Arjen asennekasvatusta

Olin mieheni kanssa Citymarketissa. Päästyämme kassalle ladoimme ostokset liukuhihnalle, minä siirryin hihnan päähän ja mieheni otti lompakkonsa esille maksaakseen. Hänen plussakorttinsa oli jäänyt kotiin, joten annoin hänelle omani. Kassaneiti katsoi toimitusta ja ilmoitti, että hän kieltäytyy ottamasta korttiani, sillä se on henkilökohtainen. Selitin hänelle ystävällisesti, kuinka pisteet joka tapauksessa menevät samaan tiliin ja samaan talouteen, koska samasta perheestä ollaan.

Ei onnistunut. Kassa ilmoitti, että kortti on henkilökohtainen ja toisen ostoksia ei sillä voi kuitata. Kysäisin häneltä, miten hän toimisi, jos hetskuperhe tulee, iskä maksaa ja äiti antaa plussansa kuitattavaksi. Se oli kuulemma ihan eri juttu. Aloin hermostua ja pyysin kassaa pirauttamaan pomolleen, minkä hän pienen kiukuttelun jälkeen tekikin. Selitin ystävälliselle pomolle asian ja hän kertoi minun olevan oikeassa, pyysi vielä antamaan kuulokkeen kassalle. Tämän jälkeen pisteet siirtyivät kortilleni.

Kun juttu oli ohi ja mieheni kuittasi pankkikorttiostosta, kiukunpunainen kassa vielä kivahti, että tällä kertaa asia meni näin, mutta luonnotonta se on. Meinasin pultata kunnolla, joten puoliskoni vei minut äkkiä ulos kaupasta. Jaksaisinkohan lähettää viestiä myymälänjohtajalle? Laiskottaa kovin mielipidepoliisina olo...

Mikä Citymarket oli kyseessä?
Ja sinuna soittaisin suoraan Citymarketin ylemmälle taholle ja sanoisin kiinostaako lakitupa vai irtisanotteko kyseisen ihmisen? Minä tekisin niin ilman omantunnon tuskia, silmäräpäyksessä.
Kyllä suomessa on joutunut ravintolat, poket ja muut maksamaan kun muita "vähemistöjä" ei ole ravintolaan päästetty taikka työpaikalla on saannut kuulla rasistisia huomautukisa.
Kenkää vaan hanuriin, ämmälle ja heti.

En minäkään läpi sormieni moista katselisi. Kunnon anteeksipyyntö olisi vähintä, mutta oma sisäinen sateenkaaripoliisini saattaisi kyllä ottaa isomminkin vallan, jos itse joutuisin moisen kohtelun kohteeksi. Mitä todennäköisimmin minä jaksaisin vaatia myymälän johdolta kirjallista selitystä kassan käyttäytymiselle.

PS. Meillä nämä plussakorttikuviot ovat menneet ihan käsikirjoituksen mukaan aina.

Siis niin ärrrrrrsyttävän kuuloinen tapaus että.. >:(

Ehdottomasti pitäisi tehdä virallinen valitus tuollaisesta työntekijästä. Ehkä hän ottaisi siitä jopa opikseen. Todennäköisemmin kassaneiti ei kuitenkaan osaa muuta kuin loukkaantua ja katkeroitua sille "ällöttävälle homoparille", joka "erityiskohtelun" takia sai aikaan esimieheltä tulleet pyyhkeet. Kassaneidin pieneen mieleen voi jopa juolahtaa että se esimieskin on varmaan "sellainen" kun suosii "poikkeavia". :P

Siitäkin huolimatta, luu kurkkuun tuollaisille tampioille.

Valitus ehdottomasti! Tarvittaessa - ainakin minä tekisin niin - edetkää tarpeeksi pitkälle. Tuollaista käytöstä ei tule sallia - otti kassaneiti opiksi tai ei. Toivottavasti oppii.

En omista bonuskorttia yhteenkään liikkeeseen, joten en tiedä, mitkä on käytännöt niiden suhteen. Siis onko nuo kortit todella niin henkilökohtaisia, ettei heteroparitkaan saisi bonuksia kumppanin ostoksista?

