Pääsiäiselämyksiä
Pääsiäisaikaan kuuluu Matteus-Passio. Siinähän kerrotaan vahvasti Raamatun tarina koko pääsiäisajalta.
------------
Ennen kuin panin levyn soimaan, tutkiskelin vähän, mitä raamatussa kerrotaan palmusunnuntain taustalla olevista tapahtumista. Jeesushan tuli aasilla ratsasten kaupunkiin ja väkijoukko oli vastassa. Aasi oli ilmeisesti vuokra-aasi, joka oli parkkeerattuna lähelle Öljymäkeä. Rekisterikilpeä ei ollut, vaan sen tunnisti siitä, että ”aasintamma on sidottuna ja varsa on sen vierellä”. Kaksi opetuslasta sai tehtäväkseen noutaa aasin. Ja jos joku ihmettelee, tulee sanoa, että se palautetaan pian.
Kun Jeesus tuli, koko kaupunki alkoi kuohua niin, että ylipapitkin sen huomasivat. Ne, jotka eivät ennestään tunteneet Jeesusta, kyselivät: ”Kuka tuo on”.
Jeesus oli anarkisti. Ensi töikseen hän marssi temppeliin ja ajoi kaupustelijat ulos ja kaatoi myyntipöydät. Jopa kyyhkysten myyjien jakkarat hän kumosi. Sitten olivat vuorossa sokeat ja rammat, jotka paranivat.
Yöksi lähdettiin pois kaupungista Betanian kylään. Siellä ei kuitenkaan ollut aamiaistarjoilua, ja koko porukka oli aamulla nälissään. Kohdalle sattui viikunapuu, mutta siitä ei löytynyt yhtään hedelmää. Turhautuneena Jeesus manasi sen kuoliaaksi, ja puu kuivettui silmissä.
Myöhemmin päivällä jatkettiin taas puhdistustöitä temppelialueella. Ja tässä kohtaa tule pointsi niille, jotka ovat lukeneet Raamattunsa huonosti:
Yksi fariseus eli lainoppinut halusi vähän testata Jeesuksen maailmankuvaa. Hän kävi kysymässä Jeesukselta: ”Mikä on lain suurin käsky?”
Jeesus mainitsi suurimman ja toiseksi suurimman käskyn: Suurin on: "Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi”. Entä toiseksi suurin? Ehkä sellainen käsky, että: Ole hetero? Ei! Toiseksi suurin käsky on: ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi”. Eli kahdessa tärkeimmässä käskyssä ei puhuta mitään seksuaalisuudesta. Miksi se seksuaalisuus on joillekin lahkoille elämääkin suurempi asia????
-------------
Matteus-Passio alkaa siitä, kun valmistaudutaan syömään illallista (ns. viimeistä ehtoollista). Viiniä kuluu ja opetuslapset ovat jo aika kekkulissa, kun mennään Öljymäelle. Yksikään ei jaksa pysyä hereillä, vaan vetää sikeitä, kun Jeesus käy rukoilemassa.
Vielä lisäyksenä pieni kieleen liittyvä juttu. Bachin Matteus-Passion alkukieli on saksa. Saksan kielessä opetuslapset ovat 'Brüder Jesu', siis suomennettuna suunnilleen: Jeesus-veljet.
Pääsiäisaikaan kuuluu kyllä vielä Matteus-passiota enemän vahva musta kahvi-merisuola-mustapippuri-sipuli-valkosipulimarinadissa pari päivää lioteltu lampaanpaisti, joka sitten vielä tökitään valkosipulinkynsillä ja pannaan paistumaan savustuspönttöön uunin asemasta. Mieto lämpö leppäpuruilla 1½ tuntia jatkuvasti marinadilla valellen. Viimeiset ½h siitä esiruskistettu Peruna-porkkana-lanttu-selleripeti alla. Nam!
Mämmi kylläkään ei...
