"Riittääkö homokansan ylpeys oman lehtensä pelastamiseen?"

Uutispäivä Demarissa toimittaja Ilkka Vuorikuru esittää otsikossa näkyvän kysymyksen.

Kuulimme Pride-puistojuhlassa Suomen ainoan gay-lehden, Voltin tilanteesta. Se ei ole tällä hetkellä lainkaan hyvä. Lehti koetetaan pelastaa lopettamiselta tilauskampanjalla. Voltin 26.7. mennessä tilanneiden (myös HeSetaan liittyneiden) kesken arvotaan mm. lennot Reykjavikiin. Muitakin matkapalkintoja on luvassa. Vuoden lehdet voi nyt tilata 35 eurolla. Lehteä voi siis tukea myös liittymällä Helsingin Seudun Setaan siellä käynnistetyn Homotalkoot 2009-2010 -projektin merkeissä.

Aiheesta HeSetan verkkosivuilla http://www.heseta.fi/

Voltti-lehden verkkosivut osoitteessa:http://www.voltti-lehti.fi Siellä on myös lisää kampanjatarjouksesta.

On todella valitettavaa, jos Voltti-lehdelle käy huonosti. Lehti on ilmestynyt usealla nimellä jo huomattavan monta vuotta. Voltti on saanut nyt tunnustusta niin toimituksellisesta puolesta, kuin ulkoasusta. Lehti on ollut monelle sateenkaari-ihmiselle ensikosketus siihen maailmaan, johon hän kuuluu. Pidetään lehti hengissä!

****************

Saman suuntainen huolestuttava uutinen tulee Englannista. Pink Paper ilmoitti 24. kesäkuuta keskeyttävänsä lehden paperiversion tekemisen taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Pink Paper on ilmestynyt viikottain vuodesta 1987.

Uutinen Pinknews-verkkosivustolla
http://www.pinknews.co.uk/news/articles/2005-12945.html#

Hieno homma, että Voltti lopettaa!
Ongelma ei ole homokansan ylpeys vaan se, että päätoimittajalla on sitä ylpeyttä vähän liikaakin.
Aika on ajanut Voltista ohi eikä Voltti ole kyennyt uudistumaan. Ihmisiä ei kiinnosta namusetalainen elämäntapa kun varallisuus sen elämäntavan ylläpitämiseen on romahtanut. Tätä yli varojen elämistä olet sinäkin, JuhaniV, arvostellut. Lama-ajalle sopivat lama-ajan lehdet.

On enteellistä, että Voltin palkintomatka suuntautuu konkurssimaa Islantiin.

Voltin kaatuminen avaa toivottavasti tien peiliinkatsomiselle.

M.O.T.

Poris, ehdotan, että jatkat myrkkysi valuttamista siellä omalla pahanolonsivustollasi. Saat ihan vapaasti haukkua siellä minut, jos se pahaa oloasi hiukankaan helpottaa.

Olen "tarpeeksi ylpeä" mutta en oikein usko tähän kampanjaan...Kuten linkitetyillä sivuilla kerrotaan HeSetan jäsentiedotteen "Honk" osiossa;
"Vuonna 2007 HeSetalta kului n. 3 500 euroa postimaksuihin. Mitä useampi jäsen valitsee sähköisen version, sitä enemmän rahaa säästyy varsinaiseen toimintaan. Sähköinen versio on myös ekologisempi: sähköisten jäsenlehtien hiilidioksidipäästöjen on arvioitu jäävän keskimäärin puoleen paperilehtien päästöistä."

JA kumpaa tässä jäsenmaksuilla...eikus Homotalkoilla pelastetaan; lehteä vai että Seta voi ylläpitää "laadukkaita, maksuttomia sosiaalipalveluita" ja tehdä "vaikuttavaa ihmisoikeustyötä". Luulisin että nämä jälkimmäiset olisi Setan kaltaiselle järjestölle tärkeämpi kuin "life-style" -magazine?

Jäsenmaksuun sisältyvä lehti on ainakin konkreettinen vastine usein esitettyyn kysymykseen, että mitä MINÄ jäsenmaksullani oikeastaan saan.

Priden puistojuhlassa saimme kuulla myös esittelyä Voltti-lehden toimituspolitiikasta. Volttia tehdään ajatuksella, että se palvelisi mahdollisimman laajasti sateenkaarikansaa.

Tästä Voltti-lehti -aiheesta olen keskustellut tosi paljon tuttujen ja tuntemattomampienkin kanssa. Monikin osaa nimetä paljon erilaisia asioita, mitä ei tuossa lehdessä itse haluaisi nähdä ja mistä ei pitäisi kirjoittaa.

Viimekädessähän jokin asia hankitaan siksi, että sen asian kokee hyödylliseksi, tarpeelliseksi tai muuten haluttavaksi.

Entäpä mitä jos käännämme asian toisin päin. Mitä siinä lehdessä sitten pitäisi olla, että se kiinnostaisi enemmän?

Olen samaa mieltä SaintJudyn kanssa.

JuhaniV kirjoitti: "Jäsenmaksuun sisältyvä lehti on ainakin konkreettinen vastine usein esitettyyn kysymykseen, että mitä MINÄ jäsenmaksullani oikeastaan saan."

Kalan kääreen tai hellan sytykkeen. HeSetan jäsenmaksu on huomattavan kallis verrattuna muihin Setan jäsenjärjestöihin. Sen on pakko johtua tästä elintasolehdestä. Voltin pitää kuolla, mutta se on vähän liikaa, että se raahaa HeSetankin samaan hautaan.

"JuhaniV 3 / 8
10.07.2009, 23:51
Viestiä on muokattu M.O.T.

Poris, ehdotan, että jatkat myrkkysi valuttamista siellä omalla pahanolonsivustollasi. Saat ihan vapaasti haukkua siellä minut, jos se pahaa oloasi hiukankaan helpottaa."

Lakkaa esittämästä marttyyria! On enteellistä, että kun sinun kaltaisesi narsisti kirjoittaa lehteen, se rupeaa kuolemaan. Sinun nettikiusaajan strategiaasi kuuluu vakaviin kysymyksiin vastaamatta jättäminen ja sen sijaan yrität tehdä asioista henkilökohtaisia.

Sinä ja Sari Virtanen jäätte ilman yleisöä ja sekös sinua harmittaa! Mene sen Aaltosi kanssa naimisiin ja ryhdy heteroksi, pääsisi tämä yhteisö eroon sinusta!

Olisiko aiheellista nyt lopettaa keskinäinen henkilöihin kohdistuva nokittelu? Se ei kuulu lehden pelastamiseen tai pelastamatta jättämiseen.

Yksi varma tapa pelastaa lehti on ruveta esittelemään siellä paljaita takapuolia. Porno myy. Sen voi helposti havaita astuessaan lehtimyymälään. Vilkaisu ylähyllylle vahvistaa tämän. Siis tätä vaihtoehtoa on olemassa jo pilvin pimein. Lisää ei tarvita. Homojen kytkeminen julkisuudessa toistuvasti seksiin ei palvele meidän yhteisiä etujamme.

