Vanginvartijaksi
Terve. Haluaisin tietää mitä vaaditaan että pääsee vanginvartijaksi. Vastatkaa, jos tiedätte, mielellään suoraan sähköpostilla. Olen nu8ori ja tahden alalle jossa ainakin pitäisi riittää töitä. Talouden nousut ja laskut tulee ja menee, mutta rikollisuuden kasvu on saletti. Lisää rikollisuutta = lisää vankeja = lisää vanginvartijoita. Niin olen järkeillyt.
Asiantuntevinta tietoa saanee kysymällä suoraan Vankeinhoidon koulutuskeskuksesta, yhteystiedot osoitteesta
http://www.vhkk.fi/
Sivuilla sanotaan myös: "Seuraava hakuaika ja -ohjeet vankeinhoidon perustutkinnolle ilmoitetaan vuoden 2006 loppupuolella"
Haaleerinki kirjoitti: "Lisää rikollisuutta = lisää vankeja = lisää vanginvartijoita. Niin olen järkeillyt."
Yhtälössäsi on pieni virhe, joka voi vaikuttaa suoraan työn saantiin. Kaiva esille viime päivien uutiset liittyen vankeinhoitoon. Siellä on menossa organisaation muutos. Virkoja on täyttämättä. Jne. Työn saanti alalla ei ole ihan niin selvää, kuin sanomastasi voi lukea.
Laitanpa minäkin lusikkani tähän soppaan, kun minulla on eräs tuttu melko korkealla vankilan organisaatiossa. Kaveri kertoi:
"Vankilaan voidaan ottaa töihin ja koulutukseen vankeinhoidon perustutkinnolle voidaan valita terve, vähintään 19-vuotias ylioppilas tai ammatillisen tutkinnon suorittanut mies tai nainen. Tosin noin nuoria ei kovin usein oteta, mutta viimekin kurssilla oli joitakin jotka vasta kurssin aikana täyttivät 20 vuotta."
"Vankeinhoito on melkoisten myllerrysten keskellä, mutta se ei koske kovin paljon vartijan päivittäistä työtä. 1.10. astuu voimaan vankeuslaki, jossa on monia hienoja uudistuksia, jotka ainakin alkuvaiheessa jäävät suurelta osin toteutumatta resurssipulan takia. Vankeinhoitolaitos tarvitsisi kipeästi 150 lisävirkaa, mutta valtion tehokkuusohjelma onkin viemässä sieltä 308 virkaa. Erotus on 458. Porukka joutuu painamaan paljon ylitöitä. Mutta sellaiselle, joka ei pelkää työtä eikä itsensä peliin laittamista, vankeinhoitotyö on mielenkiintoista ja haasteellista. Siellä opn myös etenemismahdollisuuksia ja valtio tukee aika mukavasti eteenpäin kouluttautumista."
"Vuorotyö, mitä vartijan työ pääosin on on, voi olla hyvin raskasta ja ylitoitä saatetaan teettää paljonkin. Henkinen ympäristö saattaa olla homolle raskas, koska vankeinhoito muistuttaa henkiseltä ympäristöltään mm. poliisia. Homouden tuleminen esiin vaikkapa parisuhteen myötä voi olla työtovereille aikamoinen shokki (kuten tietyswti missä tahansa muuallakin) mutta ympäristön tietty machopainotus voi tehdä osasta raskaan. Kaikki silmäpeli, johon sisältyy mitään sukupuolista - ihan sama onko kyse eri tai samasta sukupuolesta - henkilökunnan ja vankien välillä on tiukasti kielletty, pitemmälle menevistä asioista puhumattakaan."
"Kysyjä on siinä suhteessa oikeassa, että parempien vaihtoehtojen puutteessa vankiloita ainakin toistaiseksi tulee olemaan, ja yhteiskunnan kelkasta pudonneita samoin. Jotkut ovat tietysti itse valinneet rikollisen uran, mutta toisilla ei ole oikeastaan ollut mahdollisuutta valita. Nyt maksetaan kovaa hintaa lamavuosien laiminlyönneistä - myös vankeinhoidossa. Vankeinhoito vaan on maksumiehinä MUIDEN laiminlyönneistä."
