Homoisyyttä pohditaan Imagessa

Jani Toivola pohdiskelee lokakuun Imagessa julkaistussa laajassa artikkelissa tavanomaisesta heteroperheestä poikkeavia perhemalleja ja homon mahdollisuutta tulla isäksi.

http://www.image.fi/

Erittäin laaja henkilöhaastattelu on hyvin kirjoitettu ja kiinnostava. Valokuvatkin ovat taiteellisia Image-lehden tyyliin.

Jani Toivola on monipuolinen persoona. Nyt lisänä tämä haave vanhemmuudesta, ei ehkä omasta biologisesta lapsesta vaan adoptiolapsesta. Hänellä on kertomansa mukaan ollut paljonkin tekemistä lasten hoitamisen alueella. Kehui vaipan vaihdonkin onnistuvan.

Toivola toteaa homoihin viitaten, että kun hän puhuu isyystoiveistaan homomiehille, hänestä saattaa tuntua kuin esittelisi keskustelukumppanilleen aivan uuden asian.

Imagen juttu ilmestyy hyvin ajoitettuna. Eduskunnanhan pitäisi alkaa käsitellä aivan lähiaikoina perheen sisäisen adoption mahdollistavaa lakia.

Nostan Jani Toivolalle hattua siitä, että hän on suostunut kertomaan laajasti omia tuntojaan ja kokemuksiaan homovanhemmuuteen liittyvistä asioista.

Nyt vain sitten toivomaan eduskunnan myötämielistä suhtautumista lakialoitteeseen. Toivola ja Image-lehti ovat ainakin tehneet hyvän teon tälle asialle.

" Siinä kun näyttelijä Jani Toivola (homo!) kertoo vauvakuumeestaan. "

Naisilla on vauvakuume. Homo ja huutomerkki+ vauvakuume. Milloin nämä vertaukset ja rinnastukset naisiin loppuvat? Homomies ei ole nainen eikä hän tunne kuin nainen. Kuvassa J.T tekee michaeljacksonit eli kantaa valkoista lasta, vaikka on musta et on taas luovuus huipussaan. Milloin nuo suorat lainaukset loppuvat? Eikö ole luovuutta?

Image on tosi tyhmä lehti. Kiiltävälle kalliille paperille, joo, mut zero sisällöltään.

"Naisilla on vauvakuume. Homo ja huutomerkki+ vauvakuume. Milloin nämä vertaukset ja rinnastukset naisiin loppuvat? Homomies ei ole nainen eikä hän tunne kuin nainen. Kuvassa J.T tekee michaeljacksonit eli kantaa valkoista lasta, vaikka on musta ( tai mulatti ) et on taas luovuus huipussaan. Milloin nuo suorat lainaukset loppuvat? Eikö ole luovuutta?"

Kuka on sanonut ettei miehellä voi olla vauvakuumetta? Kyseessä ei käsittääkseni ole mikään biologinen funktio vaan ihan mielentila. Ja tuo "michaeljacksonit" vertaus on mielestäni aika asiaton. En aio edes kysyä miten peräsuoliorgasmit liittyvät tähän keskusteluun.

Imagen tasosta olen kanssasi ihan samaa mieltä. Heh.

Mielestäni on kuitenkin hyvä, että tätä asiaa yrittää edes joku tuoda esille henkilökohtaisesta näkökulmasta eikä aina vain institutionaalisesti. Tosin voisin veikata että Imagen lukijakunta ei varmaan ole homoadoption vastustajavaltaista...

On siinä naurussa pitelemistä, kun Napalmia laukoo omia "totuuksiaan". Yön hiljaisena hetkenä rustattu kommentti on sekä ruman rasistinen, että homovastainen. Se on loukkaava. En uskonut lukevani tuollaista puppua henkilöltä, jonka olen ymmärtänyt kuuluvan sateenkaari-ihmisten joukkoon.

Mitä merkitystä ihon värillä on vanhemmuuden kanssa? Ei mitään. Sanaa "mulatti" käytetään loukkaavassa merkityksessä erityisesti Yhdysvalloissa tarkoittamaan, ettei joku ole riittävän valkoinen. Katson sinun käyttävän sitä juuri samoin.

