Moitié - moitié

Ideana on se, että molemmat ruokalajit ovat hyvin sosiaalisia, samasta astiasta kaikkien naposteltavia. Tuoretta, hyvää leipää tarvitaan molempien kanssa, ja valkoviini kuuluu olennaisena osana molempiin.


Moules

- Sinisimpukoita (ja kaikkia muitakin raaka-aineita) syöjämäärän mukaan
(Nykyisin saa ainaskin meidän Matinkylän Ison Omenan K- hypermarket Jumbosta ympäri vuoden eläviä, tuoreita, joko ruotsalaisia tai tanskalaisia kilon pusseissa, jotka pyydettäessä myyjä avaa ja antaa juuri haluamasi määrän tarkistaen ja raakaten rikkoutuneet ja kuolleet pois jo paikan päällä. Silti hinnaksi tulee useimmiten alle 9 €/2 syöjää!)
- Voita
- Valkoviiniä
- Salotti-, kevät-, tai tavallista keltasipulia. Mitä nyt sattuu löytymään...
- Valkosipulia (paljon!)
- Rutkasti persliljaa
- Oman maun mukaan jotakin muuta yrttiä mikä antaa kikcsejä. Itse käytän joskus timjamia. Ei kummiskaan tartte välttämättä

Putsaa simpukat; tsekkaa vielä kerran ovatko hengissä = jos on auki, kopauta. Jos ei mene kiinni, heitä pois.

Freesaa silputtu sipuli ja valkosipuli vähässä voissa, lisää reilusti valkkaria ja persilja. Kiehauta hetki.

Simpukat sekaan, kansi päälle (meillä joudutaan aika usein tekemään joko kahdessa kattilassa tai useammassa erässä, mutta ei tuo haittaa...), anna kiehua pari minuuttia, kunnes kaikki simpukat ovat avautuneet.

Siirrä koko hoito liemineen tarjoiluastiaan. Päälle lisää persiljaa.
Meillä käytetään astiana Römertopf -savipataa, jonka kannen alla pysyvät lämpiminä, ja jonka kantta voi sitten käyttää kuorien dumppaamiseen. Kannattaa olla hyvä kauha, jolla itse kukin voi ottaa myös lientä, jossa sitten voi dipata hyvää vaaleaa leipää.
Juomana tietty valkoviini…

Ja harjoitus jatkuu…

Seuraavana ruokalajina siis perinteinen juustofondue. Kasaritunnelmiin siis.
Ensinnäkin tarvitset fonduepadan.
Usko peli. Kyllä tarvitset.
Se kun ei ole kuin parin-kolmenkympin uhraus. Meillä esmerkiksi on teflonpinnoitettu pikkuihme, joka käy ihan mihin vaan (juusto-, liha-, kiinalainen- ja vaikka suklaafondue. Eikä ollu tyyris. Juustofonduelle tyrkytetään nykyisin myös meillä keraamisia, kahvallisia kattiloita, mutta ne käyvät siis vaan siihen yhteen hommaan. Osta sellainen siis ihmeessä, jos aiot syödä juustofondueta ainakin kerran viikossa…

No. Asiaan:

Tarvitaan siis juustoa syöjämäärän mukaan.
Moitié-moitié on suoraan suomennettuna fifti-fifti, mikä tarkoittaa sitä, että puolet juustosta on Gruyéreä ja puolet Vacherin friburgeois – juustoa. Jälkimmäistä on vaan aivan tuskaista yrittää löytää Suomesta, mutta ehkäpä sitä kauppahallien erikoismyymälöistä saattaisi löytyä. Itse teen nykyisin aina sotilaan ratkaisun ja korvaan sen Mustaleimaemmentalilla tai Raclettella (on muuten hyvä tässä satsissa!).
Lisäksi:
- valkoviiniä
- Kirschiä
- muskottipähkinää
- valkosipulia
- valkopippuria
- Maizenaa (sitä ihan oikeaa maissitärkkelystä, ei mitään riisisuurustetta)
- ruokasoodaa
- hyvää leipää

Tee prepwork, eli kuori ja halkaise pituussuuntaan kymmenkunta valkosipulin kynttä, kuutioi juustot pikkusormenpään kokoisiksi klönteiksi ja revi leipä (TUORE ja RAPEAKUORINEN, älkää uskoko 70 –luvun kotitalousopettajia, jotka puhuivat fonduepadan sipaisusta valkosipulinkynnen puolikkaalla ja pari päivää vanhan leivän erinomaisuudesta…) suupalan suuruisiksi paloiksi.

