Helsingin GLBT-ehdokkaiden linja
» eduskuntavaalit 2007
» Ehdokkaat, jotka itse katsovat kuuluvansa sateenkaarivähemmistöihin
» Puolueet kertovat kannastaan glbt-ihmisiä koskeviin kysymyksiin
Ranneliikkeen eduskuntavaalisivuilta huomasin, että Helsingissä on ehdolla aikamoinen määrä seksuaalivähemmistöihin kuuluvia ehdokkaita. Kumma kyllä, mitään mainintaa asiasta ei ole kuin parin ehdokkaan sivuilla. Esimerkiksi RKP:n Christian Sandströmim sivuilta ei voi lukea asiasta mitään. Sama pätee esim. Pekka Haavistoon, vaikka Haavisto ei olekaan millään lailla kaapissa. Oikeastaan ainoastaan kaksi ehdokasta on avoimesti mitä on ja tuo esiin GLBT-kysymyksiä: Tiia Aarnipuu ja Ville Ylikahri (joka on muuten vastuussa myös hulvattomasta
http://www.politrix.fi -sivustosta).
Tavallaan on hyvä, että GLBT-ehdokas voi kampanjoida tuomatta seksuaalista suuntautumistaan ylettömästi esille. Eihän Eero Heinäluomakaan omassa kampanjassa tuo esille heteroseksuaalisuuttaan. Joidenkin ehdokkaiden kohdalla vaan haiskahtaa pahasti kaappiutuminen... Oma ääneni taitaa kallistua Ylikahrin puoleen.
Parasta olisi tietenkin, että seksuaalisella suuntautumisella ei olisi yhtään mitään merkitystä. Tähän emme tosin ole vielä päässeet edes sukupuolen suhteen.
Heikki Korpela nostaa kyllä hlbt-asiat vaaliteemakseen kertomatta varsinaisesti omaa seksuaalista suuntautumistaan:
http://www.heikkikorpela.fi/paamaarat/tasa-arvo/sukupuolten-sateenkaari/
Tiia Aarnipuulla ja Ville Ylikahrilla on helppoa, kun asian voi "ohittaa" vain kertomalla, että elää rekisteröidyssä parisuhteessa. Niillä, jotka eivät seurustele, on hankalampaa. Miten esittelyssä voi luontevasti ilmaista olevansa homo? "Olen 25-vuotias yhteiskuntatieteiden opiskelija. Harrastan musiikin kuuntelua ja olen homo" vai "Olen toiminut aktiivisesti Setassa", mistä taas ei pitäisi voida päätellä vielä mitään. Hankalaa. :)
Kuitenkaan niitä, jotka Ranneliike.netissä ilmoittavat kuuluvansa sateenkaarivähemmistöihin, ei voi syyttää kaappeilusta. Kyllä se tieto täältä leviää. Sen sijaan niitä, jotka eivät edes kohderyhmälle ole uskaltaneet kertoa, saa katsoa vähän pahasti. (Syyttää ei tietenkään, koska henk.koht. tilanne voi olla mitä vaan.)
Terve,
ja kiitoksia palautteesta.
Pekka Haavisto on ainakin parissa vaalikoneessa kertonut elävänsä rekisteröidyssä parisuhteessa miehen kanssa, olen nähnyt asiasta maininnan muuallakin mutten nyt muista missä. Saattoi olla esitekin.
Itse lisäsin joskus tammikuussa sivulle
http://www.heikkikorpela.fi/mina/ maininnan "Olen myös avoimesti homo" selityksineen ja perusteluineen. Sama löytyy sivuilta mm. espanjaksi ja englanniksi.
Esitteeseeni (löytyy sivulta
http://www.heikkikorpela.fi/materiaaleja/ ) kirjoitin, että olen toiminut mm. SETAssa. Se on minusta jossain määrin merkittävämpää kuin oma homouteni. Tilaa omille viesteille kun on maailmassa rajallinen määrä.
Katukampanjassa olen käyttänyt kosolti Aids-tukikeskuksen hommista saamaani
http://www.miestenkesken.fi -laukkua. Pitää miettiä, jätänkö sen tänään illalla kotiin, jos menen taksijonoihin. Ideani ei kuitenkaan ole tahallaan provosoida verta nenästäni kännisiltä ihmisiltä, joita esitteiden taukoamaton tyrkyttäminen tietysti sapettaa jo ihan muutenkin.