Edellä esitetyt linkit vankeinhoitoon ja vankeinhoidon koulutuskeskukseen ovat asiallisia tiedonhankintapaikkoja. Voi kuulemma myös soittaa lähimmän vankilan johtajalle tai apulaisjohtajalle, jotka kertovat mielellään työ- ja kouluttautumismahdollisuuksista.
Lisää kysmyksiä kehiin, niin hankin vastauksia asiantuntevasta lähteestä.
Haaleerinki@ älä nyt hyvä ihminen pilaa omaa elämääsi tuollaisen duunin takia. Varma burn-out mesta. Mene nyt johonkin muuhun työhön. Yritä edes. Tiedän tämän asian, kun ystäväpiirissäni oli yhteen aikaan vanginvartija. Vankila on monella tavalla kehno työpaikkana.
Ranneliike-sivustoilla on ansiokkaasti keskusteltu myös yhteiskunnallisistakin asioista. Tästä huolimatta pieni ihmetys keskustelun aloittajan motiiveista kysyä tätä nimenomaista asiaa leimallisesti homojen keskustelufoorumilla.
Näyttää nimimerkki Gayfin havainneen jotakin samaa, koska hän lainaa kommenttia henkilökunnan ja vankien välisten eroottisten kuvioiden täydellisestä kiellosta.
Oma kantani on, että homoidentiteetti ei ole este vanginvartijan tehtävään. Oma identiteetti on oltava kuitenkin täysin selvillä vesillä. Jos ei ole sinut itsensä kanssa, se voi tiukassa tilanteessa merkitä tavalla taikka toisella vaikeuksia
Hei, en tiedä asiasta paljoa, mutta isoveljeni aloitti juuri vanginvartija-koulutuksen, se kestää vuoden. Siihen on ensiksi kirjallinen hakemus, saa yrittää kolme kertaa, veljeni pääsi läpi 3. kerralla. Sitten on kuntotestit. Tämä koulu on Riihimäellä.
-Sam-
Jos koululla tarkoitat vankeinhoidon koulutuskeskusta, oikaisen hiukan käsitystäsi: se sijaitsee Vantaan Tikkurilassa Vernissakadulla (aivan Tikkurilan aseman vieressä) eikä suinkaan Riihimäellä.
Vielä toistaiseksi pätee se, että hakea voi enintään kolme kertaa. Luultavasti lähiaikoina, kun vankeinhoidollista koulutusta integroidaan entistä tiukemmin yleiseen koulutusjärjestelmään, tämäkin rajoitus poistuu. Edellä gayfin'in antamat tiedot olivat mielestäni oikeita.
Nimimerkki Enter tyylilleen uskollisena kertoo esimerkin epäonnistuneesta vanginvartijan uranvalinnasta. Toteanpa vain, että joka ainoassa isossa työyhteisössä, jossa olen elämäni aikana ollut, on löytynyt vähintään yksi, joka on tyytymätön tehtäväänsä ja firmaan. Enterin esimerkin innoittamana päätin kysellä asiaa hyvältä kaveriltani, joka on valmistumassa vanginvartijakoulutuksesta ja on tehnyt sitä työtä jo joltisenkin tovin. Kysyin tehtävän hyviä ja huonoja puolia. Vastaukset tulivat kuin kaupan hyllyltä. Ne voisivat olla keskustelun aloittajalle hyödyllisiä.
Mitä hyvää?
+ Työssä on jatkuvasti ihmisten kanssa tekemisissä.
+ Pää on tärkein työkalu: ”yläkerta ja suu pitää olla kunnossa”.
+ Ei rutiinimaista 9-17 joka päivä. Työvuorot vaihtelevat.
+ Henkilöstön keskuudessa hyvä yhteishenki.
+ Täysin erilainen fiilis kuin vaikkapa varastolla laatikkoja pinoamassa.
+ Vaikka vankilan päivä on vakio, ei ole yhtään samanlaista työpäivää.
Mitä huonoa?
