- 1 / 6
- JuhaniV
- 10.7.2009 20:44
Maailmalla paljon hypetetty elokuva Brüno on nyt Suomessa. Iltapäivälehdet antoivat elokuvalle neljä tähteä viidestä. Suomen Kuvalehti yllätti myönteisesti tekemällä peräti kahden aukeaman jutun. Sen on kirjoittanut Kalle Kinnunen, joka ei näytä kuuluvan lehden toimittajien vakiokaartiin. Juttu on otsikoitu: "Törkeän hauskaa". Jutussa esitellään Cohenin aikaisempia tuotantoja, sekä häntä itseään, vaikkakin niukasti. Hän on lontoonjuutalainen näyttelijä ja käsittääkseni hetero. Cohen on pitänyt yksityiselämänsä tiukasti piilossa.
Juutalaistausta antaa hänelle joitakin vapausasteita enemmän kuin vaikkapa ei-juutalaiselle. Esimerkkinä elokuvan Boratista, jossa hän laulatti arizonalaista baariyleisöä "kazakstanilaisella" laululla, jossa englanniksi laulettiin "heitä juutalainen kaivoon".
Elokuvan kohtaukset on mietitty viimeistä piirtoa myöten. Kerrotaan Cohenin suunnittelevan tarkasti jokaisen nauhoituksen tilanteen vaihtoehdot etukäteen. Luulenpa Cohenin yhtenä esikuvana olleen peräti poliitikko ja Englannin pääministeri Winston Churchill (1874-1965), joka oli kuuluisa ex-tempore (valmistamattomista) puheistaan esimerkiksi parlamentissa. Todellisuudessa Churchill käytti huomattavasti vaivaa näiden puheittensa ennakkovalmisteluun ja hiomiseen. Näin muistan hänestä kerrotun. Jossakin lehtijutussa kerrottiin Brünon filmausten aikaan ryhmässä olleen ihmisiä, joiden tehtävänä oli pitää Cohen hengissä ja haastemiehet loitolla.
Brünon herkkukohtia en aio paljastaa, vaikka lehtijutussa niillä jo hehkuteltiinkin. Joka tapauksessa juttua lukiessa nauroin makeasti. Yleensä elokuvan liiallinen mainostaminen saa minut väistämään kyseisen tuotannon. Tästä elokuvasta on annettu hyvin ristiriitaisia mielipiteitä. Silläkin uhalla, että tulen ulos teatterista kesken esityksen hampaitani kiristellen, aion mennä sitä katsomaan.
Kalle Kinnunen toteaa kirjoituksessaan tästä elokuvasta:
- Sitä ei missään tapauksessa voi suositella kaikille. Satiirin tarkoitus kyllä pyhittää keinot, eli hyvän maun täydellisen hylkäämisen. Silti vitsit ovat varmasti liian kipeitä jopa joillekin Boratista pitäneille.
Juutalaistausta antaa hänelle joitakin vapausasteita enemmän kuin vaikkapa ei-juutalaiselle. Esimerkkinä elokuvan Boratista, jossa hän laulatti arizonalaista baariyleisöä "kazakstanilaisella" laululla, jossa englanniksi laulettiin "heitä juutalainen kaivoon".
Elokuvan kohtaukset on mietitty viimeistä piirtoa myöten. Kerrotaan Cohenin suunnittelevan tarkasti jokaisen nauhoituksen tilanteen vaihtoehdot etukäteen. Luulenpa Cohenin yhtenä esikuvana olleen peräti poliitikko ja Englannin pääministeri Winston Churchill (1874-1965), joka oli kuuluisa ex-tempore (valmistamattomista) puheistaan esimerkiksi parlamentissa. Todellisuudessa Churchill käytti huomattavasti vaivaa näiden puheittensa ennakkovalmisteluun ja hiomiseen. Näin muistan hänestä kerrotun. Jossakin lehtijutussa kerrottiin Brünon filmausten aikaan ryhmässä olleen ihmisiä, joiden tehtävänä oli pitää Cohen hengissä ja haastemiehet loitolla.
Brünon herkkukohtia en aio paljastaa, vaikka lehtijutussa niillä jo hehkuteltiinkin. Joka tapauksessa juttua lukiessa nauroin makeasti. Yleensä elokuvan liiallinen mainostaminen saa minut väistämään kyseisen tuotannon. Tästä elokuvasta on annettu hyvin ristiriitaisia mielipiteitä. Silläkin uhalla, että tulen ulos teatterista kesken esityksen hampaitani kiristellen, aion mennä sitä katsomaan.
Kalle Kinnunen toteaa kirjoituksessaan tästä elokuvasta:
- Sitä ei missään tapauksessa voi suositella kaikille. Satiirin tarkoitus kyllä pyhittää keinot, eli hyvän maun täydellisen hylkäämisen. Silti vitsit ovat varmasti liian kipeitä jopa joillekin Boratista pitäneille.