Uskonnottomana minua jäi kovasti kirvelemään tuo tarina viikunapuusta. Jeesuksesta käytetään jossain nimitystä "Suuri Puutarhuri". Minusta ei osoita suuruutta se, että käydään kiukuttelemaan luontokappaleelle. Joku on jo aikaisemmin käynyt keräämässä sadon, ja Jeesus suuttuu ja taikoo puun kuolleeksi. Jeesus puolustelee esittämällä vertauksia. Hän perustelee, että jos uskoo, voi kääntää vuoretkin ylösalaisin ja voi tappaa puut seisaalleen. (Sen taidon ihmiset osaavat ilman uskoakin!)
Maalla yritän viimeiseen asti suojella jokaista puuta ja pensasta. Viime vuosina on ollut pakko käyttää moottorisahaa, kun tontti menee täysin umpeen. Isäni istutti ne puut, ja nyt ne ovat pinossa polttopuina. Sydäntä särkee.
vaeltaja2006 kirjoitti: "Uskonnottomana minua jäi kovasti kirvelemään tuo tarina viikunapuusta. - - - Minusta ei osoita suuruutta se, että käydään kiukuttelemaan luontokappaleelle."
Saat vain päänsärkyä, jos yrität löytää uskonnoista suuria määriä järkeä ja johdonmukaisuutta. :-)
Ei se ole vaikeaa, järjen ja johdonmukaisuuden löytäminen. Nykyään vain on muodikkaampaa etsiä sama tieto hajautettuna elämäntaito-oppaista, terapeuteilta, mistä tahansa muualta, paitsi sieltä, missä se on ollut jo tuhansia vuosia kenen tahansa ulottuvilla.
Syvällinen ymmärtäminen on vaikeaa niin kauan kun tahtoo pitää kiinni ajatuksesta, että se mikä todellisuudessa on vain omaa itsekorostusta ja näsäviisautta olisi älykkyyttä. Siitä ajatuksesta irrottaminen ja oman tiedon rajallisuuden ymmärtäminen voi tehdä kipeää päässä, jos on kovinkin elämäänsä rakentanut sen varaan, että luulee itse aina olevansa oikeassa.
Vaeltaja, minusta tuo kertomus viikunapuusta on yksi niistä kohdista, jossa osoitetaan se, että Jeesus oli ihminen - tunteineen kaikkineen - siinä missä me muutkin
kesäpoika kirjoitti: "Nykyään vain on muodikkaampaa etsiä sama tieto hajautettuna elämäntaito-oppaista, terapeuteilta, mistä tahansa muualta - - - "
Yritänpä seuraavan kerran kirjakaupassa käydessäni etsiä elämäntaito-oppaista lupausta kuolemanjälkeisestä elämästä. Kiitos vinkistä!
Johnny-rakas, hajautettu tarkoitta juuri sitä ettei kaikki ole samassa paikassa. Et sä löydä yhtään elämäntapaopasta jossa olisi edes puolet siitä asiasta minkä Raamatusta löytää, ne on vaan sirpaleita sieltä täältä. :) Mut onnea etsimiselle, raportoi mullekin jos löydät jonkin teoksen, jossa on kaikki sama, sit voin perua sanani Raamatun suuruudesta verrattuna muihin kirjoihin.
Opetuslapset on saksaksi Jünger (komparatiivi jung eli nuori sanasta). Suomeksi nuorempi (substantivoituna). Ajatuksena on siis myöhemmin oppiin tullut.
Luoja antaa tarkoituksen kaikelle. Se on todellisuus sekä uskoville että ei-uskoville. Kasvi, jonka tulisi tuottaa hedelmää, mutta ei sitä ole tehnyt, ei toteuta tarkoitustaan olla hedelmällinen.
Hedelmä on vertauskuva hyville seurauksille. Tässä tapauksessa viikunapuu ei antanut omastaan tarvitsevalle. Se ei ollut vieraanvarainen, vaan oli kuin Sodoman ja Gomorrhan kaupungit. Se oli valmis näivettymään, koska ei kyennyt antamaan hedelmää. Elämää hallitsee sen Herra, joka tahtoo elämän jatkuvan antamalla sitä eteenpäin.
Uskon voima on niin suuri kuin usko on. Suuri usko voi pyytää paljon ja saada sen... hedelmätön hedelmäpuu ei ole tällaisen uskon kohde. Sitä ei ole uskossa.
Jos emme usko asiaamme, niin seisomme hedelmättömän puun vieressä toivoen sen kantavan hedelmää - turhaan!