- Vangin kanssa on oltava aina hieman varuillaan. Väkivallan uhka on aina olemassa.
- Työvuorot eivät edistä sosiaalisia suhteita. Kun itse on vapaalla, muut tekevät töitä ja päinvastoin.
- Vankiloiden työyhteisö on kuin pieni kirkonkylä. Töpätä ei saa. Sellaisesta kaikki tietäisivät heti. Haastateltavani vertasi armeijaan.
- Palkka voisi olla nykyistä parempi. Vaarallisen työn lisiä ei ole. Rikastumaan ei vanginvartijan tehtävässä pysty.
- Iltaelämä ei ole työn aloituksen jälkeen enää kivaa. Siellä kohtaa entisiä ”asiakkaita” ja voi saada jopa uhkailuja.
- Joutuu suojaamaan joskus myös yksityiselämäänsä ja perhettään.
- Työ on aika pitkälti tarkkailua, istumista ja odottamista. Oikealla asenteella homma OK.
- Työn myötä omat asenteet muuttuvat kyynisemmiksi.
Hän totesi vielä, että liian kiltti ihminen ei sovi vanginvartijan tehtävään. Idealistiset ”haihattelijat” eivät oikein ole soveliaita myöskään.
Haastateltavani vaikutti kaikin puolin tyytyväiseltä uravalintaansa ja työhönsä. Olen keskustellut monen muunkin vankiloissa työtään tekevän kanssa. Eivät he kukaan ole työtään moittineet muuten kuin ehkä palkan ja organisaation muutosten vuoksi.
Nuo huonot puolet ovat minusta melko huonoja puolia. Kamala työ.
Hiukkasen ihmettelin tuota Gayfinin kommenttia "silmäpelistä tai pidemmälle menevistä jutuista". Ajatteliko ystäväsi siten, että homoa täytyy erikseen varoitella tällaisesta. Näkemys nimittäin edustaa sitä samaa vanhaa, jossa ajatellaan, että homo ei voi toimia tietyissä ammateissa, koska se saattaa hairahtua... Olen kirjoittanut ylioppilaaksi 2000 eli "ei niin kauan sitten" (siis oikeestihan siitä tuntuu olevan ikuisuus :) ) ja silloin vielä etiikan kirjassa annettiin pohdintatehtäväksi "pohdi, mitkä ammatit eivät sovi homoseksuaaleille"! Vähän sama, kuin se, että kun sukulaiseni sai tietää minun olevan homo, niin hän arkaillen kyseli, että voinkohan enää pitää sukulaislasta yökylässä... Homohan on siis yleisen käsityksen mukaan aina myös pedofiili ja pervoilija ja toimiessaan vaikkapa lastentarhanopettajana on uhka lapsille, sairaanhoitajana kaikenikäisille, puhumattakaan, että olisi töissä armeijassa tai vanginvartijana.... Noh, olipas vuodatus... Sorry.... Laittoi vain ajattelemaan....-Juni-
Hei Juni
Kirjoitin kappaleen lopussa: "Kaikki silmäpeli, johon sisältyy mitään sukupuolista - ihan sama onko kyse eri tai samasta sukupuolesta - henkilökunnan ja vankien välillä on tiukasti kielletty, pitemmälle menevistä asioista puhumattakaan."
Sinä varmaan olet kovakuin kivi siinä suhteessa, ettet tuollaisessa ympäristössä, jossa sentään riisutetaan nuoria, hyvännököisiä jätkiä, tuntisi minkäänlaista värinää. Minä tuntisin. Uskon, että suhtautumiseni olisi silti ammatillista samalla tavalla kuin esim. naissairaanhoitajan suhtautuminen miesvankeihin. Mutta soitin hetki sitten vankilassa työskentelevälle ystävälleni ja kysyin, onko noissa asioissa tullut esiin ongelmia. Hän kertoi, että jokseenkin joka vankilassa on aikojen kuluessa ainakin joku naispuolinen virkamies rakastunut vankiin, tai sitten muuten ollut hänen kanssaan sukupuolisessa kanssakäymisessä. Ja kyllä - olen EHDOTTOMASTI sitä mieltä, että homoseksuaalimiehen vaara kiinnostua omasta sukupuolestaan on MERKITTÄVÄSTI suurempi kuin vastakkaisesta. Jos tämä näkökohta nyt sitten otetaan esiin nimenomaan homopalstalla, onko se nyt niin kamalaa?
