Ilmaisun ´homoseksuaalisuus´ ongelmallisuus
"Oikeus olla peittelemättä homouttaan armeijassa" -keskustelussa nousi esiin aihe nimityksen "homoseksuaalisuus" ongelmallisuudesta. Se liittää homouden hyvin vahvasti seksuaalisuuteen ja sitä myötä seksin harjoittamiseen. Se on meidän homojen kannalta imago-ongelma, eikä varmastikaan auta tasa-arvon tavoittelemisessa. Asiasta on keskustelu silloin tällöin ennenkin. Itse puhunkin mieluummin "homoista" kuin "homoseksuaaleista". Jälleen kerran huomataan, miten paljon kieli määrittelee ja kahlitseekin ajattelua.
Kirjoitinkin joskus asiasta:
http://ranneliike.net/artikkelit.php?alue=kuukautiset&juttu=kuu878494234
Toisessa keskustelussa esiintullut määritelmä "homososiaalisuus" ei kyllä sekään tyydytä ainakaan minua tässä yhteydessä. Sekään ei aivan täysin mielestäni avaa sitä, mistä on kyse. "Homosuuntautuminen", "Bi-suuntautuminen" tai "lesbosuuntautuminen"? Toimisiko se? "Suuntautumisvähemmistöt"? Ei toimi. Kielen muuttaminen on vaikeaa, mutta monessa tilanteessa juuri tuo sana "seksuaalisuus" eksyttää... Mikä olisi parempi?
Tuskin tällä muutosta saa aikaan, mutta ehkä kuitenkin ajatuksia heräteltyä.
Juu! Pitkälti samaa mieltä.
Jospa meillä olisi joku sanaa gay vastaava ilmaus. Se vaan on vierasta kieltä, mutta niin on muuten "homokin". Sekin on parempi, kuin homoSEKSUAALI. Lesbo-sanalla on mielestäni vähemmän kielteistä painolastia kuin "homoseksuaalilla". Se on myös varsin napakka.
Entäpäs jos olisimmekin homofiileja, kuten ennen vanhaan hyvään aikaan sanottiin?
Luulen, että joudumme tulemaan toimeen "homoina" tästä eteenpäin vielä pitkäänkin. Heterot tarvitsevat inhokki-sanansa. Juuri nyt se on "vitun homo". Eivät he siitä hevin luovu. Voivat joutua etsimään muuten uuden inhokki-sanan. Sellainen taas olisi perin rasittavaa keskiverto kaljankittaajalle. ;-)
Juhani
En ole kuulllut kenenkaan kehuvan heterosexuaalilla, sita ei tarvitse koska se on luonnollinen enemmisto . Moi ,Ankka,hetero, mita kuuluu?
Jos nimityksia ajatellaan voisi toisenlainen ,erilainen olla vallankin hyva,omanlaineni, meidanlaiset. Poikkeava on liian julma.
Olihan Suomessakin aiemmin käytössä oma, hämmentävä "gay"-sanansa: "miehimys". :)
(Puuttuu muuten tuolta "Homojen lempinimet" -osiosta.)
En ole kaikkia keskusteluita seurannut täällä, mutta eikö homous ole nimenomaan homoSEKSUAALISUUTTA? Sehän juuri se erityinen ominaisuus, mikä homoilla on. Minä koen ainakin olevani muuten aivan samanlainen kuin muutkin, erona ainoastaan se, että seksuaalinen suuntautuminen kohdistuu samaan sukupuoleen. Ja esimerkiksi armeijassa sehän on nimenomaan seksuaalisuus, mikä tässä tuntuu monia tökkivän. Ei kai homot muuten armeijan harmaissa eroa muista varusmiehistä?
Homoseksuaalisuus on todellakin nimenomaan SEKSUAALISUUTTA, kun ei "seksuaalisuudelle" ole mitään parempaa ilmaisua.
Sanana seksuaalisuus on hyvin lähellä seksiä - ja sitä kautta myös seksin harjoittamista. Tästä hyvästä Tavallinen Tallaaja mieltää seksuaalisuuden ja seksin harjoittamisen välille helposti yhtäläisyysmerkit. Ja kun homous on nimenomaan kielenkäytössä homoSEKSUAALISUUTTA (heteroSEKSUAALISUUDESTA puhutaan harvemmin), niin Tavalliselle Tallaajalle onkin näin syntynyt mielikuva lähinnä seksiä harjoittavista homosta. Ihan oikeasti homous on muutakin kuin se. On jopa homoja, jotka eivät seksiä harrasta. Monissa kielissä sana "sex" viittaa sukupuoleen, mutta ei suomessa, joten "seksuaalisuuden" viittaus sukupuoliin jää entistäkin hämärämmäksi - ja seksin harjoittaminen korostuu.
Ongelma ei olekaan itse käsitteen "seksuaalisuus" sisällössä, vaan siinä, että se kuulostaa niin samalta kuin "seksi".
Ehkä puhumme eri asioista enkä jankkaa tätä tämän viestin jälkeen. Mutta eikö se seksuaalisuus ole nimenomaan se ainut ero? En minä koe missään muussa yhteydessä olevani mitenkään erilainen eikä homous tule esille muussa kuin seksissä tai yleisemmin seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa. Se, että joku homo ei harrasta seksiä ei silti muuta hänen homoseksuaalisuuttaan miksikään. Mihin muuhun sitä termiä tarvitaan kuin seksuaalisuuden määrittelyyn?
En halua kategorisoitavan itseäni mihinkään homososiaalisuuteen, -kulttuuriin, -elämäntapaan tai mitä termiä haluattekaan käyttää. Homoseksuaalisuus on kaikki homot kattava termi, koska se SEKSUAALISUUS on se homot muista erottava tekijä, ei mikään muu. Ugh!
Toistinkohan itseäni vähän liikaa?
Kilttipoika: Kyllä. Puhumme eri asiaa. Tässä on tarkoitus keskustella nimenomaan tuosta sanasta.
Kilttipoika, tää keskustelu lähti liikkeelle yhden kirjoittajan verratessa homon ulostuloa/homoudesta kertomista siihen, että hän alkaisi vastaavasti kertoa ihmisille mieltymyksistään piiskaleikkeihin. Mun mielestä silloin on ymmärretty täysin väärin, mitä homous on.
Suuntautuminen on osa ihmisen persoonallisuutta ja tunne-elämää ja vaikka se usein johtaakin jossain vaiheessa myös seksiin, kyseessä ei ole pelkkä seksimieltymys. Mä en koe kenenkään kertovan seksistä puhuttaessa homoudesta. Sana seksuaalisuus johtaa harhaan, sillä keskusteltaessa jonkun suuntautumisesta tai hänen intiimimieltymyksistään puhutaan kahdesta aivan eri tasoisesta asiasta.