Minä haluan tilata sateenkaarilehteä, jonka voin antaa käteen vaikka äidille kertomaan oman yhteisön asioista. Voltti on tuohon tavoitteeseen mielestäni päässyt hienosti ja laadukkaasti.

Roolistani tässä asiassa: tilaan Voltti-lehteä ja omistan yhden lehteä kustantavan osakeyhtiön osakkeista. Olen joskus tehnyt lehteen muutaman haastattelujutun. Ei tämän enempää.

Me ollaan osteltu irtonumeroita ja vaadittiin sellaisia lähimarkettiinkin. Tulos oli että yhden numeron verran oli valikoimissa ja sitten poistettiin, syy: liian vähäinen myynti.
Jos miettii sisältöä, niin kauhean lesbo/sateenkaariperhe keskeistä meistä. Ei oikein iske.

Ilman nokittelua:
JuhaniV kirjoitti: "Homojen kytkeminen julkisuudessa toistuvasti seksiin ei palvele meidän yhteisiä etujamme."

Sinusta on olemassa jokin meidän yhteinen etumme ja on julkisuus, joka joko palvelee sitä tai on palvelematta. Minä olen tottunut siihen, ettei julkisuuden kautta saa mitään todellista tietoa siitä, miten asiat todellisuudessa ovat. Julkisuudessa kerrotaan asiat sillä tavalla miten ne parhaiten tukevat vallanpitäjien päähänpinttymiä.

"Minä haluan tilata sateenkaarilehteä, jonka voin antaa käteen vaikka äidille kertomaan oman yhteisön asioista. Voltti on tuohon tavoitteeseen mielestäni päässyt hienosti ja laadukkaasti."

Olen samaa mieltä. Lehti muistuttaakin vaikkapa Herätkää!-lehteä tai Vartiotornia kauniine kuvineen. Uskottavuus moisella kiiltokuvajulkaisulla on samaa luokkaa. Ehkä dementoitunut äiti on sellainen, johon Voltin kiiltokuvat uppoavat, muille tulee ajatus käännyttämisestä ja bluffista.

Ei kai Voltin pitäisikään ehdoin tahdoin etsiä itselleen varsinaisesti uutta linjaa.

Porno toki myy ja pornolla myydään. En kuitenkaan jaksa uskoa, että vilauttelu olisi oikotie onneen. Erilaisia kauneusihanteita on niin paljon. Sitä paitsi vaikkapa minun mielestäni ihmiskehon pornoin osa on aivan muu kuin pylly tai muutenkaan navan alapuolella. Varsinaisten pornolehtien kohdalla markkinat taitavat lisäksi olla jo niin täynnä, ettei siinä tuoteryhmässä sen alan amatöörit pärjäisikään.

Homomedia ranneliike.net keräisi varmasti hurjan määrän nykyistä enemmän ihmisiä sivuilleen, jos sivuston toimintoihin kuuluisi myös vaikkapa pariutumispalvelu. Tällainen on tietoisesti jätetty pois, koska gaymedia ranneliike.netin idea on etenkin tiedon ja ajatusten välittäminen. Pariutumispalvelua saa muualta.

Minulle tulee Voltti-lehti HeSetan jäsenyyden kautta. Luen lehden tietysti joka kerta ja toisinaan siinä on ihan mielenkiintoisia juttujakin. Haluan pysyä kärryillä mahdollisimman laajasti siitä, mistä aiheista glbt-ihmiset puhuvat. Voltti on näistä seuraamistani välineistä yksi.

Olen kuitenkin monen kuullut miettivän sitä, että edustaako Voltti kuitenkaan heidän sateenkaarimaailmaansa. Siksi voisi olla hedelmällistä keskustella siitä, mitkä kaikki asiat kiinnostaisivat. Jonkin tuotteen onnistumista voivat kuitenkin saaduista palkinnoista huolimatta aidosti arvioida vain he, joiden arvellaan kuuluvan kohderyhmään.

Meille tulee joka aamu Helsingin Sanomaien paperiversio postiluukusta, koska minusta sen lukeminen aamutoimien ohessa on mukavampaa kuin netin selailu. Lisäksi paperilehdessä eilispäivän aiheet käsitellään yleensä syvemmin kuin netissä. Paperihesari siis täyttää kohdallani jonkin tarpeen niin hyvin, että haluan sen postiluukustani päivittäin. Minä kuulun tuttavapiirissäni Hesarin kuluttamisen suhteen pieneen vähemmistöön. Suurimmalle osalle riittää nettihesari, muutamille paperinen viikonloppuhesari ja hyvin harvalle jokapäiväinen paperiversio.


Ja Poris: Suosittelisin tarkastamaan asenteita. Tiedotusvälineet eivät Suomessa ole vallanpitäjien valvonnassa. Ne ovat vallanpitäjistä riippumattomia ja vallanpitäjiin kriittisesti suhtautuvia. Oikeasti ovat, vaikka et uskoisikaan. Rahan valta tietysti joitain asioita ohjailee.

Tästä taitaa taas tulla pitkä ja monitahoinen viesti, enkä ole vielä ollenkaan varma mistä se alkaa ja mihin se päättyy...

Minusta Voltin ulkoistaminen oli hyvä ratkaisu, mutta täydellinen eriyttäminen ei: tilaaja-tuottajamalli jossa Seta ostaa lehdeltä neljä sivua ei ole toimiva koska lehti on niin keskeisesti liiton toimialueella. Tämä nykyinen järjestely ei myöskään muodosta sellaista yhteistyösuhdetta, jossa lehti hyötyisi oikeutetusti liiton edistämän asian saamasta julkisuudesta: Setalla liittona (ml. jäsenjärjestöt) ei ole riittävää kannustinta edistää lehden hyvinvointia. Pidän HeSetan valintaa sisällyttää lehti jäsenmaksuun erinomaisena ja toteuttaisin sen mielelläni kaikissa jäsenjärjestöissä - hinta vaan on esteenä. Ei ole kuviteltavissa, että pienet jäsenjärjestöt yli kaksinkertaistaisivat jäsenmaksunsa toimenpiteen johdosta. Pitäisi päästä sopimukseen, jossa Seta ja Voltti sopivat asiasta niin, että Voltti saa vuosittain summan x, josta pääosa tulee jäsenjärjestöjen jäsenmaksun yhteydessä kerättynä summana y ja loput Seta liittona maksaa lehdistötukena. Tällä menettelyllä pitäisi pystyä painamaan jäsenjärjestön jäsenmaksuun sisällytettävä tilaushinta ykkösellä alkavaksi, mieluummin alle 15 euron. Tiukka rako taloudellisesti kaikille osallisille, mutta mielestäni ainoa järkevä keino turvata lehdelle riittävä peruspainos ja toisaalta pienimmällekin jäsenjärjestölle mielekäs jäsenetu.

