Gay-indeksi

Taloustieteilijä Richard Florida on haastateltavana. Hänen kirjassaan „The Rise of the Creative Class“ on provosoiva teesi: mitä homompi jokin kaupunki on, sitä avoimempi se on ja taloudellisesti sitä menestyksekkäämpi.
------------
Florida sanoi, että tuo teesi aiheutti vihaisia vastareaktioita. Mutta on huomattu tutkimuksissa, että ihmisiä vetävät puoleensa paikat, joissa on avoin ilmapiiri. He ovat tutkineet USAta ja Ruotsia ja kehitelleet indikaattorin, gay-indeksin. Paikka, joka sallii itsensätoteuttamisen, vetää luovia ihmisiä puoleensa. Joukossa on myös paljon homoja, jotka haluavat elää vapaammin. Siellä yrittäjät pystyvät toteuttamaan innovaatioitaan.

Esimerkki Amerikasta. Missä kehittyi High-tech-vallankumous. Ei New Jerseyssä eikä etelässä, vaan San Fransiscon ympärillä, Bay Arealla. Siellä oli 60-luvulla vahva vastakulttuuri. Monet Silicon Valleyn innovaattorit olivat ennen hippejä tai ihailivat hippikulttuuria. Siellä rohkaistaan ihmisiä olemaan oma itsensä eikä aseteta ulkopuolisia vaatimuksia. Apple-idean isä Steve Jobs oli yksi näitä ihmisiä.

Haastattelija kysyy, että kun Richard Florida puhuu high techistä, niin päteekö se myös muuhun teollisuuteen. Florida vastaa, että ei se ole teknologia, joka johtaa kasvuun, vaan takana olevat ihmiset. Ihmiset, jotka keksivät kaiken aikaa jotain uutta. Ekonomit eivät ole vielä riittävästi tutkineet, mitkä sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät nostavat talentteja (kyvykkäitä ihmisiä) esiin. Jotkut taloustieteilijät väittävät, että talentteja yksinkertaisesti on, kuten maaperässä on rikkauksia. Mutta ihmiset ovat erilaisia kuin öljy tai kulta. Missä he mielellään kokoontuvat, ja miksi he kerääntyvät samoille seuduille. Floridan näkemys on, että tarvitaan hyvät yliopistot ja tutkimuslaitokset, mutta myös suvaitseva ja maailmalle avoin ilmapiiri. Se on se magneetti.

Entä millaisiin ennakkoluuloihin Florida on törmännyt?
Hän sanoo, että häntä syytetään homoliikeeen aktivistiksi. Häntä syytetään perhevastaiseksi ja että hän nostaa singlet kunniaan. Mutta se on vain fakta, että USAssa alkaa singlejä olla enemmän kuin naimisissa olevia pareja. Sitten on sellainen harhaluulo, että luovat ihmiset ovat myös taiteilijoita. Toisinaan kuulee sanan ”luova luokka” ja se tuo mieleen runoilijat, maalarit, säveltäjät, designerit. Mutta luovuus koskee myös yrittäjiä, tiedemiehiä, kaikkia jotka toimivat tiedepohjaisissa ammateissa. Florida arvioi, että Amerikassa on 38 miljoonaa luovaa ihmistä ja muissa kehittyneissä nmaissa 150 miljoonaa.

Lakaisetteko maton alle kaiken, mikä ei sovi teoriaanne? Esim. ei-luovaksi leimattu Las Vegas kukoistaa ja San Fransisco ja Seattle ovat menettäneet kykyjään.

Florida sanoo, että Las Vegas on luonut paljon työpaikkoja. Mutta ne ovat pääasiassa heikosti palkattuja palveluhommia eivätkä luonteeltaan kovin innovatiivisia,.Todennäköisesti Seattle ja San Fransisco kukoistavat myös tulevaisuudessa. Ihmisiä muuttaa pois, mutta osaksi sen vuoksi, että elinkustannukset ovat nousseet pilviin. Tilalle tulee enemmäntienaavia ihmisiä.