Kiitos Martin, kun korjasit opetuslapsi-sanan. En tiedä mistä minulle jäi kummittelemaan mieleen nuo veljet. Olen ehkä lukenut jonkin jutun jostain munkkiryhmästä. Se olisi ollut helppo tarkistaa. Ei pitäisi olla liian viisas, ”näsäviisas” niin kuin kesäpoika sanoo.
Mutta Raamatun lukeminen silloin tällöin on uskonnottomallekin on mielenkiintoista. Raamatun moderni suomennos netissä tuo esiin uusia näkökulmia. Kun Jeesus naulittiin ristille, vierellä ei ollutkaan ryöväri-Barrabas, niin kuin laulussa lauletaan, vaan kapinoitsija eli vastarintaliikkeen mies. Kansa halusi sankarinsa vapaaksi ja Jeesuksen, kilpailevan kapinoitsijan, kuolemaan.
Maailma oli silloin aika samanlaista. Samat surut ja murheet ihmisten päissä. Ei minusta ole näsäviisautta se, että yrittää lukea raamattua niin, että suhteuttaa sitä nykyihmisten arkielämään.
Vaeltaja, en tarkoittanut näsäviisaudella yrityksiä soveltaa uskonnon oppeja ja tarinoita nykypäivään, niinhän minäkin teen. Se osa tekstiä oli yleisluonteinen vastaus JohnnyFinlandin tekstiin siitä, ettei uskonnoissa olisi logiikkaa. Uskontofobisten ihmisten on logiikkaa mahdoton nähdä, sillä vaikka sen vääntäisi rautalangasta, he eivät keskity kuulemaan ja silloinkin kun ovat oikeasti ymmärtäneet tahtovat leikkiä tyhmempää kuin ovat (vai viisaampaa?) takertumalla itsepäisesti sivuseikkoihin kuin hukkuva oljenkorteen. Ja korsia tarinoiden epätäydellisyydet heille ovatkin, oman epämateriaalisen puolen kohtaaminen kun on monille niin pelottavaa. Ylilyöntejä uskoonhurahatamista pelkäävissä näkee yhtä huvittavissa ja pelottavissa muodoissa kuin näkee oman kyseenalaisen miehisyyden korostamista homofobeissa.
Olen mä kuullut väitettävän niinkin, ettei toisessa maailmansodassa mitään keskitysleirejä oikeasti ollut, koska elokuvassa Schindlerin lista on selviä virheitä. Mä en ymmärrä miten nää asiat liittyy toisiinsa, puhumattakaan että ne voisivat olla toistensa todisteita. Yhtä huonosti mä ymmärrän niiden ihmisten logiikkaa, jotka väittävät, että kaikki se hengellisyys, jota ihmiset ovat kokeneet koko olemassaolonsa ajan on kuviteltua, koska jossain useiden eri ihmisten kirjoittamassa kokoelmassa tekstejä (Raamattu) on virheitä ja vaikeita kohtia.
Mäkin ymmärrän oliivipuutarinan merkiksi Jeesuksen inhimillisistä piirteistä. Jeesuksesta on olemassa sellainenkin tarina, jossa hän suutuspäissään tappaa ihmisen ja katuu sitä katkerasti. Raamattuun tekstiä ei ole hyväksytty, koska on sovittu, että Jeesus ei ollut ihminen siinä merkityksessä kuin me olemme, vaan Jumalan poika ja täydellinen. Musta sekin on lopulta kysymyksenä sivuseikka, eikä vähennä niiden oppien arvoja, joita hän jakoi.
Heh, jokseenkin kaikki uskontoa koskevat keskustelut uskovan ja uskonnottoman välillä päätyvät kysymykseen ovatko tietyt uskonnossa väitetyt asiat todellisia vai eivät. Uskovalle ne ovat, uskonnottomalle eivät. Kuten Martin niin osuvasti totesi: "Luoja antaa tarkoituksen kaikelle. Se on todellisuus sekä uskoville että ei-uskoville." Hypätään siis suoraan lopputulokseen kulkematta monen mutkan kautta: uskova ihminen määrittelee todellisuuden eri tavalla kuin uskonnoton.