Talous on vain toinen puoli asiaa. Täysin vastoin Poriksen käsitystä, Voltti on pystynyt uudistumaan valtavasti. Ulkoisesti (visuaalisesti) lehti on erittäin korkeatasoinen ja ehdottomasti elinkaarensa huipulla tältä osin. Sisältö on sitten minustakin toinen juttu. Tässäkin Voltti on pystynyt uudistumaan merkittävästi, mutta osin väärin. Monesti kuultu kehu on, että lehti on hävittänyt kaiken poliittisen paatoksen sivuiltaan. Totta, mutta onko uskottavaa, että hlbt-lehti on poliittisesti hajuton ja mauton? Mieleni tekee verrata Vihreään lankaan joka on onnistunut myymään itsensä paljon Vihreiden jäseniä laajemmalle joukolle ihmisiä ja on perin poliittinen. (Pitänee huomauttaa että minulla olisi paljonkin sanottavaa myös tuon lehden sisällöstä, eikä kaikki siitä edes poikkeaisi Voltin ongelmista.) Poliittista viestiä voidaan sisällyttää lehteen myös korkealla journalistisella tavalla, jolloin ei heitetä lasta pois pesuveden mukana. Voltin täytyy olla myös äänenkannattaja ja vaikuttaja, pelkkänä paska-magazinena Glorian ja Kotilieden rinnalla se ei pärjää: lehdellä pitää olla oma erityinen kuvakulmansa erottuakseen. Paljon kuultu haukku sitten taas on, että Voltti on liian pääkaupunkikeskeinen. Pystyn helposti näkemään ongelman ja yhdyn siihen itsekin, mutta näen myös sen taakse: valtakunnallisen, laadukkaan sisällön ylläpitäminen edellyttäisi osaavaa valtakunnallista avustaja verkkoa, joka taas on yhtäsuurikuin lisää rahaa, jota ei ole nytkään tarpeeksi. Positiivista asian ratkaisussa on se, että se muodostaa positiivisen noidankehän: lisää monipuolisempia juttua, lisää rahaa. Kokonaan toinen juttu sitten on, mistä löydetään hyviä avustajia. Tässä toimiva liitto rinnalla pystyisi tukemaan lehden toimintaa rahattakin, mutta kun meiltä puuttuu se toimiva liitto. Äskettäisestä numerosta irtosi aika paljon kehuja ja on helppo olla samaa mieltä: siinä oli luettavaa, jopa enemmän kuin edeltävän vuoden lehdissä yhteensä. Lehti siis kehittyy minusta oikeaan suuntaan, joskin pientä hienosäätöä kurssissa tarvitaan.

Onko Voltti sitten pelastettavissa? Pelkäänpä että ei ole. Ja se on iso ongelma. Lehden mahdollisesti poistuessa kentältä, meille jää tilanne, jossa koko suomalaisella hlbt-väestöllä ei ole ainuttakaan palkattua viestijää. Koko suomalaisen seksuaali- ja sukupuolivähemmistökentän media näkyvyys jää yksinomaan vapaaehtoistyön varaan. Se on pelottavaa, kun tarve Setassa yksin olisi huutava. On helppo nähdä ongelman yhtymäkohdat aiemmin mainittuun ja olisikin ehkä syytä tutkiskella hiukan aiempien ratkaisujen onnistuneisuutta jälkiviisaasti, mutta niistä oppien ja korjaten. Ongelmaa syventää taloussuhdanne: laskussa ja aallonpohjassa aikakauslehdet ovat yksi suurinpia kärsijiä, niiden tilaukset ovat usein ensimmäinen asia, joka karsitaan kotitalouden kiristyessä. Tilanne näkyy selvästi lehtimarkkinoilla ja odotettavissa on paljon suurempiakin lopettamisia. Lehtien kesätauot ovat pidentyneet kun numeroita on yhdistelty ja porukkaa lomautettu. Markkinoinnissa suuret käyttävät enemmän omiaan kuyin ennen ja sisältöä kierrätetään lehtien välillä.

Yksi mielenkiintoinen ratkaisu jo paremmassakin suhdanteessa on ollut siirtyminen kokonaan verkkomediaksi. Taloudellisesti säästöt tulevat paino- ja logistiikkakustannusten pienenemisestä, mutta samalla menetetään myös tilaus- ja mainostuloja. Suurin kuluerä, henkilöstökulut ei kuitenkaan järkevässä ratkaisussa muutu merkittävästi: toimituksellista, markkinointi ja teknistä osaamista tarvitaan edelleen ja ne ovat jo aika suurelta osin olemassa olevaa. Minulle ajankohtaissisältöä jatkuvasti tuottava verkkosivusto on aivan yhtä arvokas kuin painettu lehti, mutta journalisteille se tuntuu olevan ehkä vielä suurempi kauhistus kuin tilaajille. Ote sisällöntuottamiseen pitää toki olla aivan toisenlainen kuin painomediassa, mutta iso osa kauhua on vakava painomustetartunta, joka kuuluu enemmän uskon kuin järjen alueelle.

Vaikein ongelma koko vyyhdissä on kuitenkin se, että hlbt-väki on osana yleistä suuntausta menettänyt yhteenkuuluvuuden tunteen ja yhteisöllisyyden. Minä on aivan liian pinnalla, eikä Suuri Minä voi tehdä kompromisseja tai tunnustaa olevansa aivan samanlainen kuin muut. Minun pitää olla ainutkertainen ja erottua. Minun pitää hyötyä siitä suoraan, eikä Minulle riitä oma menestykseni Omin ansioin vaan Minun pitää tehtä Itseäni myös varmistamalla että muut eivät Minusta hyödy. Minä, Minä, MINÄ!

Olen itse jo muutaman vuoden pitänyt linjaa, jossa pidättäydyn tilaamasta uusia lehtiä paperisina versioina. Tämä ihan vain vähentääkseni nurkkiin kasautuvan paperin määrää. Laskeskelin kerran, että Hesari tuottaa viikko- ja kuukausiliitteineen vuodessa noin 120 kg paperia, joka minun sitten pitäisi kantaa asunnosta ulos.

Mielestäni Voltti-lehti on hyvä erikoisalan lehti. Sopivan kepeästi kirjoitettu, mutta tarvittaessa myös kantaa ottava. Kohderyhmän ominaisuudet luonnollisesti rajoittavat artikkelien aihepiirejä ja lukijalle voi tulla toiston vaikutelmaa. Visuaalisuus on hyvä.

Voisin periaatteessa tilata lehden, jos se olisi saatavissa tunnuksia vasten sähköisenä versiona mieluummin pdf-tiedostona, koska Flash-paper -toteutukset saattavat pahimmillaan kaataa selaimen, tai jopa koko tietokoneeni niin kuin Hesarin näköispainos tuppaa tekemään. Pdf:ssä voi myös tehdä hakuja hakusanoilla. Ja pdf-tiedoston voi suojata myös tulostukselta, jos lehden omatoiminen kopiointi koetaan uhaksi. Ja jos oikein halutaan rajata lehden käyttäjä yhteen lehden tiedostokopioon, pdf-tiedoston voi myös vesileimata tilaajatiedoin ennen latausta. Näin esim. kansainvälinen IEC-standardoimisjärjestö käsittelee tilatut standardien yhden käyttäjän lisenssin omaavat pdf-tiedostot ennen kuin tilaaja voi ladata tiedoston koneelleen.