Tarkoitus oli pohtia mielekkäämpää ja kuvaavampaa sanaa seksuaalisuuden tilalle, ei luoda uutta homososiaalista kulttuuria. :)
Vähemmistöseksuaalisen suuntautumisen myötä on jokaisen homon ja lesbon elämässä eräällä tavalla kaikki toisin kuin heterolla. Homo tai lesbo ei KOSKAAN voi olemuksellisesti olla osa heteromaailmaa, ei vaikka kuinka kieltäisi itsensä. Olemuksesta huokuvat kaikki silmäykset, kontaktit ... Kyllä olemus ohjaa kaikkinaista toimintaamme. Ajatus, että olemuksemme ei vastaisi mitenkään toimiamme, on kaksinaismoraalia tukeva ajatusrakennelma. Todellisuutta se on vain valheellisuutensa osalta.
Homouden(homoseksuaalisuuden) merkitys ei ole vähäinen yhteiskunnallisesti. Osalla se on johtanut piilotteluun ja valheellisuuteen, toisilla ei. Selvää on kuitenkin, että homoudella on suuria yhteiskunnallisia vaikutuksia. Kyse ei ole vain yksilöistä, kuten nykyisessä yltiöyksilöllisessä lumekulttuurissa yritetään antaa ymmärtää.
Hapatuksen "miehimys" on todella hauska vaihtoehto... Tietenkin se on mahdoton. Koko sanasta huokuu yritys asettaa kyseenalaiseksi homon kuuluminen miessukupuolen edustajiin.
Saksan "schwul" sana on todella onnistunut. Siihen liitetään nykyään koko homouden kirjo ja se on saanut positiivisen leiman. Juontaa ilmeisesti juurensa "schwül"-sanasta, joka tarkoittaa hiostavaa. Tällainen aivan uudesta perspektiivistä lähtevä - uusiosanakin voisi olla - olisi hyvä lähtökohta paremman sanan löytämisessä.
"Kilttipoika, tää keskustelu lähti liikkeelle yhden kirjoittajan verratessa homon ulostuloa/homoudesta kertomista siihen, että hän alkaisi vastaavasti kertoa ihmisille mieltymyksistään piiskaleikkeihin. Mun mielestä silloin on ymmärretty täysin väärin, mitä homous on. Suuntautuminen on osa ihmisen persoonallisuutta ja tunne-elämää"
Luuletko ettei minun suuntautumiseni ole osa tunne-elämääni ja persoonallisuuttani? Se on minussa hyvin syvästi. Ei se ole vain seksiä tai seksileikkejä vaan kokonaisvaltainen osa persoonaani, joka vaikuttaa kaikkeen arjessani. Se kulkee aina mukana.
Schwul-sanassa on toki se huono puoli, että se viittaa ainoastaan miespuolisiin henkilöihin ja on johtanut sanahirviöihin kuten schwulesbisch kuvaamaan homoja ja lesboja.
Hemingway kirjoitti: "Luuletko ettei minun suuntautumiseni ole osa tunne-elämääni ja persoonallisuuttani? Se on minussa hyvin syvästi. Ei se ole vain seksiä tai seksileikkejä vaan kokonaisvaltainen osa persoonaani, joka vaikuttaa kaikkeen arjessani. Se kulkee aina mukana."
Siksipä ihmetyttääkin, miksi haluat supistaa homouden seksin ja seksileikkien tasolle, jos ymmärrät heteroutesi (oletettavasti?) paljon kokonaisvaltaisempana, koko persoonallisuuteen vaikuttavana piirteenä.
Hemingway, en mä ole sanonut missään kohtaa, ettei heterous olisi yhtä iso osa ihmisen persoonaa..
"Siksipä ihmetyttääkin, miksi haluat supistaa homouden seksin ja seksileikkien tasolle"
Enhän minä hyvänen aika niin halua tehdä. Mistä sellaisen käsityksen sait? En vain ymmärrä sitä, että homon pitäisi jotenkin erityisesti saada olla homo. Jokaikinen meistä on yksilö ja kohtaa erilaisia yksilöitä. Yksilöiden välistä ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta pystytään lisäämään tutustumalla erilaisuuteen.
Miksi yksilön kokonaisuus ja syvyys pitää vangita homo-käsitteeseen? En minä ainakaan halua olla hetero. Itseasiassa minulla ei ole aavistustakaan, mitä minä lopulta olen, eikä se minua erityisesti häiritse, koska samanlaista moninaisuutta näyttää olevan kaikissa ihmisissä. Miksi siis juuri homot haluavat olla niin kovasti homoja, että he tahtovat tulla kohdatuiksi homoina eivätkä kokonaisina ihmisinä?
Jos satun istumaan viereesi junassa ja alamme keskustella, niin ei minua kiinnosta, oletko homo vai hetero. Sen sijaan minua saattaa kiinnostaa ulkona räiskyvät salamat tai tekemäsi Espanjan matka. En minä halua kohdella sinua homona vaan ihmisenä, yksilönä, kokonaisena persoonana.
Junassa kerron tehneeni poikaystäväni kanssa matkan Espanjaan, jossa hän kosi minua ja olen juuri suostunut kosintaan. Sormuksiakin on nyt sitten katsottu. Mikä ilo ja riemu...
Tässä ei onneksi ole mitään erityistä!
Tämä keskustelu voisi nyt pysyttäytyä tuossa "homoseksuaalisuus" -termin ongelmallisuudessa, eikä pohtia homoseksuaalisuutta yleisesti...
"Homoseksuaalisuus yleensä" tuo konkreettisen hienosti esille koko käsitteen laadun ja SEKSUAALISEN (mahdollisesti) seksiin yhdistämisen yksioikoisuuden.
"Junassa kerron tehneeni poikaystäväni kanssa matkan Espanjaan, jossa hän kosi minua ja olen juuri suostunut kosintaan. Sormuksiakin on nyt sitten katsottu. Mikä ilo ja riemu...
Tässä ei onneksi ole mitään erityistä!"
No, on se minulle erityistä, koska kahden saman sukupuolen liitto on minulle vieras. Mitään väärää tai hävettävää tai peiteltävää siinä ei kuitenkaan ole. Että kovasti onnea vaan! Toivottavasti rakkautenne kestää!
------
Homoseksuaalisuus on minusta hyvä ja kuvaava termi. Miksi sitä pitäisi muuttaa?
"Homoseksuaalisuus yleensä" tuo konkreettisen hienosti esille koko käsitteen laadun ja SEKSUAALISEN (mahdollisesti) seksiin yhdistämisen yksioikoisuuden."