Tiedoksi: Myös miehillä on vauvakuume! Meillä se on ollut kaksi kertaa ja varsin vakavana. Ensin parisuhteemme alkupuolella. Silloin luulimme, ettei homomiehestä voi tulla biologista isää Suomessa ja luovuimme ajatuksesta. Väärä luulo. Muutamia vuosia sitten tarjoutui toinen mahdollisuus lapsen saamiseksi naisparin kanssa. Iski toinen vakava vauvakuume. Perusteellisen harkinnan jälkeen totesimme olevamme liian vanhoja isiksi. Lapsi tarvitsee huolehtijan ja vieressä kulkijan ainakin pariksi kymmeneksi vuodeksi. Järkevästi arvioiden meistä ei siihen olisi juuri ikämme puolesta. Naisparille tuotimme valitettavasti vakavan pettymyksen.

Napalmian tarinassa peräsuoliorgasmin liittäminen samaan juttuun homoisyyden kanssa on järjetön. Ihan niin kuin koko komentti olisi kirjoitettu kuuden kupin kumarassa.

Vähän OT, mutta minä olen aina elänyt siinä uskossa, että "mulatti" on neutraali termi kuvaamaan eurooppalaisen ja afrikkalaisen rodun hybridiä. :o

Vielä enemmän OT: Sanaa "rotu" ei pitäisi käyttää ihmisistä.

Edelleen OT, mutta kun en osaa tähän ketjuun muuta lisätä, tyydyn kertomaan että sana 'mulatti' on alkuperältään suurin piirtein yhtä korrekti kuin 'neekeri'.
Sanan alkuperä on espanjan sanassa 'mulato', joka tarkoittaa nuorta muulia. Ja muulihan on hevosen ja aasin risteytys. Kun orjia myytiin huutokaupalla, monirotuisia kuvattiin sanalla 'mulatto'.
Jos ihmisiä on jostain syystä pakko luokitella heidän ihonvärinsä mukaan, on syytä käyttää muita kuin arvoväritteisiä termejä (paitsi tietysti silloin, kun on tietoisesti päättänyt arvoväritteisiä termejä käyttää). Mulatti-sanan alkuperä on sen verran halventava ja epäkorrekti, että en kelpuuttaisi sitä yleiseen kielekäyttöön.
Samaa luokkaa kuin 'hintti' tai 'jutsku'. Omassa piirissä sisäisesti ja vertaisten kesken OK, julkisesti liian helposti ymmärrettävissä väärin.

> Sanaa "rotu" ei pitäisi käyttää ihmisistä.


Miksi ei? Jenkeissä se lukee jopa henkilöllisyystodistuksessa. Monet Amerikan mustat olisivat myös pöyristyneitä jos joku väittäisi, etteivät he olisi oma rotunsa. Kyllä ihmisistä on erotettavissa erilaisia rotuja, ei sen toteamisessa ole mitään pahaa tai väärin. Vasta sitten ruvetaan mielestäni menemään hakoteille kun aletaan argumentoimaan jonkin rodun ylivertaisuudesta muihin nähden.

Sanaa 'rotu' ei minustakaan pitäisi käyttää ihmisistä, ainakaan niin epämääräisesti kuin sitä yleisesti käytetään. Vaikka itsekin puhun monirotuisista ihmisistä, ei tuo sana tarkasti ja tieteellisesti ottaen tarkoita yhtään mitään - tai sillä voisi yhtä hyvin kuvata ketä tahansa meistä.

Lainaus Wikipedia-artikkelista Ihmisrotu:

"Rotu on suurelta osin poliittinen ja sosiaalinen kysymys, ja sen määritelmät ja erilaiset rotuluokittelut eroavat eri maissa. Yhdysvaltain hallinto on määritellyt joukon rotuja, joita käytetään väestönlaskennassa ja tilastoissa. Vuoden 2000 väestönlaskennassa käytetty rotuluokittelu perustui ihmisten omaan ilmoitukseen. Yhdysvaltain käyttämät rotuluokat ovat sosiaalipoliittisia eivätkä tieteellisiä tai antropologisia käsitteitä. Luokittelussa on sekä rotuun että henkilön alkuperämaahan perustuvia luokkia."