Lorauta valkoviiniä kattilaan riittävästi. Me käytetään fonduepataa, mutta jotkut kehottavat tekemään homman ensin kattilassa ja sitten siirtämään pataan. En kyllä ymmärrä miksi.

Kiehauta viini ja lisää kuutioitu juusto. Koko tuotantovaiheessa konsistenssiä voi mukavasti säädellä, kunhan on ylimääräistä juustoa ja valkkaria (ja sitähän toki on…).

Heitä sekaan valkosipulin pitkittäin puolitetut kynnet, vähän valkopippuria ja hyvä tujaus muskottipähkinää. Anna poreilla koko ajan sekoittaen, kunnes juusto on kokonaan sulanut.
Tässä vaiheessa näyttää siltä, kuin juusto ja hera olisivat erottuneet, ja koko homma olisi mennyt täysin käsilleen, mutta älä huoli, vaan kaada juomalasi puolilleen Kirschiä ja vispaa sen sekaan 3-4 (riippuu tieteskin juuston yms. määrästä) ruokalusikallista Maizenaa. Heitä sekaan ja sekoita vimmaisesti. Juustomassasta tulee tässä vaiheessa taas tasaista, kun tärkkelys sitoo yhteen rasvan, heran ja kiinteän aineen.

Heitä sekaan teelusikallinen ruokasoodaa, ja sekoita varovasti. Ole valmiina ottamaan homma heti pois liedeltä, koska se saattaa lentää silmille liikaa kiehuessaan. Ruokasoodan tarkoituksena on vain antaa hieman kuohkeutta.

Siirrä fonduepolttimelle liekin päälle. Sekoittele aina silloin tällöin koostumuksen säilyttämiseksi. Koko hommaa voidaan myös tarpeen vaatiessa parannella lisäämällä juustoa, viiniä tai Kirschiä ja Maizenaa maun mukaisen koostumuksen säilyttämiseksi.

Siihen sitten dippaillen leipää siten, että tuore leipäpala puristetaan tiiviiksi möykyksi ja vasta sitten pyöräytetään massassa. Näin vähenee vaara, että joutuisi hauskoihin leikkeihin á la ”Asterix ja alppikukka”, mikäli kukaan nyt muistaa ”Keppiä, keppiä, ruoskaa, ruoskaa, painot jalkoihin ja järveen” leivänpalan kattilaan pudottamisesta.

Sveitsissä jotkut ihan oikeasti sanovat, ettei kunnollisen fonduen kanssa tarvitse mitään alkoholipitoista juomaa. Tämä siksi, että siinä pitäisi olla niin paljon Kirschiä, että känniin tulee pelkästä ruuasta…
Itse suosin hieman maksaystävällisempää vaihtoehtoa, mutta koska siitä Kirschpullosta on kuitenkin jonkin verran jäljellä, voi kokeilla sitä, että syöjät saavat snapsilasit, joihin kaadetussa Kirschissä kukin voi pikaisesti dipata leipäpalaansa ennen juustomassassa uittamista. Toki sen voi myös juoda, mutta se on aika karseaa semmoisenaan…

Seuraksi:
- Kuivattua naudanlihaa; Sveitsissä tunnetaan nimellä ”viande secheé”. Suomesta saatavat parhaat vastaavat lienevät italialainen Bresaola ja kylmäsavuporo/nauta/hevonen. Siivu kääräistään leipäpalan ympärille ennen dippaamista.
- Cornichons/cocktailkurkkuja.
- Hillosipuleita.
- Itse olemme tykästyneet kapriksiin. Niihin isoihin, varrellisiin ja hiton kalliisiin.

Ai niin… Valkoviiniä…

EDIT: Varokaa karmeaa kardinaalimokaa! Sitä fonduehaarukkaa jolla leipä yms dipataan pataan ei KOSKAAN viedä suuhun, vaan otetaan omalla erillisellä haarukalla pala siitä irti lautasella ja sillä sitten syödään...
kyllä on kummallisia ruokia teillä, niin eksoottisia... ettekö syö normaalia perusruokaa? ei ihme jos on rahat tiukilla.
a) Minulla ei ole rahat tiukalla
b) Tässä oli puhe "bravuureista". Ei niistä normaaleista arkisörsseleistä.