Kun kyse on nimenomaan pankkikorttiostosta, eikä pelkästä bonuksen ruinaamisesta, niin luulisi rahan kelpaavan kaupalle. Bonukset on kuitenkin nappikauppaa ja murto-osa ostosten hinnasta. Siis oikeastaan pelkkä mainoskikka.

Joko kassa oli asenteellinen tai sitten lapsellisen virkaintoinen. Epäilen ensimmäistä. Naurettavaa käytöstä joka tapauksessa. Kassa aloitti numeron tekemisen, joten ei liene suuri vääryys, jos valitatte ja pistätte asenteellisen(?) kassan ojennukseen. Jos valitus ei mene perille, niin palstalta löytynee tukea massiiviselle ostoboikotillekin ;)

Kuulostaa aivan yhtä hirveältä kuin aikanaan 20 vuotta sitten, kun sovitimme silloisen kumppanini kanssa (liian suuria) kihlasormuksia kultasepän liikkeessä: "nämähän ovat MIESTEN kokoja".

Itse tekisin kuten silloinkin, money talks...

Vaihdoimme kadun yli toiseen kultasepänliikkeeseen, jossa meitä kohdeltiin kuin ketä tahansa kihlaparia kaikkine oheistoimintoineen.

Valittamisesta on kuitenkin suuri hyöty kaikille muile samassa tilanteessa oleville. Kuitenkin, vaikka kysymys olisikin yksittäisen työntekijän typeryydestä, siirtäisin ostokseni toiseen kauppaan.

Luin teidän vastauksenne ja laitoin viestin marketin johdolle. Jännä katsoa, mitä vastaukseksi tulee!

Plussa-kortti on henkilökohtainen, mutten itse ole koskaan jaksanut kassalla mankuttaa siitä.
Jos joku on unohtanut korttinsa, olen kysynyt onko rinnakkaiskorttia tai sitten tarjoutunut tekemään merkinnän kuittiin jolla pystyy myöhemmin sitten tekemään kirjauksen Plussatilille.
Se on pitkälti kiinni kuinka virkaintoinen kassa on..
..eihän Kesko vaadi tarkastamaan henkilöllisyyttä aina kun joku vilauttaa korttia. Ainoastaan jos on luotollinen ja menee sen tarkisturajan ylitse.
Siinä vaiheessa kun sanoitte kassalle että sama talous, niin olisi ollut ihan hyvän tavan mukaista hyväksyä mukisematta.
Kassa teki väärin. Paitsi siinä että alkoi inttää vastaan niin myös siinä että omalla asenteellaan aiheutti ostoskäynnin muuttumisen kaikeksi muuksi kuin miellyttäväksi.
Jos ilkeäksi ryhtyy niin voihan siinä tehdä tutkintapyynnön syrjinnästä.
Tekee hyvää kauppiaan maineelle. :-)

Ps. Mikä cittari? (osaa itse sitten kiertää mokoman puljun kaukaa)
*edit* typoja korjattu..

Odotellaan nyt kuitenkin tarkemman nimen kertomisen kanssa siihen asti kunnes kauppa on näyttänyt, onko sillä yhteistyöhalua ja -kykyä tämän aiheen suhteen...

Kartamme a) Plussakorttia b) K-ryhmää - periaatteessa. (Plussa-kortti tosin löytyy, mutta erittäin vähässä käytössä).Tuossa edellä ilmeni jo lisäsyyt "K-boikotillemme". Tosin joskus on käynyt espoolaisessa Citymarketissa samanlainen tilanne - eli on lainattu plussakorttia ja toinen on maksanut ostokset, eikä kukaan ole mukissut mitään.

Kannatan tuota valitusreittiä - mielummin suoraan Citymarket-ketjuhallintoon, kuin kauppiaalle. Eiköhän Suomessakin ala olla aika kertoa niin päivittäistavara, kuin muillekin kauppiaille tiedoksi "rainbow money talks".

Kuten joku jo tuossa aikaisemmin totesikin - näillä kanta-asiakas korteilla kerätään aikamoinen määrä tietoa ostotottumuksista, tuotteista yms. Kaupppa profiloi tuoteryhmänsä ostotottumusten mukaan. Tietoja ei (tietääkseni) kerätä yksittäisen ihmisen valvomiseksi. (Sillä toisella asiakaskortilla keräämme keskimäärin 400€ vuodessa).