"Esimerkiksi Brasiliassa on käytössä huomattavasti yhdysvaltalaista luokittelua laajempi järjestelmä, ja Haitissa käytetty määritelmä "valkoisesta" poikkeaa huomattavasti Yhdysvaltain määritelmästä. Etelä-Afrikassa säädettiin vuonna 1950 väestö- ja rekisteröintilaki (Population Registration Act), jossa esitettiin menetelmä kaikkien eteläafrikkalaisten rodun määrittelemiseksi ja rekisteröimiseksi ja joka toimi kaiken myöhemmän apartheid-lainsäädännön pohjana. Lain perusteella kaikki Etelä-Afrikan kansalaiset rekisteröitiin joko eurooppalaisiksi, värillisiksi tai alkuasukkaiksi. Uusi kategoria "aasialaiset" lisättiin lakiin vuonna 1959 maan intialaisia varten. Ihmisen rodun määrittelyn perustaksi otettiin "yhteisön hyväksyntä", ja sitä laajennettiin myöhemmin ottamaan lukuun henkilön ulkonäkö ja sukujuuret, jotta voitiin estää vaaleiden afrikkalaisten "esiintyminen" valkoisina."

Mitä tekemistä tällä kaikella onkaan homoisyyden kanssa ... ei yhtään mitään.

Tässäpä Unescon tekstiä:

"»Rassen« des Menschen werden traditionell als genetisch einheitlich, aber untereinander verschieden angesehen. Diese Definition wurde entwickelt, um menschliche Vielfalt zu beschreiben, wie sie beispielsweise mit verschiedenen geographischen Orten verbunden ist. Neue, auf den Methoden der molekularen Genetik und mathematischen Modellen der Populationsgenetik beruhende Fortschritte der modernen Biologie zeigen jedoch, daß diese Definition völlig unangemessen ist."

Eli vapaasti käännettynä, molekyyligenetiikan ja populaatiogenetiikan metodeilla moderni biologia ei voi todentaa ihmisen eri "rotuja".

Lähde: http://www.inidia.de/rasse-begriff-unesco.htm?ref=Klasistanbul.Com

En tiedä mikä olisi kieleen istuva vastine, ehkä syntyperä? Tästähän voi vääntää mitä haluaa: afrikkalaista, afrikkalais-eurooppalaista, alkuamerikkalaista, kaukaasialaista, aasialaista....

Napalmia kirjoitti: "Kuvassa J.T tekee michaeljacksonit eli kantaa valkoista lasta, vaikka on musta ( tai mulatti ) et on taas luovuus huipussaan."

Ei kai se lapsi ole mikään asuste, jonka täytyy sopia aikuisen tyyliin. Paitsi tietysiti siinä tapuksessa, jos sattuisi olemaan Enida Monsoon. Ehkä Toivolan kuvauksiin ei vain ehditty etsiä "oikean" väristä lasta. Suomessa pellavapäisten lasten saatavuus on huomattavasti muita värivaihtoehtoja parempi.

En ole kyseistä lehteä enkä kuvaa nähnyt, mutta minusta lapsen ihonväri on herttaisen yhdentekevä, jos tekstissä puhutaan mahdollisesta adoptiosta.

Sattumanvarainen valinta tuskin on, Imagessa osataan varmasti yhdistellä asioita aivan tietoisesti eikä tyydytä siihen, mitä helpoiten vastaan tulee. Asiat päälaelleen kääntämällä teho on paljon suurempi kuin näyttämällä lukijan odotusten mukaisia valintoja. Kun katukuvassa ja julkisuudessakin näkee tuon tuostakin kalpeaihoisia vanhempia ihonväriltään sävykkäämpien adoptiolasten kanssa, miksi ei esitettäisi myös päinvastaista mahdollisuutta? Efekti on sitä suurempi, kun vanhemman tiedetään muutenkin kuuluvan valtaväestöön nähden vähemmistöön.