Olen pannut merkille, että Voltti-lehti on ehkä liiankin hyvin saatavissa luettavaksi pääkaupungin kohtaamispaikoissa kuten erityisesti ravintoloissa. En tiedä onko lehden runsaat kopiomäärät näissä paikoissa ravintoloiden itsensä tilaamia vai lehden toimituksen tuomia demokappaleita. Joka tapauksessa omalta osaltaan pienentävät tilaajamääriä, kun lehden voi lukea ilmaiseksi kaupungilla käydessään. Toisaalta pieni lehti ei voi kovin paljon panostaa markkinointiin muuta kautta kuin tuoda lehti näytille sinne missä kohderyhmä liikkuu. Hankala tilanne.

JuhaniV kirjoitti:

> "Minä haluan tilata sateenkaarilehteä, jonka voin antaa käteen vaikka äidille kertomaan oman yhteisön asioista."

Minusta tuo "antaa vaikka äidille" ei ole kovinkaan tärkeää. Kyseessä on kaiketi lehti lähinnä omalle GLBTIx -porukalle, ei näiden sukulaisille.

smo 13 / 14
11.07.2009, 11:08 "Haluan pysyä kärryillä mahdollisimman laajasti siitä, mistä aiheista glbt-ihmiset puhuvat. Voltti on näistä seuraamistani välineistä yksi."

...mutta ei ainut ja tuskin kauneinkaan. On täysin sattumanvaraista, mikä päsee Voltin uutiskynnyksen yli. Paljon enemmän arvostan Kimmoliisaa, Lepakkolaakso/Ranneliikettä ja Vaeltajaa, toivon että hän pian paranee, sekä Kummakerhoa.

"voisi olla hedelmällistä keskustella siitä, mitkä kaikki asiat kiinnostaisivat."

Tällä hetkellä kiinnostavat Liettuan tapahtumat.

"Suurimmalle osalle riittää nettihesari, muutamille paperinen viikonloppuhesari ja hyvin harvalle jokapäiväinen paperiversio."

...ja jotkut eivät lue hesaria lainkaan.

"Tiedotusvälineet eivät Suomessa ole vallanpitäjien valvonnassa. Ne ovat vallanpitäjistä riippumattomia ja vallanpitäjiin kriittisesti suhtautuvia. Oikeasti ovat, vaikka et uskoisikaan. Rahan valta tietysti joitain asioita ohjailee. "

Yksinkertaistat asioita kohtuuttomasti. Ei kysymys ole pelkästään rahasta eikä mahtikäskystä, kysymys on maailmankuvasta, joka on väkivaltainen ja yksinvaltainen ja joka aiheuttaa vieraantumista ja syrjääntymistä. JuhaniV kiteytti sen osuvasti, kysymys on siitä, että meistä vaalitaan tiettyä kiiltokuvamaista julkisivua, jonka heterot voivat hyväksyä. Siihen ei kuulu porno eikä perseet. Myös minä en koe kuuluvani siihen. Se kuva tuottaa väkivaltaa vain sen takia, että kuvitellaan heteroiden olevan jokin monoliitti joka edes vaivautuu kiinnostumaan mediasta.
Tämä siloiteltu maailmankuva pätee muuallakin kuin homomediassa. Se on mauton, hajuton ja väritön, sekä syrjivä. Valkoposkihanhet tai mustalaiskerjäläiset aiheuttavat todellisuusrepeämän.

Tero Kankaanperä 14 / 14
11.07.2009, 11:59 "Ei ole kuviteltavissa, että pienet jäsenjärjestöt yli kaksinkertaistaisivat jäsenmaksunsa toimenpiteen johdosta."

Niinpä, eli todellista halua Voltin tilaamiseen ei löydy.

"Voltti saa vuosittain summan x, josta pääosa tulee jäsenjärjestöjen jäsenmaksun yhteydessä kerättynä summana y ja loput Seta liittona maksaa lehdistötukena."

Tämä on yhtä älykäs ratkaisu kuin Ylen pakollinen mediamaksu, paitsi että Yleltä tulee joskus ihan kuunneltavia ohjelmia.

"Tiukka rako taloudellisesti kaikille osallisille, mutta mielestäni ainoa järkevä keino turvata lehdelle riittävä peruspainos ja toisaalta pienimmällekin jäsenjärjestölle mielekäs jäsenetu."

Tämä vain osoittaa sen, ettei seksuaalivähemmistöasioita voi tässä maassa ajaa järjestönä, vaan järjestörakenne on liian haavoittuvainen. Mielekäs jäsenetu olisi se, että Seta oikeasti demokratisoituisi.

"Voltin täytyy olla myös äänenkannattaja ja vaikuttaja, pelkkänä paska-magazinena Glorian ja Kotilieden rinnalla se ei pärjää: lehdellä pitää olla oma erityinen kuvakulmansa erottuakseen."

Olen samaa mieltä.

"Onko Voltti sitten pelastettavissa? Pelkäänpä että ei ole."

Olen tässäkin samaa mieltä.

"Koko suomalaisen seksuaali- ja sukupuolivähemmistökentän media näkyvyys jää yksinomaan vapaaehtoistyön varaan. Se on pelottavaa, kun tarve Setassa yksin olisi huutava."

Olisiko nyt jo aika vihdoin politisoitua?

" Minä on aivan liian pinnalla, eikä Suuri Minä voi tehdä kompromisseja tai tunnustaa olevansa aivan samanlainen kuin muut."

Outoa, kaikki mitä olen Voltista ja sen edeltäjästä lukenut on pikemminkin vahvistanut sitä, että olen ERILAINEN kuin muut.
No, minulla on aina ollut toinen media. Tänään olen Ilta-Sanomien plus-liitteessä.

Poris: "Tänään olen Ilta-Sanomien plus-liitteessä."

Poris: "Minä olen tottunut siihen, ettei julkisuuden kautta saa mitään todellista tietoa siitä, miten asiat todellisuudessa ovat. "

:-)

Niin, IS plus on viihdettä ja ajankulua, kaikki yritykseni radikalisoida itsestäni kertovaa juttua torpedoitiin. Onneksi olen kuitenkin omalla nimelläni ja kuvallani niin kiinnostuneet voivat nykiä minua itseäni hihasta.
Kuvissa olen pelkkää hymyä, luulisi se kelpaavan JuhaniV:lle. Olen myös valinnut kanavan oikein, sillä tunnen toimittajan.

Minä olen kuitenkin jäävi arvostelemaan itsestäni kertovaa juttua.

Tällä hetkellä Marja-Sisko Aallon paluuta vastaan ollaa kerätty adressia Imatran seurakunnassa, joten tuskinpa hänkään pelkkää hymyä ja menestystä on http://www.yle.fi/alueet/etela-karjala/2009/07/marja-sisko_aallon_paluuta_vastustetaan_nimilistalla_858747.html

Mainittakoon, että linkki on Voltti-toimittaja Anna Kortesalmen löytämä.

Tuo Iltasanomien juttu Pora-liikkeestä oli hyvä. Tuon kaltaisia juttuja olen kaivannut myös Volttiin.