Mikä muu homoja yhdistää kuin seksuaalinen suuntautuminen samaan sukupuoleen? Tuskin muita selviä yhdistäviä tekijöitä on niin kuin tuolla ylempänä jo todettiin.
Oman kokemukseni mukaan etenkin yhdyssanan loppuosa "seksuaalisuus" viittaa liian korostetusti seksiin, eikä se mielestäni sisällä esimerkiksi homouteen liittyvää romanttista tai sosiaalista ulottuvuutta. Ei termiä ehkä voi tai tarvitsekaan muuttaa, mutta ainakin kyseiseen käsitteeseen liittyvän epäselkeyden ymmärtäminen kenties auttaa ymmärtämään myös homoseksuaalisuuden luonnetta laajemmin.
Nimenomaan seksuaalinen suuntautuminen! Keskeisin kysymys keskustelussa Sinun kanssasi on ollut se, kuinka laajasti käsittää tämä. Minusta seksuaalinen suuntautuminen koskee koko persoonaa, mutta ei ole koko persoona.
Hemingway!
Kuitenkin nostat esille juuri sen, että kyseessä on kahden s a m a a sukupuolta olevan henkilön liitto. Eihän sinun mukaasi tässä pitänyt korostaa heteroutta tai homoutta, vaan ihminen piti kohdata yksilönä, joka on kokonainen...
Elämäntilanteeni kuuluu kokonaisena olemiseeni ja persoonani muodostuu yhtenä muovaajana homous tuloksena.
Sanottakoon varmuuden vuoksi yllä olevaan junatekstiini, että se on fiktiivistä.
-----------------------
Homoseksuaalisuus ei ole todellakaan huono termi. Ainoa ongelma onkin ehkä heteroseksuaalisuuden yleinen käsittelemättömyys, jolloin homoseksuaalisuus ymmärretään kapeasti.
Jossain kirjoituksessa oli käytetty homouden sijaan termiä samasukupuolisuus. Samasukupuolinen suhde kuulostaa ihan hyvältä, kiihkottomalta ja seksualisoimattomalta ja on todella kuvaava. Ihmisistä puhuttaessa se ei sitten enää toimikaan, koska samasukupuolinen ihminen kuulostaa jo siltä, ettei homot enää olisikaan poikia tai miehiä, vaan jokin oma sukupuolensa..
Sukupuolesta puhumiseenkin on musta suomenkielessä liian vähän vaihtoehtoja. Aika moni homo kokee sanan mies liian machoksi kuvaamaan itseään esim. seuranhakuilmoituksissa.. oikeastaan ainoa (kirjankielen) vaihtoehto on olla poika, mutta nelikymppinen poika kuulostaa jo vähän omituiselta, kun sanan alkuperäinen merkitys kuitenkin viittaa nuoreen ikään. Tarvittaisiin vastine englanninkielen sanalle male.
Itsekin olen huomannut sanan homoseksuaali ongelmallisuuden. Valtaväestölle tämä tuonee kuvan valtavista homo-orgioista jne jne.
Seksuaalivähemmistöön kuuluva on perempi sana mutta siinäkin "seksuaali" on vähän harhaanjohtava. Toisaalta myös "vähemmistö" sanana kuulostaa ikävältä.
Rakkausvähemmistö korostaisi sitoutumista, mutta olisi toisaalta vähän kuvaava ja saattaisi jäädä monelta ymmärtämättä.
Ehkä paras olisi että koko homoutta ei nostettaisi esiin silloin kun se ei ole merkityksellistä. Esimerkkinä vaikkapa Iltapäivälööppien "Homosurmaaja" otsikot. Jos jossain yhteydessä joutuisin erityisesti tuomaan esille homouden käyttäisin sanaa "seksuaalivähemmistö"
Voisiko erään toisen vähemmistön nimestä "suomenruotsalainen" johtaa jonkun termin. Termin joka korostaisi samanlaisuutta ihmisenä ja rakastavana sekä rakkautta tervitsevana olentona, mutta joka muistuttaisi että eroavaisuus on siinä että ihastuminen, rakastuminen ja seksuaalinen kiinnostus kohdistuvat samaan sukupuoleen.
Olisivatko termit Inhetero, Dehetero tai Antihetero hyviä =)
Homo tarkoittaa terminä samanlaista. Olisiko termi syytä suomentaa vaikka muotoon "samarakkauslainen"
Liian kaunisteleviakin ilmauksia olisi toisaalta syytä välttää, suomen kielen rajallisuus ei anna mahdollisuutta kunnon ilmaukseen, ehkä on vain keksittävä uusi, vaikka Ranneliikkeen ylläpidon taholta ja otettava se sitten vain käyttöön. Kieli muuttuu jatkuvasti, harhaanjohtavan sanan tilalle on todellakin aiheellista ottaa käyttöön parempi sana!
Smo kirjoitti: "...eikä se mielestäni sisällä esimerkiksi homouteen liittyvää romanttista tai sosiaalista ulottuvuutta."
Mä oisin mielelläni homoromantikko tai homososioromantikko :) Tosin noi olis ehkä jo turhankin siirappisia sanoja.
Olen sitä mieltä, että tarvitsemme tälle asialle uuden ja laajakirjoisemman sanan. Tuo sana nykykäytössä sitoo ja kapeuttaa koko asiaa. Tai kenties jokin vanha sana uusiokäyttöön, jolla ei ole kielteistä painolastia.
Esimerkki: "Kontti" oli joskus muinoin tuohisuikaleista punottu selkäreppu. Tänään se on suuri metallireppu, jolla kuljetetaan laivan "selässä" kerralla vaikka perheen koko irtaimisto maapallon toiselle puolen.
Juhani
"Kuitenkin nostat esille juuri sen, että kyseessä on kahden s a m a a sukupuolta olevan henkilön liitto. Eihän sinun mukaasi tässä pitänyt korostaa heteroutta tai homoutta, vaan ihminen piti kohdata yksilönä, joka on kokonainen..."
Olet näköjään lähtenyt sille linjalle, että haluat nähdä minut mahdollisimman negatiivisessa valossa. Onnea valitsemallesi tielle. Pitäkää vastekkainasettelunne ja perusteettomat kärjistyksenne. Itsehän niistä eniten kärsitte.
Hyvä Hemingway!
Keskustelu on hyödyllistä! Kiitos mukanaolostasi. Kärjistin ehkä tahattomankin paljon, myönnän sen. Tarkoituksesi oli varmaankin tuoda esille "vain" se, että homous on jotain uutta, yllättävää. Tässähän ero sitten kuitenkin on: näyttää siltä, että monet - minäkin - ärsyyntyvät erilaisesta suhtautumisesta. Homo KOHTAA jatkuvasti hetero-oletuksen ja joutuu sen kanssa elämään. Heterot eivät suurelta osin vaivaudu näkemään muita mahdollisuuksia. Tekstisi huokuu ongelmattomuutta, joka ei vastaa homojen ja lesbojen kokemaa todellisuutta juurikaan, v a i k k a koet itse asian toisin.