Päätin joskus viime viikolla laittaa muutamassa kaverinhakupalvelussa profiilini vähän julkisemmaksi minulle tulleen palautteen perusteella.
Olen lohkaissut budjetistani varoja myös mainontaan ranneliike.net:ssä. Mainostin myös Naisasialiitto Unionin lehdessä Tulvassa otsikolla "Sateenkaaren vihreä raita".
Epäilen, että tyhmempikin pystyy jo päättelemään suuntautumiseni jotain tässä vaiheessa. On kuitenkin toisaalta totta, että en itse ajattele, että identiteettini tai poliittisen agendani olennainen osa olisi juuri homouteni. Eduskuntaan pitäisi saada ihmisiä, jotka voivat olla ongelmitta homoja joutumatta sitä ihmeemmin julistamaan.
Avoimuus on pop.
Rauhaa,
- Heikki
Tsekkailin jossain vaiheessa itsensä sateenkaareviksi ilmoittaneiden ehdokkaiden sivuja, ja yhteys hlbtq-väkeen näytti monen kohdalla ohuelta. Toisaalta olen sitä mieltä, että olisi hyvä jos ehdokas siinä missä muutkin ihmiset olisi reilusti oma itsensä, mutta jos ei seurustele tms. mitään luontevaa tapaa olla out ei oikein ole.
Tänään btw tuli julkisuuteen sellainenkin tieto, että ehdokkaista 40 % kannattaa sisäistä adoptiota. Kokoomuksessa ja Keskustassa näitä ehdokkaita oli sitäkin vähemmän, eli jos ennakoitu porvarihallitus tulee, adoption kohtalo näyttää huonolta.
Sellainen tarkennus, että ehdokas Aarnipuun sivuilla ei puhuta (enää) rekistöidystä parisuhteesta. Tämä johtuu siitä, että Tiian puoliso on transsukupuolinen, ja siviilisääty muuttuu tuota pikaa aviolliseksi.
G
Ei sisäiseen adoptioon suhtautuminen ole ihan noin lohduton, kuin Geschwitz kertoo. Eilen julkaistun Helsingin Sanomien uutisen mukaan ainakin sisäistä adoptiota kannattaa 64 prosenttia ehdokkaista. Tuo Geschwitzin mainitsema 40 prosenttia koskee täyden adoptio-oikeuden hyväksymistä. 36 prosenttia ehdokkaista ei hyväksy mitään adoptio-oikeuden laajentamista.
Vihreät ovat erityisen myönteisiä adoptioasiassa. Myös Vasemmistoliitto, Rkp ja Sdp ovat enemmistöltään myönteisiä, kuten myös Liberaalit.
Keskustan kohdalla sisäistäkään adoptio-oikeutta ei hyväksy runsas puolet ehdokkaista, mutta kuitenkin sielläkin yli 40 prosenttia ehdokkaista olisi valmiita sallimaan ainakin perheen sisäisen adoption. Kokoomus on jonkin verran myönteisempi. Kristilliset ja Perussuomalaiset suhtautuvat adoptioasiaan hyvin torjuvasti.
smo, mitenkäs on muiden pikkupuolueiden ehdokkaiden suhtautuminen? Esimerkiksi IKL, SKP, Senioripuolue ym.
Muut pikkupuolueet eivät olleet Hesarin jutussa esillä. Poimin viime viikolla Sanoman vaalikoneen, irc-gallerian vaalikoneen ja parin muunkin tahon tietoja suhtautumisesta adoptiokysymykseen. Tarkoituksenani oli kirjoittaa artikkeli, jossa puolueet ovat "paremmuusjärjestyksessä". En sitten ehtinyt paneutua asiaan, ja lisäksi poimintani eivät olleet ihan tieteellisellä tarkkuudella tehty, paitsi Sanoman vaalikoneen kohdalla, joka antoi selkeitä pistemääriä puolueille.