Itse tilasin Volttia ja sen edeltäjää Z-lehteä useita vuosia. Lopetin tilauksen, koska en löytänyt kyseisestä julkaisusta mitään mielenkiintoista luettavaa.

Kiitos, Jukka. Voltti ei kuitenkaan ole koskaan kysynyt minua haastateltavaksi. Näin se on, elämä vyöryy Voltista ohi oikealta ja vasemmalta. Muut mediat korjaavat hyödyn, Voltti jähmettyy kiveksi ja kuolee pois.

Voltti on lämmin lasten kahluuallas, johon penikat pissivät. Valtamedia on kuin järvi, jonne voi hukkua, mutta jossa taitava etenee pitemmälle kuin ikinä Voltissa.

Z-/Voltti-lehdessä ei tosiaankaan ole itseäni kiinnostavia juttua tilaamiseen (tai edes irtonumeron ostamiseen) asti. Joka toisessa lehdessä ehkä yksi hyvä artikkeli, ja loput sitten sellaista "mensa-jäsen alusvaatteisillaan lasten pianon edessä" -soopaa.

Kuulun siihen Voltin asiakasryhmään, joka ostaa irtonumeron silloin tällöin. Täytyy tunnustaa, että useammin kuin kerran lehti on unohtunut pussiin ja hautautunut jonnekin hyllyyn tai tavaroitten alle, kunnes sitten on osunut jälleen silmiin ja olen alkanut lehteä lukemaan tai silmäilemään. Näin kävi myös viime toukokuun numerolle, jonka äsken kaivoin esiin. Lehti on minusta visuaalisesti moderni ja silmiini osui ensiplarailulla muutama mielenkiintoiselta vaikuttava juttu, jotka ajattelin lukea (Oras Tynkkysen kolumni, Miikan selkeät sävelet, Virolainen gayjulkkis rakastaa skandaaleja, pari euroviisujuttua sekä Setan poliittisia tavoitteita linjaava juttu). Tuon numeron perusteella linja näyttäisi muuttuneen Z-ajoista.

Verrataanpa Volttia Hufvudstadsbladetiin: Hufvudstadsbladetin ideana ei ole keskittyä kertomaan suomenruotsalaisuudesta, vaan uutisoida ja viihdyttää lähinnä suomenruotsalaisia lukijoita ja syystä tai toisesta lehdestä kiinnostuneita suomensuomalaisia (kt. minua). Menestyäkseen Voltinkin pitäisi tarjota vähän kaikkea mikä kiinnostaa lähinnä seksuaalivähemmistöjä, mutta myös syystä tai toisesta seksuaalivähemmistöistä kiinnostuneita heteroita. Itse (pelkästä) homoudesta en usko nykyään riittävän juttua kaupalliselle suomenkieliselle aikakausilehdelle. Nykynuori onkii tietoutensa netistä heti kun huomaa seksuaalivähemmistöasioiden kiinnostavan itseään, joten samanlaista tiedonjanon tyydystarvetta lehdellä tänäpäivänä tuskin on kuin vaikkapa omassa nuoruudessani 1980-luvulla.

Lehden menestymiselle tarvittaisiin siis enemmän sisältöä, tuhdimpi paketti, niin että lehteä kaupassa tai kirjastossa selaileva kokisi lehden antavan vastinetta rahoilleen. Kuvittelisin 7,5 euron olevan aika kova hinta nuorelle opiskelijalle, jollaisia lehden kuitenkin ensisijassa kannattaisi tavoitella ajatellen mahdollista tulevaa pitkään kestävää asiakkuutta. Toisaalta pieni sivumäärä tarkoittaa vähän juttuja ja pienempi todennäköisyys että lukija löytää mielenkiintoista luettava, joten siltä puolelta ei säästöjä ole löydettävissä.

Tämä "pelastetaan Suomen ainoa homolehti" näkökulma ei kyllä auta asiassa, sillä siitä välittyy kuva että "tämä nyt on tämmöistä kotikutoista ja ei niin hyvää: uhrauduthan hyvän asian puolesta". Minusta tämä uusi lehti on kuitenkin parempi kuin mitä kuvittelin ja suosittelen ehdottomasti kaikkia jotka eivät vielä ole Volttia käteensä ottaneet, tutustumaan lehteen.

Tero Kankaanperä kirjoitti: "Vaikein ongelma koko vyyhdissä on kuitenkin se, että hlbt-väki on osana yleistä suuntausta menettänyt yhteenkuuluvuuden tunteen ja yhteisöllisyyden. Minä on aivan liian pinnalla, eikä Suuri Minä voi tehdä kompromisseja tai tunnustaa olevansa aivan samanlainen kuin muut. Minun pitää olla ainutkertainen ja erottua. Minun pitää hyötyä siitä suoraan, eikä Minulle riitä oma menestykseni Omin ansioin vaan Minun pitää tehtä Itseäni myös varmistamalla että muut eivät Minusta hyödy. Minä, Minä, MINÄ!"

Ottamatta kantaa muuhun kirjoittamaasi hölynpölyyn, minä en nyt oikein ymmärrä mitä tarkoitat tuolla yhteisöllisyydellä. Ja miksi kenenkään tulisi potea syyllisyyttä siksi, ettei koe kuuluvansa samaan yhteisöön kuin sinä. Veljeiletkö ja kaveeraatko itse jokaisen kanssa vain siksi, että tämä on homo tai lesbo? Ja jos et, miksi muiden pitäisi samaistua sinuun? Ja millä tavalla muiden tulisi olla hyödyksi sinulle, että olisit tyytyväinen?

Voltti-lehden tilannetta käsitellään myös Suomen Kuvalehdessä otsikolla "Homoille suunnattu lehti ei enää kannata Suomessa" (nettisivuilla 1.8.2009 klo 11:15 julkaistuna). Artikkeliin oli haastateltu Voltti-lehden päätoimittaja Sari Virtasta. Luin nettiversion läpi (en tiedä onko paperilehdessä laajempi juttu?) - ja totesin moneen asiaan että näinhän tämä taitaa vähän olla. Oli kuitenkin muutama kohta joita hieman mietin.

Juttu on luettavissa osoitteessa http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/homoille-suunnattu-lehti-ei-enaa-kannata-suomessa

Virtanen kertoo, että Voltin syyskuun numeron ilmestyminen on vielä epävarmaa.

Yhdeksi syyksi ongelmiin arvellaan heteromediankin toimintaa muokkaava yleisön pirstoutuminen: "ryhmä on pirstaloitunut pieniksi alalajeikseen". Tällaisesta pirstoutumisesta voidaan vetää sellaisia johtopäätöksiä, että homoseksuaalisuus olisi tulossa luonnolliseksi, mutta Virtanen ei vielä juhlisi: "Puolet tilaajista haluaa lehden edelleen kirjekuoressa - sekä pääkaupunki- että maaseudulla".

Henkilökohtaisesti olen käyttänyt mahdollisuuttani saada lehti kirjekuoressa, koska siten se tulee todennäköisemmin siistimpänä ja ehjänä perille. Liian monta kertaa on jostain lehdestä kannet irti tai repaleina, kun niitä kiireella paiskitaan postiluukusta tai mitä nyt postille voikaan matkalla tapahtua.