Kohtaaminen ei tapahdu tasapuolisesti. En minä ajattele miespuolisen ystäväni kertoessa tyttöystävästään: ahaa, hetero!
Jos ajattelisinkin, niin siihen tuskin sisältyisi niin paljon epätasa-arvoa kuin homouteen. Epätasa-arvoa tulee korjata - olethan sitä mieltä?
Mitä tulee kärjistyksiin, en näe, että juuri kukaan - käytännössäkään - lähtee provosoimaan homoudellaan. Suurin osa homoista ja lesboista varoo visusti tekemästä sitä. Tahallinen provokaatio on turhaa, mutta eihän itse homous pitäisi olla mikään provokaatio. Provosoivatko heterot heteroudellaan? Enpä usko! Hetero voi vain olla.
On todella ikävää jos tasapuolinen kohtelu onkin kärjistystä!
Eikös nykyisin yleensä käytetä pelkkää termiä homo? Siitä nyt sitten ainakin on kitketty pois tuo seksipeikko. Homo on homo on homo. On se sitten seksiä, sosiaalisuutta, kulttuuria tai mitä vaan. Omassa korvassani ainakaan termi homo ei kalskahda mitenkään pahalle.
Epäonnistuneita kokeiluja termin muuttamiselle on ollut, pahimpana mokana kai Setan aikanaan lanseeraama pervo. Mieluummin olen kyllä homo kuin pervo. Vaikka ne jollekin samaa merkitsevätkin edelleen, valitettavasti. Miehimys taas on hauska reliikki menneiltä ajoilta, mutta en kyllä sitä koe omakseni. Olen homo ja ylpeä siitä, mutta ei se elämääni mitenkään erityisesti vaikuta muussa kuin seksuaalisuudessa/eroottisuudessa/rakkaudessa.
Pala historiaa
Eurooppalaisen homoliikkeen aloitti vuonna 1825 syntynyt Karl Heinrich Ulrichs. Hän opiskeli teologiaa ja lakia. Vuonna 1864 hän julkaisi ensimmäisen tutkielman miesten välisestä rakkaudesta. Samaa sukupuolta olevien seksi oli jo siihen aikaan kielletty joissakin Saksan valtioissa. Ulrichs piti Saksan juristipäivillä vuonna 1867 esitelmän, jossa hän vaati rangaistavuuden poistamista. Siitä alkoi eurooppalainen homoliike.
Ulrichs keksi homoseksuaalisuudelle nimen. Se tuli taivaanjumalasta Uranoksesta. Uranos-jumalan mukaan oli jo aikaisemmin nimetty planeetta Uranus. Ouranos on nykykreikkaa ja tarkoittaa taivasta. Ulrichsin kielenkäytössä homomies oli URNING ja lesbo oli URNINDE. Homot ja lesbot voisivat siis olla vaikka uranuslaisia. Se kuitenkin vivahtaa salaseuramaiselta. (Kusi on ureaa, joten siitä voisi keksiä vaikka mitä loukkaavaa).
Homoseksuaalisuus-sana esiintyi ensimmäisen kerran v. 1869 itävaltalais-unkarilaisen kirjailijan Karl Maria Kertbenyin tekstissä.
Ulrichs oli yksinäinen esitaistelija. Jo 1854 hänet oli erotettu valtion virasta luonnottoman taipumuksensa vuoksi. Hän alkoi tehdä pamflettejaan, aluksi salanimellä. Mutta juristipäivillä 1867 hän esiintyi jo omalla nimellään, uranoslaisena. Hän haaveili uranos-liitosta, johon kaikki Euroopan homot ja lesbot voisivat liittyä. Hän ei kuitenkaan saanut yhteiskunnassa mitään vatakaikua, ja niinpä hän lähti v. 1880 ”maanpakoon” Italiaan ja kuoli vuonna 1895.
Pari vuotta sitten Saksassa juhlittiin homoliikkeen 100-vuotista historiaa ja Karl Heinrich Ulrichsia. Setan 30-vuotisjuhlassa Jorma Hentilä oli yksi juhlaesitelmien pitäjistä. Hän muistutti, että eurooppalaisen homoliikeen juuret ovat kaukana menneisyydessä, 1800-luvulla. Euroopassa on ollut homojärjestöjä jo kauan ennen New Yorkin Christopher Street –tapahtumia.
"Tässähän ero sitten kuitenkin on: näyttää siltä, että monet - minäkin - ärsyyntyvät erilaisesta suhtautumisesta. Homo KOHTAA jatkuvasti hetero-oletuksen ja joutuu sen kanssa elämään."
Eikö se ole loogista? Todennäköisyys heterouteen on suurempi kuin homouteen, joten useimmat suhtautuvat asiaan sen mukaisesti. Ja onko sinusta realistista kuvitella, että suuri enemmistö osaisi kohdata pienen vähemmistön ja huomioida tämän tarpeet ilman tietoisuutta vähemmistön läsnäolosta? Ja kun näitä vähemmistöjä on tarkastelutavasta riippuen Suomessakin satoja, tuhansia tai kymmeniätuhansia, niin pitäisikö jokainen kansalainen laittaa kurssille, jolla opeteltaisiin erikseen jokaisen vähemmistön huomioiminen?
Miten homot esimerkiksi voisivat kohdata Suomessa asuvan homouden tuomitsevan muslimivähemmistön? Homojen pitäisi ainakin lopettaa käsi kädessä kävely ja vaipua muutenkin maan alle, että vähemmistön tarpeet tulisi huomioitua. Onhan väärin olettaa, että maamme on moniarvoinen ja taustaltaan kristillinen. Muslimit joutuvat koko ajan törmäämään tähän oletukseen, eikä se ole oikein. Tästä moniarvoisesta kristillisestä oletuksesta (joka sallii myös homouden) pitäisi päästä eroon. Tänne tulee koko ajan lisää vieraiden uskontojen edustajia, joten asia on sikälikin tärkeä.
Hemingway!
Se, miten asiat ovat esim. nyt, ei tarkoita, että niiden on oltava aina niin. Homot ja lesbot voivat tuoda esille epätasa-arvoisia seikkoja ja voimme kaikki kehittyä. Ymmärtämällä erilaisuuden yhteisen olemassaolemisen on mahdollista - puolin ja toisin - kohdata toinen niin, että lähtökohtaisesti mahdollisimman vähän olisi eriarvoistamista. Ei ole keneltäkään pois, että kohtaaminen ylipäänsä tapahtuu ja että se tapahtuu positiivisesti.