Nimimerkki Haaleerinki ei ole puhua pukahtanut esittämänsä kysymyksen jälkeen. Olisi toki kiinnostavaa tietää, millaisia ajatuksia käyty keskustelu on herättänyt noin niinkuin ammatinvalintaa ajatellen. Mielestäni tästä ammatista on tullut monipuolisesti näytille sen eri puolia.
Olen ollut joskus kymmenisen vuotta kolmivuorotyössä varsin vastuullisessa hommassa. Joillekin kolmivuorotyö sopii. Minä en oikein kunnolla siihen oppinut. Vaikka nukkui yötä kotona, oli kuitenkin kaiken aikaa varuilla alitajuisesti, että jos tulee hälytys. Kun nukkui huonosti, osa valveillaoloajasta oli sitten kulkemista jonkinlaisessa sumussa. Sosiaalisiin suhteisiin homma ei vaikuttanut juurikaan. Poikamiehenä oli tietenkin "etuoikeus" tehdä jouluyöt ja juhannukset, kun perheiden pikku pallerot tarvitsivat vanhempiaan perhejuhlaan. Siitä joskus olin vähän kitkerä siitäkin huolimatta, että palkanlisät olivat kunnolliset.
Vanginvartijan homma on joillekin ihan passeli tehtävä, kuten henkilölle, josta tuossa aiemmin mainitsin.
Saamieni kuvausten perusteella vain vuorotyö tuntuisi merkittävälle haittatekijälle. Koulutuskin on alun 4 kk jaksoa lukuun ottamatta palkallista ja valtion työsuhde-edut ovat hyvät. Ystäväni kertoi jostakin tuntemastaan prosessimiehestä joka kokeiltuaan välillä vanhaa ammattiaan teollisuuden palveluksessa palasi takaisin vankilaan. Siellä kuulemma pääsee vaihtamaan työvuorojakin sillä tavalla että saa helposti viikon vapaan - hintana on vain jonkinlainen työputki ennen tai jälkeen. Toiset arvostavat arkivapaita, mutta JuhaniV:n hastattelema henkilö tuntui taas sosiaalisen elämän takia pitävän niitä pikemminkin ongelmallisina... Kauneus tuntuu olevan katsojan silmissä myös tässä asiassa.
Jos olisi hiukkasen nuorempi, kävisin ehkä hyvinkin kokeilemassa. Vaikka koulutukseen on hakeutunut ja päässytkin jopa yli nelikymppisiä. Ei ikärasismiakaan siis.
Varmaan henkisesti rassaavaa työtä pitemmän päälle. Minusta se, että alalla on työtä, vaikuttaa hieman ohuelta motiivilta ammatinvalintaan, mutta se, että heillä on psykologiset testit ei minua pahemmin vakuuta. Työkuorman määrä on yksi oleellisia tekijöitä työviihtyvyyden kannalta eikä siihen näyttäisi olevan mahdollista vaikuttaa. Jollakin tavalla tuli ilmi "töpätä ei saa" kommentista, että siellä on jonkinlaisia kirjoittamattomia sääntöjä, koska inhimillisen erehdyksen mahdollisuus on aina olemassa. Liian ehdotonta ja jäykkää. Se, että työ vaikuttaa myös vapaa aikaan on huono asia. Pitääkö olla työrooli päällä koko ajan? Eihän sekään ole hyvä. Työn tylsyys voi myös olla stressaavaa ja negatiivista on myös toteamus siitä, että joutuu olemaan varuillaan ( pelkäämään?) koko ajan työpaikallaan.
Entä sitten, kun homous paljastuu sekä työkavereille että vangeille? Vaikea kuvitella. Onhan sekin totta, että vaikeata on varmaan olla homovankina saati vartijana.
Miten paljon televisio vaikuttaa mielikuvaan ammatista?