Oleskelulupa ja parisuhteen rekisterointi. Apuuvva
Hei! Osaisiko kukaan auttaa meita..Ollaan tyttoystavani mietitty parisuhteemme rekisteroimista. Mutta asiaa vaikeuttaa se, etta tyttoystavani on Yhdysvaltalainen. Olemme olleet kaukosuhteessa suurimman osan ajasta,kunnes han tuli Suomeen turistiviisumilla viime toukokuun alussa(2007). Nyt haluamme rekisteroida parisuhteemme, mutta pari asiaa mietityttaa. Saako han oleskeluluvan suomeen rekisteroinnin jalkeen? Enta mita ongelmia aiheuttaa se, etta han on viipynyt suomessa yli 3kk (turistiviisumin voimassaoloaika). Emme halua enaa asua erillamme. Mika olisi paras tapa toimia kyseisessa tilanteessa?
Kannattaa kokeilla, eihän siinä mitään menetäkään. Tyttöystäväsi pitää vain käväistä USA:n konsulaatissa vannomassa ettei ole naimisissa ennestään (se maksaa jonkun verran dollareita, tsekatkaa konsulaation nettisivuilta) Sen jälkeen tekemään maistraattiin esteettömyydentarkistus hakemus. Ja viikon päästä siitä voitte käydä allekirjoittamassa paperit. Sitten vain poliisilaitoksele laittamaan oleskelulupahakemus sisään. Perhesitteen perusteella haettaessa on puolisolla lupa jäädä odottamaan päätöstä Suomeen.
En tiedä miten Suhtautuvat tuohon viisumin voimassaolon ylittämiseen, mutta kannattaa ainakin kokeilla. Ja kannattaa se rekisteröinti tehdä ekaks, ennenkuin tekee muuta, että saatte sen varmasti tehtyä. (Jos tyttiksesi joutuu poistumaan maasta, se voi olla myöhemmin hankalaa)
Mun vaimo on amerikkalainen ja ollaan ton paperisodan kans touhuttu, joten jos haluut meilata, niin laita viestiä: tuffytiger@luukku.com
Oleskeluluvan saamisen edellytys ei ole rekisteröity parisuhde. Poikaystäväni sai pitkäaikaisen oleskeluluvan suorastaan helposti -meidän täytyi vain täyttää muutama kaavake ja koko homma (oleskelulupa, suomen sosiaaliturvatunnus, henkilökortti yms.) hoitui n. kuukaudessa. Virkailija sanoi, että kun suhteen toinen osapuoli on suomalainen, ei oleskeluluvan saaminen ole yleensä ongelma. Olimme varautuneet siihen, että "joudumme" rekisteröimään suhteemme oleskeluluvan saamiseksi, mutta meille sanottiin, että näin ei tarvitse tehdä, eikä rekisteröity suhde edes olisi mikään automaattinen tae luvan myöntämiselle. Suosittelen menemään paikalliseen maistraattiin selvittämään asiaa -ainakin me saimme erittäin ystävällistä ja opastavaa palvelua.
Suhteen rekisteröiminen ainakin meidän tapauksessa onkin sitten toinen juttu. Pokaystäväni kotimaa ei ole erityisen homomyönteinen ja riippuukin lähinnä virkailijan omista asenteista, suostuuko hän toimittamaan tarvittavat tiedot, kun kyseessä on samaa sukupuolta olevien suhteen rekisteröinti. Tiedän tapauksia, jossa kyseisen maan viranomaiset eivät ole antaneet tietoja ns. esteistä, kun ovat huomanneet minkälaisen liiton solmimiseen niitä tarvitaan. Tällöin viranomaiset vetoavat paikalliseen lainsäädäntöön, joka ei tunne samaa sukupuolta olevien liittoa. On ehkäpä mahdollista, että tällaisessa tapauksessa maistraatille riittäisi vain parisuhteen suomalaisen osapuolen todistus esteistä tai, että asian pystyisi hoitamaan jollakin muulla tapaa. Tätäkin pitäisi varmaan kysellä maistraatista tarkemmin -en usko, että olisimme ensimmäinen vastaava tapaus.
