Naisille elämännäkemystä

Eichsfeldissä, West-Thüringenissä pidetään 10.-12.11.2006 lesbojen syksy –tapahtuma, vanhemmille lesboille suunnattu saksankielinen seminaari, jossa on esitelmiä, workshoppeja ja kulttuurinen oheisohjelma. Tilaisuus on ensimmäinen laatuaan.

Vanhenevien lesbojen asiat näkyvät hyvin vähän julkisuudessa. Ikääntyminen merkitsee voimien vähenemistä, avun tarvetta ja yksinäisyyttä. Mutta syksy on myös kypsymisen ja sadonkorjuun aikaa. Seminaarissa annetaan aikaa sille, miten näkemys elämästä ja maailmasta kypsyy, miten tullaan toimeen omien kokemusten kanssa, millaisia elämänvalintoja on tehty ja mikä on ollut olennaista.

Ohjelmasta:
- vanhempien naisten ja lesbojen näkyvyys yhteiskunnassa
- saavatko lesbonaiset vanheta kirjallisuudessa
- vaihdevuosien jälkeen, sielullisia ja ruumiillisia muutoksia
- viisaiden naisten jäljillä – noitataitoa arkipäivään tuotuna
- mitä lesbokulttuuri on nykyisin
- identiteetin muutos elämän kuluessa
- lesbot ja politiikka: ”Selkä suorana”
- uskallus ”nahanluontiin”

Tilaisuuden nimenä on Lesbischer Herbst, ”lesbosyksy”

vapaasti suomennettuna http://diestandard.at/?url=/?id=2451123
http://www.lesbischerherbst.de/

Tämän ei ole tarkoítus olla mainos, vaan kuvaus siitä, että maailmalla tapahtuu kaikenlaista kiinnostavaa

Kanadassa tehty tutkimus osoittaa, että nuoret lesbotytöt yrittävät usein itsemurhaa. Vancouver Sun kertoi tiistaina, että tutkimuksessa oli mukana 30 000 nuorta, 13-18-vuotiaita. Vuoden kuluessa 38% lesbotytöisstä yritti itsemurhaa. (Voiko prosenttiluku todellakin olla näin korkea????). Heterotytöistä vain 8% yritti itsemurhaa, homopojista 8% ja heteropojista 3 prosenttia. Poikien itsemurhayritykset onnistuivat useammin kuin tyttöjen. Kanadassa itsemurha on nuorten toiseksi tavallisin kuolinsyy.
http://diestandard.at/?url=/?id=2464277

Tunnetko yli 49-vuotiasta lesboa?

"Lesbojen syksy" järjestetään saksalaisessa Thüringenissä marraskuussa toisen kerran (16.-18.11.2007). Viime vuonna oli ensimmäinen kokoontuminen, ja mukana oli 110 lesboa ja teemana: "Mitä vanhemmiksi tulemme, sen lesbisemmiksi muutumme". Oli esitelmiä, keskusteluja ja lesbokulttuurin ihmisten kohtaamisia.

Kaikki alkoi siitä, kun pari vuotta sitten kääntäjä Cornelia Kähler etsiskeli, mitä vapaa-ajan viettoa tai tapahtumia olisi tarjolla vanhemmalle lesbolle. Ei mitään, joten hän keräsi kolmen naisen ryhmän ja tehtiin "Lesbojen syksy"-tapahtuma. Viime vuonna se oli ensimmäistä kertaa. Vanhemmat lesbot haluavat lisää näkyvyyttä. Iäkkäämmät lesbot ovat samassa asemassa kuin iäkkäämmät naiset yleensäkin: harmaata näkymätöntä massaa. Se on vähän niin kuin ei-naimisissa olevat äidit 50- ja 60-luvulla. He ovat vähitellen tulleet näkyvämmiksi ja heihin on alettu tottua yhteiskunnassa.

Vanhempi lesbosukupolvi, 50-70-vuotiaat ovat ensimmäinen sukupolvi, joka voi elää avoimesti ja tietoisesti lesbona. Mitä eroa sitten on "nuorilla" ja "vanhoilla"? Heidän elämänhorisonttinsa on erilainen. Vanhemmat lesbot eivät enää halua taistella syrjintää vastaan, vaan haluavat elää rauhassa. He ovat samaan aikaan aktiivisia, hyväkuntoisia ja monenlaisista asioista kiinnostuneita. Ennen naisen elämä jakaantui kolmeen jaksoon: lapsi - avioliitto ja perhe - vanhuus. Nyt vanhemman lesbon elämässä on kaksi jaksoa 50-70 ikävuotta ja toisena vaiheen yli 70 ikävuotta.

Erityisesti tapahtumalla on annettavaa "myöhään kukkaan puhjenneille" eli niille, jotka ovat tulleet kaapista vasta myöhemmällä iällä. Monet heistä ovat varttuneet aikuisuuteen 50-luvulla. Monella heistä on ollut avioliitto ja on lapsia. Se, että perheen äiti yhtäkkiä huomaa olevansa kiinnostunut toisesta naisesta, on hyvin stressaava kokemus. Mitä tulisi sanoa lapsille ja aviomiehelle. Ulostuloprosessi kestää yleensä kauan.

http://www.lesbischerherbst.de/