EDIT: vaikka toki ns. arkiruokakin voi olla "bravuuri". Yleensä nämä bravuurit kuitenkin nyt sattuvat olemaan niitä, joiden valmistamiseen panostetaan niin käytetyn ajan kuin ainesosienkin osalta.

Blueriver: Mikä muuten on Sinun bravuurisi?
Höh!
Mitä eksoottista on kaalissa, jauhelihassa, porkkanassa, suolassa ja valkopippurissa?

P.S. Nyt uunissa muhii jo neljättä tuntia merimiespihvit valurautapadassa. Ai että onkin erikoista: naudan kulmapaistia (se on sitä halvinta), perunoita, sipulia, lihalientä, pullo olutta, jokunen laakerinlehti ja maustepippuri. Suolaa ja mustapippuria lihalle.
Sulata frozen nahaton,luuton kanan rintoja. Laita ne uunivuokaan sulatettuna ja pestyna etikalla, lisaa sipuli ja juusto raastetta, ja purkki Cambell's Cream of Mushroom soppaa paalle. Sen paalle lisaa juustoa (mozzarella) ja leipamuruja. tietysti mausteita, suolaa ,pippuria, oregano jne. Uuniin.
Moni, jotka tekevät himoiten ruokaa ovat valitettavasti anorektikkoja.
EI PIDÄ PAIKKAANSA !!!! Itse olen intohimoinen kokkaaja sekä kotona että ammatikseni enkä tietääkseni koskaan ole sairastanut sen enempää bulimiaa kun anoreksiakaan .

Parasta ruokaa on perussuomalainen kotiruoka , etenkin " evakko " .
kyllä se ihan kaupasta haettu lenkkimakkara on, ei sitä muuta paljon tartte oikea mies.
Hese Hyväristä melko vapaasti lainaten (kun en nyt muista tarkkaan):

Raavaan miehen iltapala:

Paahtoleipää (ISOA!)
Sinihomejuustoa (Vahvuustason pitäisi olla suosaappaiden kengänpohjallisten tasoa. Itse kallistun aika usein TOSI iäkkään Gorgonzolan kannalle...)
Hunajaa (jonka juoksevuusasteen pitäisi olla jotakuinkin Toyotan kaipaaman moniasteöljyn luokkaa).
Mustapippuria

Paahda paahtis.
Pläjäytä päälle älyttömän paljon sinihomejuustoa, lorota hunajaa päälle, jalosta mustapippurilla ja gratinoi uunissa, kunnes juusto on sulanut ja hunaja imeytynyt siihen.

Nautitaan niin, että ylä- ja alaleuat osuvat yhteen purressa.

Juomaksi suositellaan Raavaan miehen Sinistä enkeliä, eli sekoitus metanolia ja puuspriitä, jota on sekoiteltu kosmoskynällä (kuka edes enää muistaa?) sinisen värin aikaansaamiseksi.

Aterian jälkeen asetutaan levolle ja odotetaan noutajaa. Herjauskirje velkojille ei ole pahitteeksi.

P.S. On kokeiltu useampaan otteeseen drinksua lukuunottamatta. Hyvää on ollut.

EDIT: Hesen alkuperäisessä reseptissä päälle tuli myös valkuaisvaahtoa, joka sitten kuorruttui juuston päälle ikään kuin marengiksi. Itse en ole katsonut tarpeelliseksi.
Kokkaan itse lähinnä perusruokaa, mihin ei liiemmälti aikaa kulu, mutta Antin ja Mikan keittiössä on kiireitä uudenvuoden lähestyessä.
He ammentavat ideoita muun muassa isoisoäidin keittokirjasta, ja aikovat valmistaa aattoillan alkupaloiksi lämminsavulohimoussea saaristolaisleivällä sekä savuporokarjalanpiirakoita.

http://www.turkulainen.fi/artikkeli/271945-perinneruokaa-prkl-ammentaa-ideoita-isoisoaidin-keittokirjasta