Toinen asia mikä pisti silmääni, on jälleen esiintyvä muiden glbti-ympyröiden viestejä välittävien toimijoiden vähättely. Tällä kertaa mainittiin "Sapho-listan ja ranneliike.net:in kaltaiset keskustelupalstat, joita sabotoivat muutamat aggressiiviset keskustelijat".
On totta että etenkin keskuteluissa tuppaa kuohahtelemaan, mutta ranneliike.netiä on kuitenkin pyritty kehittämään muunakin kuin keskustelupalstana, siten että pysyväisluontoinen ja päivittyvä materiaali olisivat tarjolla sulassa sovussa keskenään ja samalla kaikilla halukkailla olisi mahdollisuus kertoa oma mielipiteensä ajankohtaisista asioista.

Toivon, että Voltti saisi lisää tilaajia ja sitä kautta jatkoa - mutta minä en tiedä reseptiä ratkaisuksi.

Painettu sana katoaa.

smo kirjoitti: "Toivon, että Voltti saisi lisää tilaajia ja sitä kautta jatkoa - mutta minä en tiedä reseptiä ratkaisuksi."

Samaa toivon minäkin, entisenä Voltin tilaajana. Mutta samalla toivon, että Voltti huomioisi tilaajansakin hieman paremmin, tästä syystä olen entinen tilaaja. Volttia ei ole meille tullut kohta vuoteen. Aikoinaan, joskus 2007 vuonna, tilasimme lehden ja lehti tulikin, yhtä - kahta kadonnutta kappaletta lukuun ottamatta, hyvin, kunnes siis noin vuosi sitten lehden tulo lakkasi "äkisti". Mutta enpä ihmettele, eipä tullut kyllä edes laskuakaan lehdestä sitten ensimmäisen laskun jälkeen! :P Eli ehkäpä niiden laskujen lähettäminen (ja siten tilaajien huomiointi) voisi olla yksi lääke siinä reseptissä, jonka avulla Voltin vielä voisi pelastaa.

Tuon tilauksen "päättymisen" jälkeen emme ole vielä Volttia uudestaan tilanneet, kun ei se jotenkin ole tuntunut niin kovin tärkeältä. Jotenkin kun kaipaisi enemmän ja syvempää sisältöä siihen lehteen (tämähän tosin on pienillä voimavaroilla ja epävarmassa tilanteessa hankalaa).

smo kirjoitti: "Sapho-listan ja ranneliike.net:in kaltaiset keskustelupalstat, joita sabotoivat muutamat aggressiiviset keskustelijat".

Terve, Sari!

Meillä oli ongelmana tilauksen katkeaminen kaksikin kertaa. Jossakin vaiheessa sitä sitten alkoi ihmetellä, että eikös sitä lehteä tule ollenkaan, ja taas piti soittaa toimitukseen ja tilata. Vielä olen jaksanut tehdä niin.

Lehden sisällössä minua häiritsee hiukan jonkinasteinen pirstaleisuus; artikkelit ovat lyhyitä ja niitä on kuvitettu kokosivun kuvalla. Itse luettavaa ei siis oikein paljoa ole, vaikka itse pitäisin enemmän pitkistä artikkeleista. Kun vielä aika moni juttu sitten keskittyy (ehkä luonnollisestikin) Helsingin skeneen ja tekijöihin, olen kokenut lehden ajoittain tylsähköksi. Jotenkin kokisin mielenkiintoisemmaksi lukea siitä kuinka homokulttuuria tehdään epätyypillisissä paikoissa kuin todenäköisissä. La Cage Aux Folles on mielestäni isompi juttu pyöriessään Raumalla kuin Helsingin ruotsalaisessa teatterissa. Jutun tekeminen siitä taas tarvitsisi freelancer-toimittajien käyttöä, mikä maksaa rahaa. Jota ei ole.

Must on hyvä et tänne ees jokunen kirjoittaa, kun näkee et aktiivisuutta ei ole kummoisemmin.

Tukholman Pride on kasvanut niin jättimäiseksi tapahtumaksi et Tanttolundin puisto ei enää kestä ja tilaisuus siirretään sieltä nyt pois. Ilahduttavaa oli huomata miten paljon ruotsalaiset hlbt väestä tekee musiikkia ja taidetta. Oli monia bändejä ja useita taidenäyttelyitä. Kävin ks. tanssiteatteri Erin näytöksen, joka oli ilmainen Kungsträdgårdin puistossa.

Huomasin yhden kivan seikan: must homotarjoilijat halusivat palvella homoasiakkaitaan HYVIN. Huomas et oli tärkee asiakas, kun toivotettiin "tervetuloa takaisin" monen tarjoilijan suusta. Tätä samanlaista tapahtui myös vaatekaupoissa, kun myyjä oli gay.

Mut Tukholma ei oo koko Ruotsi, vaan melko trendikäs ja rohkea saareke. Se voi olla homon painajainen, kun heteromiehetkin näyttävät uslkoisesti homoilta. Ei erota tai arvaa, kuka on oikeasti gay.

Istuimme kauniina kesäyönä vuonna 2007 ravintolaillan jatkoilla parvekkeellani. Vieraani puolusteli kovasti Voltti-lehteä ja kertoi lehden taustalla löytyvän ”nyt” sellaista taloudellista osaamista, että lehden tulevaisuus on paremmalla pohjalla kuin SETA:n alaisuudessa. Omassa tiedossani oli vain Z- ja Voltti-lehtien päätoimittajan säännölliset lehtikohtaisten budjettien ylitykset SETA:n alaisuudessa toimiessaan.

Löinpä sitten vetoa vieraani kanssa (siis kesällä 2007), että Voltti –lehti lakkaisi ilmestymästä ennen huhtikuuta 2009. Hävisinpä sitten vedon; lehtihän ilmestyi vielä 4/09. Olisin mielelläni hävinnyt vetoni selvemminkin. Kyllä tähän maahan soisi yhden hblt-lehdenkin mahtuvan – ehkä vielä mahtuukin.

Jo SETA:n aikoihin tappiollisen lehden pelastajiksi löydettiin aina kaksi ratkaisua: lisää tilaajia ja lisää mainoksia. Mainoshankkijaksi palkattiin jopa ”markkinointipäällikkö”. Mainoksiakin lehteen tuli toki lisää. Suurin osa oli kuitenkin mainostilavaihtokauppaa, josta ei kertynyt varsinaista lisätuloa. Pahimmassa tapauksessa nuo vaihtokaupat aiheuttivat lisäkuluja, mikäli markkinointipäällikkö sai bonuksia suhteessa ”myytyyn” mainostilaan. (Kun asiasta kysyttiin edustajistossa ja valtuustossa, vedottiin aina työntekijöiden palkka-asioiden luottamuksellisuuteen). Shampanja -pulloja kuulemma poksauteltiin toimistossa säännöllisesti milloin minkäkin saavutuksen vuoksi.