Public eye on ihan oikeassa, että Jani Toivola ja vaalea vaippakäärö myy (sanan laajassa merkityksessä) paremmin kuin muut yhdistelmät. Kuva kiinnittää huomiota ihan siitä riippumatta onko se lehden mahdollisen ostajan mielestä onnistunut vai ei. Kuten voimme tästäkin keskustelusta huomata niin kuva toimii.

Kuva tosiaan toimii. Imagen Isyyskoe-jutun kuvitus on huolella mietitty ja railakaskin. Täysin musta tausta. Toivolalla musta paita ja ihonväri tumma. On siinä haastetta kuvaajalle. Vaaleaihoinen lapsi sopii hyvin tuohon asetelmaan. Kuvat on otettu ammattitaidolla. Ne on taitettu sivun kokoisiksi. Valokuvaaja Mikko Harma on onnistunut hyvin.

Voin huomauttaa, etä en ole rasistinen. Olen seurustellut mustan miehen kanssa.

Minua ärsyttää jatkuva homomiehen miehekkyyden vähättely, mikä näkyy vähän joka puolella ja siihen syyllistyvät myös homomiehet itsekin.

Voisiko homomies adoptoida sylivauvan- epäilen? Kuva on minusta epäsuorasti rinnastus äitiyteen eikä isyyteen.

?

Homomies ei kai voi adoptioda minkään ikäistä lasta, ellei sitten onnistu salaamaan seksuaalista suuntautumistaan tarpeeksi hyvin.

Jos homomiehen feminiinisyyden korostaminen valmiiksi ärsyttää, niin ehkä homomiehen valokuvaaminen sylivauvan kanssa assosioituu äitiyteen eikä isyyteen. Vaan jos kuvataan Janin ikäisen nuoren miehen vanhemmuutta, niin paha siihen kuvaan on teiniäkään ottaa.

Tuli mieleeni:

Lohkomista defensseinä käytävä ihminen jakaa usein ihmiset kahteen ryhmään hyviin ja pahoihin. Pahoihin eli huonoihin kuuluvat ne ihmiset, jotka jollain tavalla turhauttavat ja joille ollaan vihaisia. Turhautumisen seurauksena myös hyvä ihminen voi siirtyä pahojen ihmisten ryhmään. Tavallisesti me koemme ihmisen sellaisina, että hyvät ja pahat ominaisuudet ovat ihmisissä sekoittuneena.

Lohkomiseen ajatellaan perustuvan siihen, että pienellä lapsella on aluksi kaksi täysin erillistä mielikuvaa äidistään: hyvä äiti ja paha äiti. Hyvä äiti antaa positiiviset tunteet ja tyydyttää tarpeet, paha äiti turhauttaa ja on vihan kohde. Lapsen kehitykseen myötä nämä kaksi Mielikuva äidistä sulautuvat yhteen. Äiti rakkauden kohteena ja äiti aggression kohteena yhdistyvät yhdeksi skeemaksi. Aina näin ei kuitenkaan tapahdu, vaan sulautumisen kehitys estyy. Yhteen sulautumisen estymisen syy voi olla se, että lapsen kokemat vihan tunteet ovat niin voimakkaita, ettei niitä voi yhdistää ehkä tavallista heiveröisempiin rakkauden tunteisiin.

Ei ole täysin yksiselitteistä määritellä lohkomista defenssiksi, se voidaan tulkita myös rakenteeksi, missä kaksi skeemaa ei ole yhdistynyt.

Lohkomisen mekanismi on mahdollisesti dissosiaatioon perustuva.

Kun hyvänä koettu ihminen voi hyvin nopeasti turhautumaan seurauksena heilahtaa splitin toiselle puolelle, voimakkaan vihan kohteeksi, tekee tämä pysyvien ihmissuhteiden ylläpitämisen vaikeaksi. Jyrkkä heilahtelua ja jyrkkä jako hyviin ja pahoihin tekee myös todennäköisemmäksi raa'at pahoinpitelyt, sillä normaali säälin tunne ei ole estämässä täysin pahana koetun ihmisen vahingoittamista.

