Varsin yleinen hokema on, että ”mies on kriisissä”, ja tällä tarkoitetaan miessukupuolta yleisesti koulutustasosta ja iästä riippumatta.
----------
Miehen ongelmat alkavat jo sikiöasteella. Keskenmenot ovat yleisempiä poikasikiöillä. Koulussa pojat usein epäonnistuvat, kun koulu ei kiinnosta. Pisa-tutkimuksen mukaan pojat menestyvät huonommin ja aikuistuvat hitaammin. Nuorena pojat ovat taipuvaisia väkivaltaan ja rikollisuuteen. Ja riskinotto näkyy liikenteessä. Itsemurha väikkyy monen mielessä. Alkoholiongelmat ovat vaikeita. Vanhempana tulevat sydän- ja verisuonitaudit ja elinikä on lyhyempi kuin naisilla. Ja miehet ovat niitä, jotka yhteiskunnassa pannaan sotimaan.
Soppa on valmis. Mies on median juttujen mukaan jatkuvassa riskissä ja jatkuvassa kriisissä. Spiegel-lehti kirjoitti kolme vuotta sitten ”Sairaus, jonka nimi on: mies”. Mies on ihmiskunnan ongelmavyöhyke. Onko Jumalan luomistyö jotenkin epäonnistunut miesten kohdalla. Biologitkin yhtyvät kuoroon: Y-kromosomi on raajarikko. Tätä ongelmavyyhtiä käsittelee tänä aamuna Die Tageszeitung –lehti.
Humbolt-yliopistossa on ollut syksyn ja talven aikana luentosarja häviäjistä. Ja nyt oli vuorossa luento yhdestä häviäjästä, miehestä. Luennoitsija, eräs populistinen poliitikko kauhisteli poikien kasvatusta. Kaikilla on tv:t, sotaisat videopelit ja internet-yhteydet. Siitä alkaa hänen mukaansa alamäki. Tosin talouselämässä näkyy, että vielä on taistelutahdolla arvoa. Kyynärpäätaktiikalla pääsee talouselämässä pitkälle.
Tageszeitungin kolumnisti (Ines Kappert) miettii, mistä tulee käsitys miehen alamäestä. Siinä verrataan poikia tyttöihin.Tytöt ovat kohteliaita, avuliaita, kilttejä ja nousukiidossa ylöspäin. Mutta kuitenkin miehet pääsevät pidemmällä elämässä: miehet saavat parempia paikkoja, heillä on keskimääräisesti laskettuna isompi palkka, johtajan paikat ovat pääasiassa miehillä. Miksi puhutaan miehen kriisistä?
Tässä asiassa on erotettava mies ja mieheys, ”miehekkyys”. Mies voi olla miehekäs, naismainen, homo tai musta. Mutta vain ”miehekkäät” miehet ovat menestyneet yhteiskunnassa. Menestyksen määrää hierarkia, valtarakenteet. Nyt tilanne on muuttunut. Naisia on tullut johtajiksi, esimiehiksi, professoreiksi. Vanha valtarakennelma on uhattuna. Joskus jopa homo voi olla johtavalla paikalla. Miehekkäin mies ei enää välttämättä olekaan lauman alfa-uros. Nyt on alfan paikasta taisteltava. Taistelu on kovaa. Aletaan puhua miehistä uhreina ja häviäjinä.
----------
Olen itsekin kokenut sukupuolten valtarakenteet. Oma naisjohtajani puhui usein miehisistä kilpakumppaneistaan ”ressukkoina”ja ”poikina”. Kuitenkin, kun tuli vähennysten aika, ne naiset saivat lähteä, jotka olivat kriittisesti ajatttelevia ja olivat sanoneet joskus poikkipuolisen sanan hänelle. Minä olin ollut kiltti (homo) lauman perusjäsen ja sain jäädä. Kummallisia nämä vallan kiemurat.
----------
Miehen ongelmat alkavat jo sikiöasteella. Keskenmenot ovat yleisempiä poikasikiöillä. Koulussa pojat usein epäonnistuvat, kun koulu ei kiinnosta. Pisa-tutkimuksen mukaan pojat menestyvät huonommin ja aikuistuvat hitaammin. Nuorena pojat ovat taipuvaisia väkivaltaan ja rikollisuuteen. Ja riskinotto näkyy liikenteessä. Itsemurha väikkyy monen mielessä. Alkoholiongelmat ovat vaikeita. Vanhempana tulevat sydän- ja verisuonitaudit ja elinikä on lyhyempi kuin naisilla. Ja miehet ovat niitä, jotka yhteiskunnassa pannaan sotimaan.
Soppa on valmis. Mies on median juttujen mukaan jatkuvassa riskissä ja jatkuvassa kriisissä. Spiegel-lehti kirjoitti kolme vuotta sitten ”Sairaus, jonka nimi on: mies”. Mies on ihmiskunnan ongelmavyöhyke. Onko Jumalan luomistyö jotenkin epäonnistunut miesten kohdalla. Biologitkin yhtyvät kuoroon: Y-kromosomi on raajarikko. Tätä ongelmavyyhtiä käsittelee tänä aamuna Die Tageszeitung –lehti.
Humbolt-yliopistossa on ollut syksyn ja talven aikana luentosarja häviäjistä. Ja nyt oli vuorossa luento yhdestä häviäjästä, miehestä. Luennoitsija, eräs populistinen poliitikko kauhisteli poikien kasvatusta. Kaikilla on tv:t, sotaisat videopelit ja internet-yhteydet. Siitä alkaa hänen mukaansa alamäki. Tosin talouselämässä näkyy, että vielä on taistelutahdolla arvoa. Kyynärpäätaktiikalla pääsee talouselämässä pitkälle.
Tageszeitungin kolumnisti (Ines Kappert) miettii, mistä tulee käsitys miehen alamäestä. Siinä verrataan poikia tyttöihin.Tytöt ovat kohteliaita, avuliaita, kilttejä ja nousukiidossa ylöspäin. Mutta kuitenkin miehet pääsevät pidemmällä elämässä: miehet saavat parempia paikkoja, heillä on keskimääräisesti laskettuna isompi palkka, johtajan paikat ovat pääasiassa miehillä. Miksi puhutaan miehen kriisistä?
Tässä asiassa on erotettava mies ja mieheys, ”miehekkyys”. Mies voi olla miehekäs, naismainen, homo tai musta. Mutta vain ”miehekkäät” miehet ovat menestyneet yhteiskunnassa. Menestyksen määrää hierarkia, valtarakenteet. Nyt tilanne on muuttunut. Naisia on tullut johtajiksi, esimiehiksi, professoreiksi. Vanha valtarakennelma on uhattuna. Joskus jopa homo voi olla johtavalla paikalla. Miehekkäin mies ei enää välttämättä olekaan lauman alfa-uros. Nyt on alfan paikasta taisteltava. Taistelu on kovaa. Aletaan puhua miehistä uhreina ja häviäjinä.
----------
Olen itsekin kokenut sukupuolten valtarakenteet. Oma naisjohtajani puhui usein miehisistä kilpakumppaneistaan ”ressukkoina”ja ”poikina”. Kuitenkin, kun tuli vähennysten aika, ne naiset saivat lähteä, jotka olivat kriittisesti ajatttelevia ja olivat sanoneet joskus poikkipuolisen sanan hänelle. Minä olin ollut kiltti (homo) lauman perusjäsen ja sain jäädä. Kummallisia nämä vallan kiemurat.