Suvaitsemattomat ja tiukkapipoiset seudut kuolevat. Ihmiset saavat itse valita asuinpaikkansa ja he muuttavat seuduille, missä haluavat elää. Sillä tavoin he muuttavat maailmantaloutta. Maailma muuttuu koko ajan. On megakeskuksia, joissa on paljon innovatiivisuutta. Koko ajan eletään taloudellisessa, mutta myös soisaalisessa muutoksessa. Ja on paljon niitä, joita muutos pelottaa. Eniten pelkäävät keski-ikäiset miehet. Naisten, homojen, lesbojen ja singelväen sekä maahanmuuttajien kasvava rooli ahdistaa miehiä. Ja näistä kasvavista ryhmistä tehdään helposti syntipukkeja kaikkeen.

On vaara siitä, että yhteiskunta kaksinapaistuu. On luovat ja vähemmän luovat ihmiset. Kuilu kasvaa. Samoin syntyy kuilua niiden alueiden välille, jotka houkuttelevat luovia ihmisä ja muiden alueiden välillä. Moni maaseutu autioituu.

Entä mitä tulevaisuudessa?
Pitää varmistaa, että mahdollisimman moni pääsee mukaan luovaan talouteen. Sosiaalidemokraatit ajoivat aikoinaan sitä, että tuotanto jaetaan paremmin kaikkien kesken. Se aika on ohi. Nyt pitää miettiä, miten saisi kyvykyytensä kehittymään ja käyttöön talouselämässä. Monista maista kyvykkäät ihmiset virtaavat ulos. Monissa maissa kuten USAsa, Japanissa ja Saksassa on jonkinlainen kansallinen identiteettikriisi. Miten houkutellaan maahan talenttia väkeä? Nyt ajatellaan vain, että he tulevat kukkarolleni nauttimaan eduista. Talentteja tarvitaan muualtakin, sen ovat huomanneet Australia, Kanada, Uusi-Seelanti ja Skandinavian maat, jopa Englanti. Olennainen kysymys: Miten esim. Saksaan saataisiin lisää talentteja muualta, maahan, jolla on hieno tieteellinen perinne ja hyvät yliopistot. Onko ilmapiiri avoin.

Wirtschaftswoche-lehdestä referoitu juttu. Katsopa lehden kantta vasemmalla:
http://www.wiwo.de/pswiwo/fn/ww2/sfn/buildww/id/125/id/247798/fm/0/artpage/0/artprint/0/SH/0/depot/0/index.html

Amerikkalainen väestötutkija Gary Gates on myös Wirtschaftswoche-lehden haastateltavana. Puhutaan homojen ja lesbojen taloudellisesta merkityksestä.
------------
Gates on tutkijana Williams Institutessa oikeustieteen korkeakoulussa Kalifornian yliopistossa Los Angelesissa. Homoja ja lesboja on eniten San Fransiscon alueella, kun katsotaan koko Amerikkaa. Oliko heillä vaikutusta Silicon Valleyn kehittymiseen?

Tutkija vastaa, että vaikutus oli epäsuora. Eloisa gay-yhteisö ilmaisi, että alueella tai kaupungissa homot ja lesbot ovat tervetulleita. Työmarkkinoilla on palkattuna hyvin erilaisia ihmisiä. Menestyvillä talouselämän sektoreilla, missä innovatiivisuutta tarvitaan, on tilaa myös ihmisille, jotka ovat mainstreamin ulkopuolella, siis esim. homoille ja lesboille. Tällä tavoin epäsuorasti homot ja lesbot vaikuttavat kulttuurin avoimmuuteen.

Homot ovat vähintään kasvun indikaattori. He vauhdittavat kulttuurin avoimmutta ja erilaisuutta. Ja tämä edistää talouselämässä innovaatioiden esiintuloa.

Tällainen suvaitseva ilmapiiri ei synny pelkästään palkkaamalla homoja ja lesboja. Täytyy estää lainsäädännöllä vähemmistöjen syrjintä, olipa kysymys sukupuolesta, iäkkäistä, etnisistä tms. Toinen tie on tehdä maahanmuuto halutuksi ja integroida maahanmuuttaneet yhteiskuntaan. Yritysten pitäisi suosia kaikkia perhemuotoja, myös homoja ja lesboja ja heidän lapsiaan. Yritysten kannattaa rekrytoinnissaan luoda kuva suvaitsevasta yritysilmapiiristä.