Mustavalkoinen jako täysiin hyviin ja täysin pahoihin ihmisiin on meille tuttu myös elokuvista ja kirjallisuudesta. Näennäisesti tämä muistuttaa lohkomista, yritetäänhän elokuvissa pahoista tehdä tosi pahoja ja hyvistä tosi hyviä. Varsinaisessa psykologisessa lohkomisessa liikutaan kuitenkin ”syvemmällä”, kyse on tiedostamattomasta syvältä tunteita jakavasta rakenteesta. Vaikka elokuvissa tietoisella tasolla mustavalkoinen jako on hyvinkin jyrkkä ja joskus häiritsevänkin räikeä, niin varsinainen tunteisiin liittyvä Lohkominen tapahtuu tiedostamattomalla tasolla. Elokuvissa olevat roolihahmot me sulautamme osaksi omia representaatioita eli skeemoja, ja normaalisti meidän skeemamme sulauttavat samaan ihmiseen hyvän ja pahan, rakkauden ja vihan. Niinpä esimerkiksi Tähtien sodan paha hahmo Darth Vader jo ensimmäisen jakson ilmestyttyä tuli hyvin suosituksi hahmoksi. Samoin Terminator I:sen tappajarobotti jo seuraavassa osassa muuttui hyväksi sankariksi.

Hyvien tapojen ja netiketin mukaista on mainita lähde, jos "tulee mieleen" lainata tekstiä toisaalta verkosta.

Esimerkiksi tämä: http://tiedostamaton.net/defenssit/lohkominen.html

Onko isät jotenkin epämiehekkäitä? Minusta isyys on aina ollut hyvin maskuliininen juttu; kuvallisesti sitä kait lähestyy ensimmäisenä Robert Mapplethorpe vuonna 197?? (kuvat joissa nuori seksikäs musta mies pitää vauvaa sylissään); liittyyköhän tämä jotenkin hedelmällisyyden ja potenssin mielikuvien yhdistämiseen.

Itse en koe olevani mitenkään vähemmän miehekäs tai vähemmän homo isänä tai peuhatessani lasteni kanssa. Eikö leikkiminen, ja hoivaaminenkin, ole myös ihan miesten juttuja? Ei ne varmaan kaikille miehille tai homoille sovi, mutta en mitenkään suostu luovuttamaan niitä yksinomaan naisten tai heterojen asiaksi.

Koska itse olen kahden aika mustan, Etiopiasta adoptoidun lapsen isä, minua viehätti tämä tavanomaisten roolien vaihto Imagen kuvissa. Ei laki, eikä edes viranomaiskäytännöt mitenkään estä homomiesten isyyttä tai adoptiovanhemmuutta, toki siinä on omat kiemuransa.

(postmodernin psykoanalyysin hömppäteorioista voisi tässä jotain lohkaista, mutta olkoon).

Miten splittaaminen liittyy keskusteluun homoisyydestä?

Musta nuori mies lapsi sylissään on sykähdyttävä näky. Mitä nuorempi, sen sykähdyttävämpi. Ehkä juuri harvinaisuutensa takia. Teineillä usein oma miehisyyden kuva on niin keskeneräinen, että sitä pitää vaalia tarkasti, eikä lastenhoito sovi imagoon. Epävarmuus on ymmärrettävää, vaikka ei kiehtovaa.

Musta aikuisuus mitataan kyvyllä pitää huolta. Kaikki huolenpitoon viittaavat merkit kiehtoo mua valtavasti. Mikään ei oo hotimpaa kuin oma mies vauva sylissä. Sitä näkyä oon katsellut viime päivät kyltymättömänä. Pienen lapsen avuttomuus vain korostaa vastakohtaisuutta.

P.S. Se peräsuoliorgasmi tarkoitti varmaan eturauhasorgasmia, mutta ei sekään kyllä vauvoihin liity. Toivottavasti ei.

Näyttää tämä keskustelu mennen tieteelliseksi. Sen pohjalta sain oivalluksen: Napalmia käyttääkin keskusteluissa nk. vapaata assosiointia. Sitä tekniikkaa käyttäen mikä tahansa asia voidaan liittää mihin tahansa asiaan. Niinpä hän onkin saanut homoisyyttä koskevaan keskusteluun mahtumaan lohkomisen, peräsuoliorgasmin ja mulatit. ;-)

Kritiikkini kohdistuu siihen, millä tavalla homomies esitetään mediassa ( usein epämiehekäs, feminiininen ). Toinen oli tämä jatkuva kopioiminen, mitä tehdään ( taide, design jne. ): omaperäisyyden puute. Minua ei kiinnostanut itse asia: isyys .

