Nuorten seksuaalitietämys
Berliinissä julkaistiin uuden nuorisoseksuaalikyselyn tulokset. Terveysministeriö tekee tutkimuksen määrävuosina. Nuorilla tytöillä on enemmän seksuaali- tai lähikontaktikokeiluja samaa sukupuolta oelvien kanssa kuin ennen. Nyt fyysistä kontaktia oli 13% tytöistä, vuonna 1994 vain 6%. Pojilla määrä on pysynyt samana, 6%.
Tutkimuksessa selviteltiin myös seksuaalitietoutta. Tytöistä 77% ja pojista 72% ilmotti, että tiedot ovat riittävät. Homoseksuaalisuudesta tiedettiin paljon vähemmän. Tytöistä 24% ja pojista alle viidennes sanoi tietojensa olevan riittävät homoseksuaalisuudesta.
vaeltaja kirjoitti: "Tytöistä 24% ja pojista alle viidennes sanoi tietojensa olevan riittävät homoseksuaalisuudesta."
Tuollaisessa selvityksessä on ilmeinen ongelma: jokaisella vastaajalla on erilainen käsitys siitä, kuinka paljon homoseksuaalisuudesta pitäisi tietää, jotta tiedot olisivat riittävät.
Lisäksi kummastuttaa miksi selvitetään vastaajien käsitystä tietämyksensä tasosta. Miksei selvitetä tietämyksen tasoa? Tietämyksen tasoa voitaisiin selvittää esimerkiksi esittämällä väitelauseita homoseksuaalisuudesta ja pyytämällä vastaajaa valitsemaan vaihtoehdoista "totta", "epätotta" ja "en osaa sanoa".
Vaeltajan siteeraamassa uutisessa minunkin huomioni kiinnittyi samaan seikkaan kuin JF. Kyselyssähän mitattiin asenteita tietämykseen.
Olen käyttänyt koulutuksissani jotakin vastaavaa. Jos luokassa on tilaa, pyydän kuulijoita asettumaan kuvitellulle janalle, jonka toisessa päässä on numero nolla ja toisessa 10. Saatan kysyä, mikä numero edustaa kunkin tietämystä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä. Nolla tarkoittaa, ettei tiedä mitään ja 10, että tietää kaiken. Suurin osa asettuu janalla yleensä puoliväliin taikka hiukan sen alle. Tavoitteeni on vain tehdä näkyväksi luokassa se, miten jokainen määrittelee oman seksitietämyksensä. Kun luennon aikana peilaan pikkuisen todellista tietämystä, jää se yleensä minun mielestäni alle heidän oman arvionsa.
Sinällään tulos tietojen riittävyydestä homoseksuaalisuuden suhteen oli miellyttävää luettavaa: alle neljäsosa vastaajista saatoi katsoa tietonsa olevan riittävät, koska eivät olisi halunneet tietää yhtään enempää. Eli toisin sanoen homofobinen nuori tuskin haluaa tietää homoudesta yhtään sen enempää, kuin mitä hän jo siitä valmiiksi tietää.
Asenteita ei aina muuteta tiedolla
eli "...kuin mitä hän jo siitä valmiiksi "tietää"."
Oikeassa, olet Martin, jotkut "tiedot" vain vahvistavat homofobiaa. Pointtinani oli kuitenkin, että katsoessaan tietonsa olevan riittämättömiä selvä enemmistö nuorista on vastaanottavainen myös päteville faktoille.
Myönteistä ajattelua, Scofield!
Se, missä määrin tiedotuksen kuuleminen ja kuunteleminen johtaa asenteiden muuttumiseen, on vaikeaa sanoa. Nuorten halu tietää enemmän sisältää mahdollisuuden. Viestinnässähän erityisesti vaikuttaa viestijä ja hänen viestinsä muotoilu, ei niinkään sisältö. Me hlbt-ihmiset olemme oman asiamme parhaimpia lähettiläitä silloin, kun osaamme tuoda viestiämme hyvin esille ja altistaa erilaisille hyville tulkinnoille.
Jos myönteinen suhtautuminen perustuukin asiattomuuksiin: esim. siihen, että homot ovat herttaisia...?
"Nuorten halu tietää enemmän sisältää mahdollisuuden" on hyvin kuvattu. Jos nuori tai kukaan muukaan ei ole kiinnostunut tietämään seksuaalisuudesta tai mistään muustakaan (lisää), ei hän ole vastaanottavainen tiedolle tai näkemyksille. Samahan se on kaikessa: jos minua ei kiinnosta jokin asia, en kiinnitä paljoa huomiota informaatioon siitä asiasta. Jos olen kiinnostunut jostain on uteliaisuuteni suuri ja haluni saada lisää tietoa aiheesta suuri.
Seksuaaliasioista olisikin tästä syystä erittäin hyvä alkaa puhua nuorille jo hyvissä ajoin eikä vasta "teini-ikäisinä" (huomioonottaen tietysti vastaanottajan kyky käsitellä asioita). Lapsethan ovat luonnostaan erittäin uteliaita monista asioista. Vanhetessahan näkemykset ja ennakkoluulot tuppaavat pinttymään.
Ideaalitilanteessahan tietysti vanhemmat tai muut lapselle tärkeät henkilöt ottaisivat esille nämä asiat lasten/nuorten kanssa ja keskustelisivat niistä, mutta sehän tiedetään kuinka kankeata tämä usein on ja entäs jos vanhemmalla on itsellään kapeakatseinen näkemys...