Miesystäväni asuu maassa, jossa poliittinen tilanne on hiukan epävakaa. Kävin siellä juuri, ja ilmeisesti joku vakooja soitti puhelimella miesystävälleni tänä viikonloppuna ja ehdotti treffejä. Se, että tuiki tuntematon ulkomaalainen mies soittaa ja ehdottaa treffejä kylmiltään, ei ole kovin yleistä Suomessakaan, saati sitten siellä. Vaikea sanoa, tuliko haistelupyyntö Suomesta vai paikallisilta, jotka ihmettelevät, miksi ulkomaalainen käy jonkun paikallisen kotona. Englannilla pärjäämistä turhaan yrittävä ulkomaalainen suuremman kaupungin ulkopuolella olevassa hotellissa/motellissa tai turistikohteen (joita ei ihmeemmin ole) ulkopuolella on paikallisten mielestä merkittävä tapaus. Paikallisten kielitaidossa ei ole muuta vikaa kuin että ensimmäiset puolenkymmentä kieltä eivät sisällä englantia.
Miesystävä valehtelee jokaisessa mahdollisessa käänteessä, että olen töissä poliisilla. Ilmeisesti se parantaa turvallisuutta, eli kidnapatuksi tms. suunnitellun rikollisuuden kohteeksi joutumisen riski pienenee.
Joku suomalainen mies valitti Serbiasta, että tulevan muijan esteettömyystodistus ei meinannut irrota paikallisesta maistraatista. En tiedä sitten, yrittivätkö kiristää lahjuksia vai pidettiinkö ulkomaalaisen kanssa avioitumisaikeita epäisänmaallisina (!). Tällaistakin nimittäin on.
Veikkaan, että oleskeluluvan saamisessa on suuria paikkakuntakohtaisia eroja Suomessa, kuten kaikessa muussakin viranomaistoiminnassa. Puskaradion mukaan hommat toimivat parhaiten ruotsinkielisillä paikkakunnilla.
"Tiedän tapauksia, jossa kyseisen maan viranomaiset eivät ole antaneet tietoja ns. esteistä, kun ovat huomanneet minkälaisen liiton solmimiseen niitä tarvitaan."
Ja Suomen viranomaiset ovat tehneet varsin selväksi, että heillä on ainakin omasta mielestään oikeus tarvittaessa valehdella, eli koko totuutta ei tarvitse kertoa. Jos ilmoittaa, että on syytä salata asian yksityiskohdat niin mielestäni on lainvastaista huonoa viranhoitoa viranomaiselta, jos ne eivät mumise asiaansa ulkomaiselle viranomaiselle niin että asiasta ei saa tarkkaa selkoa. Tietoja voi pyytää sekä avioliittoa että rekisteröityä parisuhdetta varten, jolloin pyynnöstä ei käy selville tarkalleen, mistä on kyse, mutta annetut tiedot ovat kuitenkin riittävät.
Laki ei määrittele viranomaisten käyttämiä lomakkeita, joten niistä voi aina tehdä oman version. Esimerkiksi eläkeselvitysten yhteydessä on yleistä, että ulkomaalainen viranomainen vastaa, ettei kysymys ole relevantti heidän lainsäädäntönsä puitteissa. Myös Suomessa oikeuskansleri piti käräjäoikeuden antamaa tuomiota laittomana, jossa lain tulkintaa oli laajennettu semanttisesti sanamuotonsa ulkopuolelle. Päätöksen jälkeen käräjäoikeudet ovat tosin viitanneet kintaalla oikeuskanslerin linjaukselle ja sama villi tulkintalinja on jatkunut. Eli jos tietoja ei heru niin vika on kysyjässä.