Ovatko homot ja lesbot jotenkin luovempia ihmisiä?
Ei ole mitään tutkimuksia, jotka todistaisivat tällaisen yhteyden.

Entä myytit, jotka liityvät homojen ja lesbojen merkitykseen talouselämässä?
Yleensä ajatellaan ,että homot ja lesbot ovat hyvinvoivia.- Monet tutkimukset osoittavat kuitenkin, että homot ansaitsevat vähemmän kuin heteromiehet. Lesbot ansaitsevat usein enemmän tai yhtä paljon kuin heteronaiset, mutta kuitenkin selvästi vähemmän kuin miehet. Samaa sukupuolta olevien lapsiperheiden tulot ovat USAssa selvästi pienemmät kuin heteroperheiden. Mutta iso osa homoista ja lesboista on lapsettomia, ja he voivat käyttää pienemmät tulonsa vapaammin kuin hetereoperheet,.

Mitä mieltä homoyhteisö on siitä, että homot ovat taloudellisen kasvun indikaattori?
Monet markkinointiyritykset tutkivat yhteisön taloudellista mahtia. Tietenkin homot ovat mielissään kun heidät on huomattu. Mutta on ikävää jos homoja tarkastellaan vain talouden tekijänä, ”taloussilmälasien läpi”. Se, että homot ovat hyvinvoivia valkoisia, on klisee, joka ei pidä paikkaansa.

Mikä oli tutkijalle suurin yllätys homoyhteisöä tutkiessaan?
Se että joka neljännellä homo- tai lesboparilla on lapsia ja suuri osa heistä kuuluu etnisiin vähemmistöihin. Sitä asiaa ei ennen ole tutkittu.

Pinkkidollareita

Wirtschaftswoche-lehti (”talouselämän viikko”) kertoo Sidneystä, neljän miljoonan asukkaan metropolista. Se on loistava paikka niille, jotka eivät halua alistua normaalisuuden ahtaaseen aitaukseen. Joka vuosi tuhannet työkuntoiset vyöryvät ulkomailta kaupunkiin. Täällä kohtaavat erilaiset maailmat, sekoittuvat ja antavat luovan energiansa pulputa. On ihmisiä Afrikasta, Aasiasta, Euroopasta. Lontoolainen investointipankkiiri on joukossa ja pukee illalla korkeakorkoiset kengät jalkaansa ja lähtee baanalle. Täällä ei ketään häiritse, että miehet kulkevat naisten vaatteissa.

Vapaus tuli vasta 1900-luvun lopulla. Vielä 1978 poliisi hajotti väkivalloin homojen solidaarisuusmarssin. Homot olivat olennainen osa yleisessä vapautumiskehityksessä. Aikaisemmin jopa bikiniessä oleva nainen joutui siveyspoliisin kynsiin. Nopeasti ilmapiiri muuttui ja nyt Mardi Grass –gayjuhlaa seuraa 450 000 ihmistä. Se pidetään taas maaliskuun alussa. Talouslaskelma on osoittanut, että osavaltio saa etua 46 miljoona dollaria tästä spektaakkelsita. Lentoyhtiöt, pankit ja telekommunikaatioyritykset sponsaavat. Pinkillä dollarilla on todella vaikutusvaltaa,

Vuoden 2005 lopulla vanhat aaveet heräsivät eloon, kun syrjäkulmilla koettiin pahoja katutaisteluita vierasmaalaisia vastaan. Monet talouselämän ihmiset pelästyivät. Tällaistako tämä vapaamielisyys onkin. Mardi Grassin markkinointipäällikkö sanoo, että hän on kokenut myös erilaista. Kun oli jalkapallo-ottelu, siellä oli homovihamielisiä banderolleja. Mutta sidneyläiset huusivat: „We are queer! We are here! We drink a lot of beer!“. Tapahtuukohan missään muualla tällaista!