Suomen kielessä on käytetty haukkumasanana hinttiä. Jostain syystä se ei ole saanut yleisempää suosiota homojen keskuudessa (lesboille ilmeisesti ei tarvitsisi keksiä uutta sanaa) eikä ole siten pystynyt myöskään karistamaan negatiivista sävyään pois. Homous ja homo ovat tällä hetkellä selvästi suosituimmat nimitykset.
"Se, miten asiat ovat esim. nyt, ei tarkoita, että niiden on oltava aina niin. Homot ja lesbot voivat tuoda esille epätasa-arvoisia seikkoja ja voimme kaikki kehittyä."
Tämän vuoksi aikaisemmin kirjoitin, että minusta on hyvä, että ihmiset kohtaavat toisiaan ihmisinä. Tällöin erilaisten tarpeiden huomiointi ja ymmärtäminen on helpointa. En edelleenkään pääse selville siitä ideasta, miksi yksilöt pitäisi kohdata ryhmän edustajina, enkä liioin keksi, kenellä olisi oikeus määrittää tuon ryhmän ominaisuudet. Kaikki yksilöthän eivät kuitenkaan jaa määriteltyjä ominaisuuksia kuin hyvin rajallisesti jos ollenkaan.
Kuvitellaanpa taas, että näkisin puiston penkillä kauniin, ujon ja söpösti kuoreensa vetäytyneen viulistitytön, johon tuntisin vetoa. Koska lähellä on jäätelökioski, päätän yritää jäätelölähestymistaktiikkaa. Nyt tilanne on ongelmallinen. Pitäisikö minun ensin käydä kysymässä tytöltä, oletko lesbo vai hetero, vai voinko tehdä todennäköisyyden perusteella hetero-oletuksen, ostaa jäätelön ja tarjota sitä tytölle?
No, käytännössä tekisin hetero-oletuksen ja ostaisin jäätelön. Tietenkin olisi mahdollista, ettei tyttö halua jäätelöä tai että hän on lesbo. Ensimmäisessä tapauksessa söisin jäätelön itse, toisessa tapauksessa tyttö voisi hyvin syödä sen lesboudestaan huolimatta.
Onko sinusta esimerkiksi tällaisessa tilanteessa hetero-oletuksen tekeminen väärin? Ja mitä muuta pitäisi huomioida? Tyttö saattaa olla vegaani ja eläinoikeusaktivisti ja loukkaantua siitä, että tarjoan hänelle maitotuotetta. Pitäisikö siis vegaaniuskin selvittää etukäteen?
Ihan oikeasti kysyn, koska minun on vaikea ymmärtää, miten hetero-oletuksesta käytännössä pitäisi yrittää päästä eroon. Tiedollisessa aineistossa sen ymmärrän (esimerkiksi koulun seksuaalivalistus ei saa keskittyä vain heteroihin vaan erilaiset seksuaalisuuden muodot pitää tuoda esiin), mutta miten arjen kohtaamisissa? Jos kaupan kampanjassa annetaan asiakkaille romanttinen videofilmi, niin pitäisikö heteroille ja homoille olla oma vaihtoehto?
Ei kukaan ole Hemingway sanonut, että homous pitäisi osata arvata etukäteen. Ainoastaan, että jos tämä kuvitteellinen tyttö todella on lesbo tai vegaani, hänellä on oikeus sanoa se ääneen ilman pelkoa (fyysisestä, psyykkisestä tai myöskään verbaalisesta) väkivallasta ja tulla yhä kohdelluksi yhtä suurella kunnioituksella kuin tuli ennen suuntautumisen selviämistä. Jäätelön tarjoaminen on kaunis ele suuntautumisista riippumatta. Maailmassa, jossa vallitsisi tasa-arvo myös mies voisi tarjota toiselle miehelle jäätelön selvittämättä etukäteen hänen suuntautumistaan. Nykyään se ei ole realistisesti ajateltuna mahdollista.
"Ei kukaan ole Hemingway sanonut, että homous pitäisi osata arvata etukäteen. Ainoastaan, että jos tämä kuvitteellinen tyttö todella on lesbo tai vegaani, hänellä on oikeus sanoa se ääneen ilman pelkoa (fyysisestä, psyykkisestä tai myöskään verbaalisesta) väkivallasta ja tulla yhä kohdelluksi yhtä suurella kunnioituksella kuin tuli ennen suuntautumisen selviämistä."
Tämä nyt on aivan selvää. En tiedä, liikunko aivan väärissä piireissä, mutta en ole huomannut minkäänlaista voimakasta asenteellisuutta homoja kohtaan. Joukossa on toisinaan homojakin. Millaiset ihmiset ovat pahimpia sortajia?
"Maailmassa, jossa vallitsisi tasa-arvo myös mies voisi tarjota toiselle miehelle jäätelön selvittämättä etukäteen hänen suuntautumistaan. Nykyään se ei ole realistisesti ajateltuna mahdollista."
Miksi oletat, että heteron pitäisi suhtautua suopeasti homon lähentelyihin? Miksi minun pitäisi suhtautua suopeasti katusaarnaajiin? Miksi homojen tulisi suhtautua suopeasti homojen oikeuksia polkeviin uskoviin, jotka harjoittavat uskontoaan? Tasa-arvon nimissä uskonnon harjoittaminenkin tulee sallia ilman asenteellisuutta. Vai tuleeko?
Miksi yksilöt pitäisi kohdata ryhmän edustajina ja kenellä olisi oikeus määritellä tuon ryhmän ominaisuudet? Ei pidä, eikä kenelläkään ole oikeutta. Ainut homoja yhdistävä tekijä on homous, mä luulen että jokainen meistä irrottautuisi ihan mielellään kaikista niistä stereotypioista, joita meihin liitetään.
Jos homojen tulee sietää heterojen lähentely-yritykset, tulee heterojenkin sietää homojen. Sitä on tasa-arvo.
"Jos homojen tulee sietää heterojen lähentely-yritykset, tulee heterojenkin sietää homojen. Sitä on tasa-arvo."
Sietää kannattaa ilman muuta eikä asiallinen ilmoitus "sori mut mä oon hetero" kauan vie. En kuitenkaan niele ajatusta, että ihmiset saisivat lähestyä toisiaan miten sattuu. Seurakunnissa voi puolestani julistaa helvettiin joutumista, mutta ei kaduilla.
No niin, sittenhän me ollaan samaa mieltä. Musta tätä keskustelua on vähän hankala käydä, kun joko mä en osaa tulkita sun viestejä oikein (esim. just toi miksi heterojen pitäisi sietää..) tai sitten et itsekään oikein tiedä mitä mieltä olet, kun musta sun eri viestit puhuu keskenään ihan ristikkäisiä asioita.
