Ajan ilmiöitä: Homoghetot katoavat

Homoghettojen nousu ja tuho
---------------
Homoelämäntapa syntyi, kun suuret määrät homoja muutti asumaan San Fransiscon Castroon, New Yorkin West Villageen tai Washingtonin Dupont Circleen. Mutta 1990-luvun puolivälistä lähtien nämä ”homoghetot” ovat olleet hajoamassa. Varakkaat heteropariskunnat muuttavat näihin kaupunginosiin ja vähemmän varakkaat homot joutuvat hakemaan asuinpaikkansa kaupunkien reunoilta.

Castro oli aikanaan maailman ”homoin” kaupunginosa. 1980-luvun alussa kaupunginosan 40 000 ihmisestä 60% oli homoja. He uudistivat vanhojen talojen halpoja asuntoja, avasivat hienoja liikkeitä ja rakensivat yhteisön.. Mutta nyt jo kymmenen vuoden ajan kuva on ollut muuttumassa. Pikku putiikkien tilalla ovat liikeketjut. Kauniiden talojen hinnat nousevat pilviin ja vain hyvin toimeentulevilla heteropareilla on varaa asua siellä. Ja heteropareille sellainen exklusiivinen seutu merkitsee myös hienoa imagoa. Homot vanhenevat, myyvät asuntonsa ja häipyvät muualle. Ja uusia homoja ei tule, koska raha ei riitä asunnon hankkimiseen noilta alueilta.

Don Reuter, newyorkilainen kirjailija, kertoo kirjassaan homoyhteisöjen noususta ja tuhosta. Hän kirjoittaa, että nyt nuo kapunginosat ovat täynnä Gucci- Versace- ja Subway-liikkeitä. Ei enää mitään, mistä voisi sanoa: ”Gay”. Ja ihmiset sanovat: Emme tarvitse enää Castroa, koska koko San Fransisco on samaa castroa. Castrossa on aidoilla suljettu kaikki ne alueet, jotka ennen olivat maineikkaita crusing-alueita ja nyt suunnitellaan 500 uutta asuntoa ja leikkipaikkoja heteroperheille ja heidän lapsilleen.

Monet gay-yhteisön avustusjärjestöt, nuorisokeskukset ja kirkot ovat jo panneet lapun luukulle ja muuttanet pois. Ja tunnetun fetissikaupan paikalla myydään nyt keramiikkaa.Koko San Fransiscon homojen määrä on laskenut jo 15%:iin väestöstä. Väestötieteilijä Gagy Gates UGLAsta sanoo, että hyvin lyhyessä ajassa on hävinnyt se kiihoke, joka synnytti Castron: saada hyväksyntä ja luoda oma yhteisö. Hän sanoo, että vielä 30 vuotta sitten Keski-Lännessä syntyneelle homolle oli itsestään selvää pyrkiä San Fransiscoon tai New Yorkiin. Mutta nyt voi elää mainiosti vaikkapa Kansas Cityssä. Siihen on vaikuttamassa kaksi trendiä: Gay lifestyle on saanut uuden sisällön ja internet on luonut kontaktipinnan muihin. Gay lifestyle näkyy enää muodissa ja joissakin merkkituotteissa. Osa gay-yhteisöstä on tullut konservatiivisemmaksi. Seksipainotteinen elämä on out ja tilalla on kaksinaismoralismi. Seksi on internetissä pois näkyvistä, ja homoparit ja heidän hääkuvansa edustavat julkista kuvaa.

Amerikassa muutoksesta on näkyvissä yksi surullinen seuraus. Ihmiset kuolevat yksin. Ei yhteisöä, ei tukihenkilöitä. Kaikki yhteishenki ja yhteenkuuluvuus on katoamassa. Sama kehitys näkyy mustassa väestönosassa. Joku aika sitten avattiin uudelleen maineikas Stonewall Inn – homovallankumouksen syntypaikka. Mutta nyt siellä käy vain heteroja ihmettelemässä homoliikkeen alkujuuria.
(BOX)
---------------
Lisää Don Reuterin kirjasta:
http://www.sfgate.com/cgi-bin/article.cgi?file=/c/a/2007/02/25/MNG2DOATDK1.DTL

Toinen kirja:
Kirja: Crawford Barton: Days of Hope 1994, valokuvaajasta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Crawford_Barton

Minä olenkin aina ihmetellyt miten kenelläkään on varaa asua Castrossa tai San Franciscossa ylipäätään.

Taitaa olla sellainen yleinen sateenkaariliikkeen ongelma, että keskiluokkaiset sen perustaa, aikansa marssii kaduilla sateenkaarilippujen kanssa ja sitten konservatiivit ovat kuin varas, joka heittää luun vahtikoiralle, niin vahtikoira on sitten hiljaa ja heiluttaa häntäänsä.

Köyhien keskuudessa sitten syrjintä ja väkivalta jatkuu muuttumattomana tai pahempana. Sillä välin luunsa saanut vahtikoira kölliikin kyljellään ja odottaa että konservatiivit tulisivat ja rapsuttaisivat vielä.

Tässä on nähty Neuvostoliiton hajoaminen, markasta luopuminen ja Suomen Euroviisuvoitto. Näkisi vielä senkin ihmeen, että tällä maalla olisi tarjottavana jotain muutakin kuin sanktioita ja kiristystä alimmalle desiilille niin sitten voiskin jo kaiken nähneenä kuolla pois.

Vaeltaja2006!
Puutun yhteen yksityiskohtaan:
"Seksipainotteinen elämä on out ja tilalla on kaksinaismoralismi."

Tällaisesta lauseesta saa hieman omituisen kuvan, jos näitä pitää ikäänkuin toistensa vaihtoehtoina. Näinhän et liene tarkoittanut, mutta tällaisesta kirjoittelutyylistähän juuri hiljattain oli keskustelua (TS-artikkeli euroviisuista).

Se oli huonosti sanottu. Huomasin sen jo kirjoittaessani. Mutta seuraava lause sisälsi "selityksen": Seksi on internetissä pois näkyvistä, ja homoparit ja heidän hääkuvansa edustavat julkista kuvaa.

Kun yrittää sanoa lyhyesti, tulee välillä rimanalituksia. Mutta olennainen asia on mielenkiintoinen. 1980-luvulla monen haave oli päästä käymään esim. San Fransiscon Castroon tai muualle homoghettoon. Kävin ensi kertaa elämässäni NYKin Greenwich Villagessa n. 2 vuotta sitten ja se oli kyllä pettymys. Mielikuva oli paljon enemmän gay.

Punavuoren homogeton katoamista odotellessa...

vaeltaja2006 kirjoitti: "Kävin ensi kertaa elämässäni NYKin Greenwich Villagessa n. 2 vuotta sitten ja se oli kyllä pettymys. Mielikuva oli paljon enemmän gay."

Sata kertaa sanonut aikaisemminkin, mutta kun iloisia asioita on minulla niin vähän, niin pitää niitä muutamaa sitten toistaa: Palm Springs ja West Hollywood eivät jättäneet kylmäksi ainakaan 10 vuotta sitten. Palm Springs tuskin vieläkään, on siellä jo sen verta lämmin ilmastokin.