Hehe, hieman huvittaa tämä yksinkeskustelu, vaikka aihe itse asiassa on hyvin mielenkiintoinen. Muistaakseni Hesarista joskus luin artikkelin samasta tyypistä ja mietin että aika loogistahan se on.

Suomessa mielestäni on sama juttu ja itsekseni (sekä joidenkin kaverien kanssa) on usein höpisty siitä, että Helsinki ja pk-seutu yleensä vetää kyllä myös sillä että ilmapiiri on yksinkertaisesti vapaamielisempi ja parempi useille ryhmille kuin maaseutu, varsinkin siis nimenomaan seksuaalivähemmistöille, mutta itse asiassa itsenäisemmille naisille ja nimenomaan luoville ihmisille myöskin. Luovuus tarvii myös virikkeitä ja vähän vaikeatahan sitä on jossain puoliautioissa kylänraitilla Pohjois- Karjalassa on niitä saada.
Vapaamielisyys myös varmasti luo tavallaan luovuutta, koska kaikki ihmiset uskaltavat enemmän tuoda ideoitaan ja luovuuttaan julki, mitä sulkeutuneempi ja ahdasmielisempi yhteisö, niin tottakai siellä asiat tehdää juuri niin kuin aina ja kuinka paikalliset nurkkapatriarkaatit päättää. Päätelmä on siis looginen ja koskettaa kyllä kaikkia muitakin kuin homoja, mutta tietysti sivusto huomioonottaen ymmärrän painotuksen. Homojen huomioonottaminen taloudellisena voimana on kyllä esim. USA:ssa ihan omaa luokkaansa kuin useimmissa muissa maissa, ilmeisesti Suomessa ei pystytä samaan, mutta tosiasiahan on että jos ainoa homolehtikin kaatuu rahanpuutteeseen, niin aika vaikeaa siinä kenenkään muun on pärjätä samalla saralla.

Keskustelu täällä on niin hiljaista nyt lomien aikaan, että täytyy keskustella itsensä kanssa. Ja lisää on tulossa. Uusia mielenkiintoisia yksinpuheluita.

Gay-ideksissä on mielestäni perää. Se, että Sydenyssä osoitetaan mieltä homoja vastaan jossakin potkupallo-ottelussa, osoittaa lähinnä tuollaisenkin ryhmän kuuluvan yhteisöön. Suvaitsevaisuus mitataan laajemmalla ja isommalla mittarilla. Häiriköt saavat mediassa vain enemmän julkisuutta, kuin mitä he todellisuudessa edustavatkaan. Esimerkkinä vaikkapa suomalaiset polvirukoilijat. He ovat pieni, mutta meluisa ryhmä.

Kaikki eivät ole lomalla. Kun muut lomailevat, silloin yleensä yrittäjä tekee töitä täysillä, että lomilta palaaville olisi valmista aineistoa heidän palattuaan sorvin ääreen.

Vaeltajan kirjoitukset ovat kiinnostavia. Niitä on mukava lukea hommien välillä.

Olisi kaikenlaista uutisoitavaa, mutta ei nyt aika riitä. Pidän itse huomenna tasan yhden lomapäivän. Vien tuttavani pikkuvesselit taidenäyttelyihin. Heillä on nyt koulusta talviloma. Hyvää lomaa lomalaisille.

Nyt on saksalaisessa Handelsblattissa samaa juttua homojen asemasta luovassa ympäristössä. Tutkijat ovat verranneet homojen ja heteroiden näkemystä itsestään:
http://www.handelsblatt.com/news/ShowPic.aspx?l=1&_b=1228460&img=1410884&_t=spclips&_p=200050&pic_width=600&pic_height=642

Näitä asioaita verrattiin:
Kokeilen mielelläni uusia tuotteita
Kun toimitaan, otan mielelläni vetovastuuta
Vietän suuren osan vapaa-ajastani ulkona ystävien kanssa
Olen muista usein askeleen edellä
Monilla elämänalueilla huomaan että muut seuraavat minua
Tiedän aina ensimmäisenä uuden muodin ja uudet trendit