Sain kuitenkin jonkinlaisen valtakunnallisen listan aikaan. IKL ja Senioripuolue olivat hyvin kielteisiä adoptioasiassa, mutta SKP varsin myönteinen. SKP:n myönteisyyden olen jossain yhteydessä tuonut esiinkin, en kyllä enää kuolemaksenikaan muista, että missä. Järjestys myönteisestä kielteiseen oli tällainen: Vihreät, Liberaalit, SKP, RKP, SDP, Kokoomus, STP, KTP, Keskusta, Itsenäisyyspuolue, IKL, Sinivalkoiset, Senioripuolue, Köyhien asialla, Perussuomalaiset ja Kristilliset. Yksittäiset ehdokkaat jätin pois pelistä.
Noh, olisin tuonkin illan voinut käyttää järkevämmin, mutta aihe kiinnosti.
Osoitteessa
http://www.toivottulapsi.com/ voi vertailla nyt myös puolueita vähän selkeämmin. Sivuilla on siis vain ne ehdokkaat, jotka kannattavat perheen sisäistä tai sekä sisäistä että ulkoista adoptiota, mutta kunkin puolueen kohdalle on laskettu, kuinka moni ehdokkaista suhtautuu myönteisesti perheen sisäiseen adoptioon. Eli jos jossain vaalipiirissä on kaksi kokoomuslaista, joilla on vihreä merkintä molemmissa sarakkeissa, se ei tarkoita, että kaikki sen vaalipiirin kokoomuslaiset ovat hyviksiä, vaan että vain ne kaksi ovat. ;-)
Keskustelu eri puolueiden ehdokkaiden adoptiokannoista on pian menneentalvenlunta. Kuitenkin seuraavassa tarkat tiedot, jotka on laskettu HS:n vaalikoneeseen vastanneiden 1643 ehdokkaan mukaan - myöhemmin vielä kaksi kristillisdemokraattia ilmoitti vastustavansa.
Hyödyllistä on laskea yhteen ulkoista adoptio-oikeutta ja perheen sisäistä adoptiota kannattaneet, koska tällä tiedolla on merkitystä seuraavaa eduskuntaa ajateltaessa.
Puolueiden järjestys - ilman prosentin kymmenyksiä - on seuraava: (%) vihreät 97, Skp 89, Vasemmistoliitto 89, Rkp 87, Sdp 82, liberaalit 78, Köyhien asialla 71, senioripuolue 63, STP 63, KTP 57, kokoomus 55, keskusta 45, perussuomalaiset 36, Itsenäisyyspuolue 33, kristillisdemokraatit 13, sinivalkoiset 11, Ikl 0.
Ehdokkaiden aktiivisuus vastata vaihtelee suuresti. Pienillä puolueilla - erityisesti senioripuolueella - vastausprosentti on alhainen.
Kuriositeettina mainittakoon, että sekä senioripuolueen että köyhien asialla -puolueen puheenjohtaja on jyrkästi vastaan, vaikka enemmistä puolueen vastanneista ehdokkaista tukee lähinnä perheen sisäistä adoptiota.
Jahas... olin itse onnistunut copypastatessani ilmeisesti tuhoamaan sen rivin, jossa Vasemmistoliitto oli. Se oli Vihreiden ja Liberaalien välissä.
Poijju väitti tämän ketjun ensimmäisessä viestissä: "Eihän Eero Heinäluomakaan omassa kampanjassa tuo esille heteroseksuaalisuuttaan."
Minä en ole semmoista heteroa koskaan nähnytkään, joka ei sopivasti sujauttaisi kahvipöytäkeskusteluun, vaalisivuilleen tai ihan minne vaan vihjettä omasta heteroseksuaalisuudestaan. Piti ihan mennä Heinäluoman sivuille katsomaan että onko semmoinen ihmehetero-olio ilmaantunut Suomeen poliittiselle kartalle. Ja mitä vielä, sillä se killittää henkilösivuilla kaiken kansan luettavissa: "Puoliso: luokanopettaja Satu Orvokki Siitonen-Heinäluoma 1988- Lapset: Eveliina s. 1988, Ida s. 1990, Risto-Matti s. 1991" Mitä muuta tämä on kuin heteropropagandaa?
K.
Ah, huomasin vasta nyt, että Heikin (Korpela, heko) sivuilla onkin erittäin hyvin muotoiltu tuo henkilökohtaisen tuominen poliittiseksi! Mahtavaa! :)
Kake: Ootko koskaan kuullut biseksuaaleista? Se, että on joskus ollut heterosuhteessa, ei tarkoita sitä, että olisi umpihetero.