Jos tahdot vastata, niin laita se tonne armeijakeskusteluun, kun tää viestiketju on tarkoitettu homoseksuaalisuus-sanasta puhumiseen ja tää meidän keskustelu ei nyt oo sitä..
Tänään (14.8.2006) Helsingin Sanomien verkkosivuilla uutisen otsikkona oli "Laaja seksuaalirikossarja oikeuteen Oulussa", Ilta-Sanomissa otsikkona on "Laajan seksuaalirikosvyyhden oikeuskäsittely alkaa Oulussa". Mm. sanassa ´homoSEKSUAALI´ esiintyvä osa viittaa jälleen hyvin vahvasti tekoihin, eikä niin mukaviin tekoihin. Näin kiertoteitä termit keräävät tietynlaista arvolatausta ja tavallisen kaduntallaajan mielessä ne yhdistyvät asioiden kanssa, jotka tuntuvat olevan samaa perua.
Uusi sana kuvaamaan "homoseksuaalisuutta" ja "seksuaalivähemmistöä" olisi tosiaan hyvä saada - ja vakiinnutettua sellainen kieleen. Olisi tietysti mukava, jos ihmisiä ei tarvitsisi niputtaa ensinkään sen mukaan, keneen tuntee vetoa ja kenen kanssa elämää jakaa. Silti niin kauan kuin sitä tarvitaan, olisi termin kiva olla vähän vähemmän lääketieteellisen ja myönteisemmän kuuloinen.
Sivujuonteena vielä: Heteroista Hesarin tai Ilta-Sanomien otsikossa (tai muussakaan jutussa) ei tietenkään puhuttu mitään, jolla olisi voitu korostaa sitä, että tekijä on seksuaaliselta suuntautumiseltaan ns. valtavirtaa. Oulun Kaleva sentään mainitsi artikkelissa uhreista, että "Kaikki olivat tyttöjä" ja että tekijä on mies.
Huomasin saman tilanteen, johon SMO sanomassaan puuttuu. Hesarin aikaisempia juttuja kaiveltaessa sieltä toki löytyi, että uhrit olivat tyttöjä.
Juuri tällaisten asioiden yhteydessä tulee näkyväksi se, että sanojen valinnoilla luodaan täysin aiheettomia tai väärinkin painottuneita mielikuvia. Jos lukijan vakiomielikuva on, että lapsiin sekaantuja on homomies, niin asian tarkentamatta jättäminen ylläpitää ennakkoasenteita.
Olisi ihan oikeasti hyvä, jos jotenkin tämän seikan saisi muutettua.
Juhani
Ei kai seksuaalirikoksista puhuminen liitä negatiivisia asioita sen enempää homo- kuin heteroseksuaaleihinkaan? :O
Ja jos kaikki rikosten uhrit olivat tyttöjä, niin musta se viittaa vahvasti uhrien alaikäisyyteen. Silloin tekijäkään ei edustanut suuntautumiseltaan valtavirtaa. Jos lehdessä lukisi, että "Homo raiskasi pikkupoikia", moniko älähtäisi, ettei homoudella ja pikkupoikien raiskaamisella ole mitään tekemistä toistensa kanssa? Minä ainakin. Ollaan sitten tasapuolisia toiseenkin suuntaan..
..menee pilkunviilaukseksi, myönnän.. Kyllä mä ymmärsin, mitä Smo tarkoitti.
Musta on ihan oikein alaikäisiin kohdistuvissa rikoksissa kertoa vain tekijän/tekijöiden ja urhi(e)n sukupuoli ja jättää homous ja heterous sellaisiin yhteyksiin, joihin se kuuluu.
Mitä jutun otsikkoon tulee, niin parempi kuitenkin homoseksuaalisuus kuin vanha homoseksualismi, vai mitä? Ei homous sentään mikään aatesuunta ole. :)
Yhtä asiaa ihmettelen Oulun jutussa. Eikö rikoslain mukaan 16-vuotias ole täysi-ikäinen päättämään omasta seksuaalisuudestaan. Uutisessa kerrottiin, että uhrit olivat 16-17-vuoitaita tyttöjä. 18 vuoden alaikäraja on vain tilanteissa, joissa nuori on tavalla tai toisella riipuvainen vanhemmasta, esim. koulukodin hoitaja - koulukotilainen, opettaja - oppilas, tms. Uutisessa ei mitenkään selkeästi ilmaistu, että kaikki uhrit olisivat valmentajan valmennettavia, jolloin voisi syntyä riippuvuus.
Mutta se on totta, että jos uhreja ovat pojat, se aina mainitaan erikseen.
Kesäpoika: Otin tänään asian esiin nimenomaan otsikon (Ilmaisun ´homoseksuaalisuus´ ongelmallisuus) valossa. Mainitsemani sivujuonne oli ainoastaan pieni lisäklikki, ei välttämättä merkittävä asian kannalta. Sinänsä otsikoissa ei ollut mitään vikaa. Eikä jutuissakaan.
Varmuuden vuoksi avaan vielä muutamalla sanalla ajatustani, jos se epäselkeäksi jäi...
Suurin vika on siinä, että yleisesti ottaen julkisuudesta termi "seksuaali" liitetään ihmisen ominaisuuksien (homoseksuaalisuus) ja ihmisryhmän (seksuaalivähemmistöt) lisäksi ilmaisuihin, jossa kuvataan lähinnä jotain negatiivista asiaa (seksuaalirikos), eikä sana ole kaukana seksin harjoittamisestakaan. Ja kun heteroiden kohdalla harvemmin puhutaan julkisuudessa "heteroseksuaalisuudesta", on tuloksena se, että seksuaalivähemmistöt ovat samassa kelkassa kuin seksuaalirikoksetkin - johon siis heterot eivät kuulu. Kielen avulla asioita voi niputtaa, ja ne niputtuvat usein ihan puolivahingossa. Etenkin silloin, kun termin kuvaama asia on mielessä tuntematon.
Mietiskelin vaan sitä, että sukupuolten ilmoittamista pidettiin hyvänä juttuna ja nimenomaan siksi, että asetelma oli hetero.. entä jos se ei olisikaan ollut hetero ja jutussa oltaisiin mainittu, että kaikki olivat poikia? Tuskin sitä olisi hurrattu, vaan oltu ihmeissään, että pitikö tuokin nyt erikseen mainita tms.. Musta sellainen ajatusmalli ei oo oikein hyvä, vaan homouden erityissuojelua. Tietenkään en voi tietää varmaksi, millaisia ajatuksia päinvastainen tapaus olisi herättänyt, mutta sikäli, kun tällaistä juttua lukee homonäkökulmasta, niin otaksuin sen menevän noin..