Jossakin vaiheessa lehtikohtaiset budjetit saatiin hetkeksi kuriin, kun silloinen pääsihteeri osallistui lehtikohtaisten budjettien seurantaan ja kuluvalvontaan yhdessä lehden kahden palkallisen työntekijän kanssa. Pääsihteerin vaihtumisen jälkeen kuluseuranta taas loppui ja lehtikohtaiset tappiot nousivat jälleen nopeasti tuhansiin euroihin.

Tuolta pohjalta siis vahvasti mutu-tuntumalla arvioin Voltin elinkaarta kesällä 2007. Ei ne suuret tulot vaan kohtuulliset menot…

Ehkäpä sieltä Voltti-lehden taustajoukoista vielä ilmestyy vetovastuuseen joku, jolla on ymmärrystä myös sellaisista asioista kuin budjetti, seuranta, operatiivinen laskenta, kassavirta jne. Sisällöllistä osaamista lehdellä tuntuu löytyvän ja resursseja jopa parempaan kuin tähän mennessä on nähty.

Voltti-lehti aiheuttaa myös merkillistä vastustusta. Seta-foorumilta aika tuore viestiketju:

Voltti:

1. no, lopetettiinko Voltin tekeminen vai ei? Tietääkö joku?
Tii, 25 Elo 2009, 15:41

2. Toivottavasti lopetettiin.
Jostain olin lukevinani, että lopetettu on.

Laitoin tilauksen menemään.

Odottelen nyt menikö tilaus tällä kertaa perille saakka.

Itse myös taas muutaman kuukauden tauon jälkeen tilasin Voltin. Onhan sitä kiva lukea, mutta ehkä siitä puuttuu kuitenkin se jokin, mikä tekisi siitä todella tarpeellisen lehden.

faeryn kiteytys oli hyvä. Mikä tekisi Voltti-lehdestä todella tarpeellisen sateenkaarikansalle?

Jo muutama kuukausi sitten keväällä laitoin nettisivulla olleen lomakkeen kautta Voltti-tilauksen menemään, mutta tähän päivään mennessä en ole saanut yhtäkään lehteä enkä sen puoleen laskuakaan. Pitänee yrittää uudestään.

Ei tässä jaksa asioita kaunistella, ei: Noin minäkin tein, ja noin minullekin kävi.

Ja nyt taisi käydä vielä uudestaan, elleivät sitten juuri nyt heittäneet veivejä ihan kokonaan.

Voi olla niin etteivät ota tilauksia vastaan kun eivät tiedä lehden jatkosta mitään. Se on ihan viisasta, sillä kun lehti menee konkkaan, tilausmaksuja ei saa takaisin.

Olen ymmärtänyt, että laskuja ei lähetetä, ellei tuota kesän tavotteeksi (ja selviytymisen rajaksi) katsottua 1 000 uuden tilaajan määrää saada täytettyä. Eli tilauksia otetaan vastaan vielä syyskuun 10. päivään asti. Toivottavasti päätyvät myös perille.

Olisi tietysti hyvä, että tilauksen yhteydessä lähtisi tilaajalle esim. sähköposti, jossa tilauksen saapuminen kuitataan ja myös laskuasia ja lehden tulemisen aikataulu kerrotaan.

Edellinen lehti ilmestyi kesäkuun alussa ja seuraavan oli tarkoitus ilmestyä nyt syyskuussa. Syyskuun lehti ei tietojen mukaan ilmesty ja jatkosta ei ole vielä varmaa tietoa.

Olen lähettänyt kaksi tukitilausta. Samalla kuitenkin pidätän oikeuden esittää sisällöllistä kritiikkiä mahdollisesti tulevaisuudessa ilmestyviä lehtiä kohtaan.

Eilen Voltin kustantaja on tehnyt päätöksen, että lehden ilmestyminen loppuu.

Tuo Poriksen linkki ei ainakaan minun selaimellani johtanut mihinkään.
Lehdistötiedote Akilles kustannus Oy:n päätöksestä on kuitenkin tässä:

http://www.voltti-lehti.fi/voltin-ilmestyminen-loppuu.htm

Kopioin jutun Kummakerhosta tänne:
Veni, vidi, Voltti!

Posted by Stacy on 9/14/09 • Categorized as toisinkatsoja

Nettilehti Vartti.fi oli ehkä ensimmäinen, joka ilmoitti Voltti-lehden lakkauttamisen. Vartti ehätti myös haastattelemaan Sari Virtasta: “Nyt alkaa ensimmäistä kertaa 40 vuoteen aikakausi, jolloin suomalaisella homo-, lesbo-, bi-, ja transkansalla ei ole omaa äänenkannattajaa“. Sari Virtanen ei ole käynyt ilmeisesti Kummakerhossa eikä kuunnellut Kimmoliisaa. Sapfo-listan ja Ranneliikkeen hän sentään tuntee, joskin sanoo, “niitä sabotoivat muutamat aggressiiviset keskustelijat”. Voltti-lehti olikin sellainen lämminvetinen lasten kahluuallas, jossa veden roiskuttelu toisten päälle oli kielletty.

Tästä pääsemmekin suoraan siihen, mikä oli Voltti-lehden loppumisen eräs syy: Voltti halusi olla suuri ja kaunis ja ennen kaikkea ainoa, ikään kuin jonkinlainen Pravda. Pravdamaisuus tuli siinä, että kaikki toimituksen näkemyksen kannalta sopimaton materiaali jätettiin julkaisematta. Osa jäi varmasti tahattomasti pois. Ihmiset siirtyivät Kimmoliisan raporttien pariin, koska Kimmoliisa oli niissäkin matalissa majoissa, jonen pöyhkeä Voltti ei mahtunut kumartumatta sisälle.

Voltti oli myös edeltäjänsä tavoin keskiluokkainen kiiltokuvalehti esitellen sellaista ylellistä elämäntapaa, joihin lukijoilla ei enää laman tultua ollut varaa. Miksi katsella raportteja toisten ihmisten häämatkoista turkoosinsinisten merien rannalla kun itsellä ei ole varaa edes niihin häihin?

Voltti-lehti oli loppuun asti irti realiteeteista, Voltin edeltäjä Z oli myös irti sanastollisesta sensitiivisyydestä. Vain suora toiminta sai aikoinaan Z-lehden irrottautumaan transihmisiä loukkaavasta kielenkäytöstä. Tässäkin Sari Virtanen oli väärässä, Z-lehti ei ollut transihmisten lehti, ei myöskään Seta-lehti ollut sellainen aina. (On tosin pakko myöntää, että Seta-lehti oli kolmikosta onnistunein)

Sari Virtanen omaa massiivisen sokean pisteen mitä tulee hänen omaan toimintaansa ja sen vaikutukseen Voltin kaatumiseen. Koko lehti oli lopulta ilmaislehtitasoista kuvapuuroa jossa terävät ja kantaaottavat kommentit olivat kovin harvassa. Kun koko lehden lukee, niin mitään ei jää mieleen. Isot ja selkeät kuvat tosin sopivat selkeäksi ajanvietteeksi homobaarien iltojen terveyskeskuksen odotushuonetta muistuttavaan tylsyyteen kun valoa on kuitenkin niin vähän ettei tekstiä näe tihrustaa, mutta aivan kuin terveyskeskuksissa, vanhat lehdet kelpaavat siihen tarkoitukseen ihan yhtä hyvin kuin uudetkin.