Minusta tuo vauvakuva rinnastuu kristillisen taiteeseen, pyhä perhe.

http://www.edu.vaasa.fi/roomaprojekti2003/madonna_ja_lapsi_rakas_aihe.htm

Piti ihan kaivaa esiin Imagen kotisivu ja sieltä uusimman lehden kansi
http://www.image.fi/files/image.fi/uusinlehti/image0808kansi.jpg

Vaikka tuosta kuvasta tuli heti assosiaatio klassiseen "Madonna ja lapsi" aiheeseen (josta kuva on ilmiselvä toisinto lapsen ja 'isän' katseita myöten), en näe kuvassa mitää epämiehekästä tai feminiinistä.

Kuvassa voisi aivan yhtä hyvin olla kuka mies tahansa, eikä kuvan sanoma siitä paljon muuttuisi. Tietysti Jani Toivolan ihonväri ja hänen tunnettu seksuaalinen suuntautumisensa (sekä teksti 'Unelmaisä') alleviivaavat kuvan sanomaa, mutta kuten sanottu, vauvaa sylissä pitävässä miehessä ei ole hitustakaan epämiehekkyyttä, pikemminkin päinvastoin.

Ei siinä musta oo miestä laitettu naiselliseksi pakoittavaan muottiin, vaan kyseenalaistettu aika hienosti se, että sinä voi olla yhtä hyvin mies, ja että se, omalla miehisellään tavallaan, voi sitä vauvaa osata hoitaa.

Minäkin pysähdyin tuon kuvan kohdalle siksi, että siinä oli niin osuvasti käytetty hyväksi tavallaan kovin yksioikoista kuvaa vanhemmuudesta. Nykyään isyys ei ole vaiettua, mutta mainoskuvien isät ovat "reiluja" tai "hölmöjä" tai mitä tahansa karikatyyrejä, mutta äärimmäisen harvoin arjen todellisten kipukohtien kanssa vakavasti mitteleviä kasvattajia. Sellaista kontekstia ei kertakaikkiaan esitetä. Siksi minusta on melko nerokas ajatus ottaa kyseenalaistava kuvakieli suoraan äitiyden pyhimmästä.

En tiedä, onko oman mielikuvitukseni tuotetta, mutta Janin sylissä olevan vauvan ilme on herkullisen ihmettelevä, miltei pöyristynyt. Se tuo kuvaan vivahteen, joka tekee siitä vielä nykyaikaisemman, kerrassaan mainion. Vauva katsoo päivänpolttavasti silmät pyöreinä isäkandidaattia. Katsoja joutuu todella kasvotusten omien ennakkoluulojensa kanssa. Jo taivaalliseen rytmiryhmään siirtyneen isoäitini ikäisten ihmisten suomi-filmi-ilmaisun tahtiin kasvanut ymmärrys saattaisi pitää vauvan ilmettä tietoisena, mutta me muut joudumme miettimään, mitä ihmettä vauva ajattelee - tai mitä itse tilanteessa näemme.

Tuo Madonna ja lapsi -teema on tosiaan kansikuvan ideana. Aivan mainio oivallus. Ei tullut mieleeni kantta alkuun tutkiessani. Juttukuvat ovat myös hyvin sympaattisia. Sivukuva hymyilevästä, miehekkäästä miehestä, joka nostaa myös hymyilevän vauvan korkealle yläpuolelleen. Tämäkin asetelma on tuttu. Sitten hellyttävä kuva, jos mies on selin kameraan. Vauva on oikeaa olkapäätä vasten kurkistamassa uteliaana kameraa. Mies paijaa lapsen päätä. Viimeisenä potretti yksin Janista suoraan edestä, voimakas valo kasvoihin ylävasemmalta ja vain hento sivuvalo oikealta. Tämä muotokuva on niin hyvää työtä, että sen voisi kehystää seinälle.