Musta juttujen lukeminen pelkästä homonäkökulmasta on asenteellista ja sellaista kannattaisi tehdä vain silloin, kun juttu ihan oikeasti koskee homoja suoraan.
Vaeltaja, suojaikäraja on 16vuotta, mutta silloin kun nuorempi osapuoli tulee pakotetuksi seksiin, hän ei ole itse valinnut mitään. En tiedä voidaanko silloin lapsena pitää 16-18 -vuotiaitakin vai ei. Ts. seksi 16-18 -vuotiaan kanssa olisi ok, kun hän on siihen halukas, mutta raiskausta vastaan hänellä olisi vielä erityissuoja aikuisiin nähden.
Smo, mä siis ymmärsin sun jutun nimenomaan suhteessa otsikkoon, mitä tarkoitit, miksi otit asian puheeksi ton esimerkin kautta jne. ja lähdin sit itse harhapoluille, kun musta se oli siitä huolimatta vähän asenteellista.. se loppukeskustelu ei sit enää sovikaan tänne tämän otsikon alle. Mutta ei mulla ainakaan oo tarvetta muulle keskustelulle. Osui vaan silmään ja mainitsin sitten mitä tuli mieleen. Täällä aina välillä törmää sellaiseen hassuun asioiden homoistamiseen, jota ihmettelen. Jos joku tahtoo kommentoida, niin se sopisi varmaan parhaiten tonne mun aloittamaan "Homous identiteetttinä" -keskusteluun..
Keksikää uusi sana!
En keksi muuta sanaa kuin "fauni", joka vois puolustaa paikkaansa kuvaamaan miespuolista homoseksuaalia. Olisko lesboille "nymfi" hyvä sana?
...tai "amatsooni". Lesbot onkin välillä oikea amatsoonilauma!
:D hyi Enter..
Ei noikaan oo kyllä uusia sanoja, niillä on jo toinenkin merkitys..
kesäpoika kirjoitti: "Musta on ihan oikein alaikäisiin kohdistuvissa rikoksissa kertoa vain tekijän/tekijöiden ja urhi(e)n sukupuoli ja jättää homous ja heterous sellaisiin yhteyksiin, joihin se kuuluu."
Niinhän se pitäisi, mutta kun ei. Vaikka kuinka monta kertaa vapaamuotoisissa keskusteluissa homoseksuaalisuuten teipataan lisäpiirteenä, ellei peräti synonyyminä pedofilia. Kun koettaa väittää päätelmän olevan täysin väärä, sellainen kommentti ohitetaan ja jankutus jatkuu. Ikävintä tällainen on esiintyessään jopa ammatti-ihmisten käsityksissä. Kesäpoika, tasapuolisuuden vaatimus sinun pitäisi esittää nimenomaan näille jankuttajille.
Homoseksuaali-sana on tuhrittu pahasti ja siitä pitäisi päästä jotenkin eroon nykyisen muotoisessa yleisessä kielenkäytössä.
Juhani
Naimatonta miestä sanotaan poikamieheksi tai vanhaksipojaksi. Voisikohan miehestä pitävää miestä vaikka sanoa miesmieheksi. No vähän hassulta se voisi kuitenkin kullostaa!
Naisiin ilaus ei oikein kuulosta hyvätä naisnainen. Tulee vaan mieleeni naisasia nainen.
Juhani, niinhän mä esitänkin.. ei mulle oo kukaan tullut kyllä jankuttamaan. Ehkä nuoret on sillä tavalla valistuneempia. Mutta eihän se oo silti mikään syy väittää mies-tyttö -pedofileja heteroiksi.. :) Se oli Smo:lta varmaan ihan lipsahdus, ja oli typerää takertua siihen, niin että antaa sen jo olla.
Jankuttajille voi kertoa, että selvä enemmistö hyväksikäytetyistä on tyttöjä, jonkun vanhan tilaston mukaan jokatapauksessa yli 90%. Tilasto voi olla virheellinenkin, koska poikien hyväksikäyttöä ei ole kuulemma yhtä helppo tunnistaa. Hyväksikäyttäjä on yleensä oma läheinen, varsinainen pedofilia esim. jonkin ringin uhriksi joutuminen on harvinaista ja vain jäävuoren huippu. Kaikkein yleisintä on, että hyväksikäyttäjä on tyttölapsen oma isäpuoli. Silti uusioperheitä ei olla diskriminoitu ja tuskin on syytäkään. Voi vain kuvitella, miten paljon hyväksikäyttöä oikeasti tapahtuu, kun siitä kertominen ei oo kovin helppoa lapselle, jota riistää oma läheisin auktoriteetti.
Mä luulen, että se uusi sana saisi saman negatiivisen painolastin heti lanseeraamisensa jälkeen, jos asenteet ei muutu. Ja ei homo-sanaa saa ihan kokonaan hyllyttää, se on niin kiva. :)
Sivujuonteena vielä: Heteroista Hesarin tai Ilta-Sanomien otsikossa (tai muussakaan jutussa) ei tietenkään puhuttu mitään, jolla olisi voitu korostaa sitä, että tekijä on seksuaaliselta suuntautumiseltaan ns. valtavirtaa. Oulun Kaleva sentään mainitsi artikkelissa uhreista, että "Kaikki olivat tyttöjä" ja että tekijä on mies.
Taytyisi myos mainita minka varinen ihminen on kyseessa.
Lesbot ovat joskus yrittäneet lanseerata hiukan sievistelevää ilmausta "naisia rakastava nainen" lesbon tilalle. Paitsi että rimpsu on turhan pitkä, se on epätäsmällinen, sillä en ainakaan itse voi väittää rakastavani kaikkia naispuolisia olentoja, yleensä yhtä tai kahta kenties. Ellei satu rakastamaan ketään, ilmaisu on täysin metsässä.
Lisäksi, jos sattuu olemaan trangenderisti, joka pitää kaikkia sukupuolitettuja käytäntöjä syrjivinä, sana "nainen" on epäadekvaatti. Kieli kategorisoi sekä seksualisuuden ja sukupuolen ilmiöt tällä hetkellä siten, että monet tuntevat jäävänsä kategorioitten ulkopuolella, toiset taas halauavt olla siellä. Itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään ja jos jotain termiä pitäisi käyttää, se on queer tai pervo.
G
Sana homoSEKSUAALI tosiaan vie mielikuvat liikaa seksiin. Mielenkiintoisia vaihtoehtoja te olette keksineet, mutta minusta mikään niistä ei täysin toimi.