Kekkosen ajan pysähtyneisyys on nyt lopullisesti ohi, kun kiiltokuvalehti on lakkautettu. Sopivassa paikassa voisikin kysellä
saisinko kupin yrttiteetä ja syyskuun Voltin
Voltti-lehti on lakkautettu
saisinko vielä syyskuun Voltti-lehden
Voltti-lehteä ei enää ole!
Haluaisin kuitenkin nyt vielä…
Etkö sinä usko, ettei Voltti-lehteä enää julkaista!
No uskonhan minä, mutta kuulostaa niin kivalta kun joku sanoo sen ääneen!

PS. Kukahan voitti Voltin lukijamatkan konkurssivaltio-Islantiin? Islantihan oli niin kuin Voltti, äkkirikkaan julkisivu vaikka mitään sisältöä, mikä sitten laman alettua romahtaa. Sari Virtanen odottaa, että Gaysir purkautuisi uudestaan niin kuin aina ennenkin.

Suon toki Stacylle/Porikselle hänen ilonsa Voltti-lehden lakkauttamisesta.

En kuitenkaan jaksa hänen tavallaan täysin uskoa, että voltiton Suomi olisi todella niin paljon parempi paikka olla ja elää kuin voltillinen Suomi.

Konkretiatasolla odotan vuodelle 2010 huokeampaa Hesetan jäsenmaksua. Pitäisiköhän liittyä?
Sari Virtasen kanssa olen eri mieltä tietysti käytetystä mediasta. Paperi, netti tai video, samantekevää minulle, missä muodossa lehden tekeminen jatkuu. HLBTIQ-tiedottaminen voi paremmin kuin koskaan, Voltti vain on jäänyt tiedon valtavirran pientareelle.

Voltti-lehden päätoimittaja Sari Virtanen oli haastateltavana KimmoLiisa Helsinki Gay Radion lähetyksessä 17.9.

Lähetys on kuunneltavana osoitteessa http://kimmoliisa.net/arkisto/media/138 (Virtanen saapuu studioon noin 19 minuutin kohdalla).

HeSetan jäsenmaksu on nyt loppuvuonna 11 euroa (normaalista jäsenmaksusta on siis vähennetty Voltille tilitettävä osuus). Ensi vuodelle tulee uudet jäsenmaksut, jotka luonnollisesti ovat pienempiä kuin aiemmin.

HeSetan jäseneksi voi liittyä osoitteessa http://www.heseta.fi/jaseneksi/ (sivulla on vielä vanhat tiedot hinnoista).

Saavatko lehdestä turhaan koko vuodeksi etukäteen maksaneet rahansa takaisin?

Näillä näkymin HeSetalta saavat, Voltilta eivät.

Ei ehkä olisi pitänyt kuunnella. Kuuntelin kuitenkin. Pari kommenttia

”…yks rahottaja oli ilmoittanut ettei lehteen saa käyttää niitä varoja…”

Erilaisten tukien myöntäjät ovat varsin tarkkoja siitä, että myönnetyt rahat käytetään siihen tarkoitukseen, mihin ne on myönnettykin. Ajankohtaisena esimerkkinä tästä RAY:n käynnistämät tutkimukset kukkaisrahaston varojen käytöstä vaalitukiin.

Aikanaan SETA:ssa lomautettiin osa henkilökuntaa talouden ollessa todella tiukalla. Taloudelliset säästöt jäivät kuitenkin tavoittamatta, kun RAY peri takaisin ne rahat, jotka säästyivät RAY:n rahoittamien työntekijöiden palkkakuluissa. Ei siis sen kummempi tilanne kuin se, että johonkin muuhun toimintaan korvamerkittyjä tukia on jouduttu käyttämään Z-lehden vuosittaisten jopa kymmeniin tuhansiin euroihin nousseiden tappioiden kattamiseen. Aivan varmasti rahoittaja puuttuu pidemmän päälle tällaiseen. Ymmärtääkseni ”rahoittaja” itse asiassa oli varsin pitkämielinen tässä asiassa.

”Suomesta puuttuu se varakas homo-setä, joka haluais laittaa tämmöseen. Tai meillä ei ole tapana. Niitä on mutta…”

Tai ehkä ne varakkaat homo-sedät eivät olleet kauhean innokkaita upottamaan rahojaan kankkulan kaivoon. Jotenkin tuo kuvastaa kai Sari Virtasen suhtautumista talousasioihin. Aiemmin oli rikas homo-setä/-täti SETA, eikä mitään väliä, jos budjetit paukkuivat ja tappiota syntyi tuhansissa ja kymmenissä tuhansissa. Yrittäjänä sitten utopistinen haavekuva rikkaasta homo-sedästä, jolla riittää loputtomasti halua ja kiinnostusta tukea yritystä, jolla ei ole pienintäkään omaa kykyä pysyä kustannusraameissa.

”Me kolme toimittajaa päätettiin sitten näin… Me yritettiin kaupata…”

Kyllä nuo valtuutukset ja päätökset Z-lehden ostajan etsimisestä tehtiin SETA:n hallituksessa / edustajistossa, kun lehden vuosittaiset tappiot alkoivat olla sietämättömät. Edustajistolle esitettiin kerran jopa hyväksyttäväksi Z-lehden budjettia, joka olisi ollut valmiiksi useampia tuhansia miinusmerkkinen. Ymmärrän hyvin, etteivät lehtitalot innostuneet ostamaan – varsinkin, jos talousihme/päätoimittaja sisältyi kytkykauppana pakettiin.

Kun Z-lehden tulevaisuutta ja eri vaihtoehtoja käsiteltiin SETA:n edustajistossa, esitin kahtena perättäisenä vuotena, että selvitettäisiin myös paljon maksaisi lehden tekemisen ulkoistaminen Kynämiehelle tai jollekin muulle vastaavalle asiakaslehtien julkaisemiseen erikoistuneelle yhtiölle. Tällaista vaihtoehtoa ei tiettävästi kuitenkaan koskaan selvitetty. Tuskin se vaihtoehto olisi kuitenkaan ollut kalliimpi kuin Z-lehden viimeisinä vuosina SETA:lle aiheuttamat ”ennustamattomat” tappiot ja kymmeniin tuhansiin nousseet lopettamiskulut, joista syntyi suora tulonsiirto ja taloudellinen etu nyt siis jo kuopatulle Voltti-lehdelle. Mm Volttilehden ensimmäisen numeron osalta päätoimittajan palkkakulut maksettiin käytännössä SETA:n rahoista irtisanomisajan palkkana.

Kannattaisikohan SETA:ssa NYT selvittää, mitä maksaisi vuositasolla esim. neljästi ilmestyvän asiakas- eli jäsenjulkaisun ostaminen asiakaslehtiin erikoistuneesta lehtitalosta – osan kuluistahan voi edelleenkin kattaa jäsenmaksuista ja mainostuloilla.