En tiedä, jos pääsiäinen on elämyksiä varten, mutta kerron tässä yhdestä:
Olin Saksassa jatko-opiskelupaikkakuntani katolisessa tuomiokirkossa. Rakkaani, joka on katolinen, oli sopinut kanssani tästä. Kirkko oli täysin pimeä, mutta aivan ääriään myöten täynnä. Messun alku oli pimeydessä (haudan pimeydessä). Kristuksen noustessa ylös koko kirkko valaistui hetkessä täysin kirkkaaksi ja urut soittivat koko tehollaan. Ylösnousemuspsalmin myötä ylösnousemus ja usko siihen oli ja on.
Rauhantervehdyksessä kääntyessäni kättelemään rakastani ja toivottamaan "Jumalan rauhaa" hän suutelikin minua. Sanomaton...
Kaikille hedelmällistä piinaviikkoa!
Pääsiäiseeni kuuluu ajankohtaan sävellettyä kaunista musiikkia. Helsingissä on 22.4.2007 asti varsin paljon kirkkokonsertteja.
http://www.kirkkojakaupunki.fi/?deptid=3130
***********
On menossa hiljainen viikko eli piinaviikko eli kärsimysviikko eli tymintäviikko. Tähän ajanjaksoon liittyviä päiviä on vietetty jopa 300-luvulta asti.
Onhan Jeesuksen teloittaminen mitä raaimmalla tavalla aika erikoinen symboli yhdelle uskonnolle. Pitäisikö tässä yhteydessä toivottaa kaikille nautinnollista masokistisen piinallista kärsimysviikkoa? :-)
...Mutku. Se on niin _hemmetin_ pitkä. Se passio.
Aseta kunnollinen höyhentyyny Gluteus Maximustesi ja penkin väliin. Kärsimys vähenee sillä. Periaatteessahan olisi kärsimysviikolla kärsittävä konstilla jos toisella.
Minulle pääsiäinen on ainoa juhla vuoden aikana, jolloin kiinnostun siitä, mitä raamatussa kerrotaan. Ja luultavasti kärsimysajan musiikki on aiheuttanut kiinnostuksen. Aikaisemmin kävin Johanneksen kirkossa kuuntelemassa passiota, mutta en enää. Mukavampaa on ottaa walkman-radio mukaan ja eristäytyä eri huoneeseen tai vaikka Kaivopuistoon. Matteus-Passio tulee aina torstai-iltana radio YLE 1:stä.
Paras keino päästä sisälle tähän musiikkiin on hankkia kirjastosta vaikkapa Reijo Norion kirja (1972), jossa selitetään kunkin musiikkiosasen musiikillinen luonne ja syvämerkitys. Matteus-Passio avautuu aivan uudella tavalla. Passio alkaa elää ja siitä tulee ahdistava jännitysnäytelmä, joka kuitenkin muuttuu loppua kohti haikeaksi toivoksi.
http://konservatorio.pohjankartano.edu.ouka.fi/Kamarikuoro/Passio/Norio0.html
Kun kuuntelen Pietarin valitusta sen jälkeen, kun hän on kieltänyt Jeesuksen kolmasti, muistan ahdistuneena, että minäkin olen aikaisemmin kieltänyt olevani homo perheeni jäsenille, joiden se olisi ollut hyvä tietää.
Norion opusta voin itsekin suositella lämpimästi. Se on ollut kirjahyllyssäni jo yli neljännesvuosisadan ja helppo kaivaa esille aina pääsiäinenä. Kirja sisältää koko Matteus-passion tekstin sekä saksaksi että englanniksi, ja kirjoittajan sivuhuomautuksia ja selityksiä on runsaasti.
Bachin tai kumppaneiden kirkkomusiikista nauttiakseen ei todellakaan tarvitse olla mitenkään erityisen uskovainen, voihan Wagnerin oopperoistakin nauttia (siis jos sattuu jostain syystä niistä pitämään), vaikka ei uskokaan germaanien muinaistarustoihin ja jumaliin. Toki uskovainen kuitenkin eläytynee teoksen sisältöön eri tavalla ja kokee sen enemmän henkilökohtaisena.