Homoromanttinen ja homososiaalinen kuulostavat korrekteilta, mutta antavat aivan liian yksipuolisen kuvan. Sana homoromanttinen antaa minulle sellaisen kuvan, että homous/lesbous on olemassa vain romanttisten rakkaussuhteiden yhteydessä. Homososiaalisesta minulle taas tulee mieleen henkilö, jonka ystäväpiiri koostuu homoista/lesboista, mutta itse hän ei välttämättä ole sellainen.
Meclibren ehdottama rakkausvähemmistö kuulostaa kauniilta, mutta minulle siitä tulee enemmänkin mieleen ihmiset, jotka ovat järjestäneet rakkaussuhteensa tavanomaisesta parisuhteesta eroavalla tavalla (esim. elävät jatkuvasti kaukosuhteessa), ja sillähän ei ole mitään tekemistä suuntautumisen kanssa.
JuhaniV kirjoitti: ”Entäpäs jos olisimmekin homofiileja, kuten ennen vanhaan hyvään aikaan sanottiin?”
Ai tuollaistakin ilmausta on käytetty. Kuulostaa kyllä minun korvaani aika ikävältä, kun tuota –fiili päätettä on tottunut näkemään enimmäkseen selvästi negatiivisten asioiden yhteydessä.
Pervo vielä vähemmän, koska se tuo liikaa mieleen sanan perverssi.
Coco kirjoitti: ”Jos nimityksia ajatellaan voisi toisenlainen ,erilainen olla vallankin hyva”
Mutta eihän se kerro mitään homoudesta/lesboudesta. Jokainen ihminen on erilainen jossain suhteessa.
Smon aloitusviestissä esiin tuoma homosuuntautuminen => homosuuntautunut on minusta näistä vaihtoehdoista paras. Ei kuulosta negatiiviselta ja kuvaa minusta suht hyvin sitä mitä pitääkin. Mutta sekin on turhan pitkä sana.
Minusta siis perusilmaukset homo ja lesbo ovat lyhyydessään ja ytimekkyydessään parhaat. Eiväthän heterotkaan käytä mitään lisämääreitä (heteroromanttinen, heterosuuntautunut yms.)
Mielenkiintoinen keskustelu tämä on joka tapauksessa ollut.
The Conservative Voice on amerikkalainen nimensä mukainen verkkosivusto. Se on ahkerasti ottamassa kantaa homoja vastaan, ydinperheen puolesta.
Englannissa Anglikaanikirkko joutui hyväksymään myös papeilleen oikeuden rekisteröidä parisuhteensa, koska tämä oikeus on nyt maan laissa.
TCV ottaa kantaa jutussaan, että anglikaanit väittävät homojen menevän naimisiin ilman seksiä. Jutussa väitetään koko asian olevan täyttä hulluutta.
"Kuten kaikki tietävät, homoseksuaalit hakeutuvat salaisiin tapaamisiinsa vain saadakseen seksiä. Se on koko asian pointti. Homoilla on tällaisia suhteita sadoittain, jopa tuhansittain elämänsä aikana."
Juttu jatkuu Anglikaanikirkon haukkumisella homoliittojen hyväksynnästä.
Lähde: The Conservative Voice 17.8.2006
************
Edellinen on kuvaava esimerkki siitä, kuin homoSEKSUAALI-käsitettä käytetään sumeilematta meitä vastaan, vääristämään yleistä keskustelua ja ajattelua.
Juhani
Mistä tuo homofiili -sanan mieltäminen kielteiseksi johtuu? Homo tarkoittaa samaa, ja fiili tulee kreikan verbistä pitää, rakastaa. Käsite olisi minusta varsin osuva.
G
"fiili" ei ole oikein suomea. Syödään fiiliä purkista... ;)
Ei ole suomea homokaan, saati lesbo tai seksi.
Tsekkasin tässä joutessani mitä kreikan (vanhan) sanakirja sanoo filiasta: substantiivi filia tarkoittaa Liddell & Scottin kaikkitietävän jättiopuksen mukaan ´affectionate regard, friendship, usually between equals.
G
samaa juurta positiivisessa mielessä ovat anglofiili, russofiili, bibliofiili you name it! Siis miksipä ei homofiili.
Minusta ei kannata ruveta tehtailemaan sanaa, jonka asu on selkeästi vierasperäinen. Homofiili ei kuulosta suomelta. Koska F ei kuulu perinteisesti suomen kielen äänteisiin, tuloksena olisi lähinnä sivistyssanaksi mieltyvä ilmaisu. Esimerkiksi "homo" istuu suomeen kuin kuokka peltoon, vaikka se lainasana onkin. Se kuitenkin kuulostaa suomelta.
mä keksin sitten kun te ette. Homomiehestä voisi ihan hyvin käyttää "Kake" sanaa. Muistaakseni se on tom of whatever sarjakuvista. Se olis meidän omaa perinnettämme, aidosti. sitten tulee mieleen vaikkapa "kakku- cake", tai "jannu" tai " biitti- beat". kake ois paras.
mitään tosisuomalaista miestä kuvaavaa sanaa en tiedä. muistaako kukaan? jotakin sellaista kuin "maajussi", mikä nyt tarkoittaa maanviljelijää eikä se sovi homoista puhuttaessa. mitä vanhoja vastaavia sanoja on suomalaisessa kansanperinteessä tai-kielessä?
Kieli muuttuu kaiken aikaa ja sitä voidaan myös muuttaa.
Tieteen Kuvalehti (12/2006) katselee historiaan jutussa "Puhvelinmetsästäjä loi lehmipoikamyytin".
- Cowboy oli alkujaan haukkumasana. Sen merkitys muuttui, kun William Cody alkoi järjestää kiertueita, joilla Villin lännen elämää esiteltiin romantisoidusti.
Cody oli puhvelinmetsästäjä, joka legendaarisen ammuntatarkkuutensa vuoksi sai lempinimen Buffalo Bill. (Buffalo on suomeksi kafferipuhveli ja biisoni) Hän teurasti v. 1868-1876 ainakin 4000 puhvelia rautatieyhtiön työläisten murkinaksi.
- Buffalo Billin kiertävä show vaikutti myös cowboy-nimityksen asemaan. Aikaisemmin sillä oli viitattu yksinkertaista työtä tekeviin karjanajajiin, ja sillä oli usein loukkaava sävy. Buffalo Billin ansiosta ammattia alettiin pitää hohdokkaana ja jopa sankarillisena.
**************
Mielestäni "homo" on juuri nyt muuntautumassa aikaisempaa neutraalimpaan merkitykseen. Esimerkiksi TV-showt kääntävät omalta osaltaan kielteistä sävyä myönteisemmäksi samaan malliin kuin Buffalo Billin showt tekivät cowboy-sanalle.
Juhani