Plussa-kortti puuttuu korttipakasta, mutta olen toimittanut vammaisen samansukupuolisen "ystäväni" *) asioita hänen korteillaan. Ikinä ei ole ollut mitään ongelmia.

*) yksipuolista lesborakkautta, lähikaupoissa meitä on kassa joskus luullut pariksi.

Mä luulen, että olisin tuossa vaiheessa sanonut pari valittua sanaa kassaneidille, jättänyt ostokset kassalle ja kävellyt ulos seuraavaan putiikkiin. Tosin kumppani olisi ehkä sitten ottanut siitä pultit :) Onneksi ei ole tuollaista tilannetta tullut. Meillä on rinnakkaiskortit niin K- kuin S-ryhmän kauppoihin eikä kassalla ole ikinä inisty, vaikka niitä on lainailtu puolin ja toisin. Teillä kävi paska säkä. Olisi tietysti ikävää ryhtyä boikottiin, jos kauppa on muuten hyvätasoinen. Ehkä sitä idioottiämmää voisi tarpeen tullen yrittää vältellä ja valita jokin toinen kassa. Tai mennä oikein uhalla just sille kassalle :)

No johan oli asiakaspalvelua...

Mä saattaisin tuossa tilanteessa jatkossa mennä ihan piruuttani just sen myyjän kassalle. Ja tietty maksaisin aina ostokset kumppanin rinnakkaiskortilla :).

Todennäköisemmin kuitenkin alkaisin vain boikotoida sitä kauppaa, jos valinnanvaraa on.

Oikein hyvä, Aboa, että teit valituksen marketin johdolle. Kerro sit täälläkin, miten he vastaavat.

Jos nyt positiivisesti ajattelee, niin parhaimmillaan tämä voi johtaa hyvään ja tavallista huomioivampaan asiakassuhteeseen kauppiaan kanssa ja sitä kautta pieneen asennemuutokseen yleiselläkin tasolla. Jänskättää kuulla, mitä yrittäjä vastaa Aboalle.

Eipä ole kuulunut mitään eikä minkäänlaista vastausta. Laitoin siis viestin marketille. Kannattaisiko siis laittaa korkeammalle tasolle seuraava viesti?

Menikö viesti suoraan kauppiaalle eli marketin pyörittäjälle vai johonkin yleiseen palveluosoitteeseen? Ehkä sinne voisi tarpeen tullen jopa soittaa, jos vastausta ei kuulu.

Kuten kirjoitin tuolla ylempänä, kun ottaa vastustajaansa munista kiinni, se yleensä tarkoittaa:"että tässä ollaan vakavissaan".
Jos menee hattu kourassa anteeksi antoa pyytelemään, sitä saat myös sitten odottaa.
Mielestäni paras asenne on kun kysyy:Kiinostaako oikeusjuttu ja julkusuus? Vai taphtuuko naisen asenteissa korjaus tai sitten työtehtävä kuvan muutos tai sitten paras, Potkut!
Muuten juttusi päätyy paperiliidokiksi, kaikki eivät ole nähneet ja sisäistäneet Brokeback Mountain-leffaa viellä tässä maailmassa.

Vielä ei näy vaikutuksia Keskon osakekurssissa:

http://irtoolbox.asp.quartal.com/quickchart/kesko/chart-fi.gif

Eli valitusta ylemmälle taholle, lisää julkisuutta kassaneidon ja ketjun toiminnalle (kassa edustaa töissä olleessaan yritystä!) ja ärhäkämpi boikotti. Konserniinhan kuuluu Ruokakeskon lisäksi Rautakesko, Maatalouskesko, Keswell, Kaukomarkkinat ja VV-Auto. Eiköhän seuraavan osavuosikatsauksen jälkeen nähdä reipas kurssiromahdus. Ja vielä on vara hidastella vastauksessa... Ainakin oma lähikauppani on jo suistumassa konkurssiin :)

Suomessa kuluttajat käyttää harvoin aseenaan ostoboikotteja tai ainakaan niistä ei tule tarpeeksi laajoja, jotta vaikutukset näkyisivät. Toimiikohan Suomessa jokin kuluttajajärjestö, johon voisi ottaa yhteyttä?

Jos laitoit kauppiaalle viestiä, niin seuraava askel on sitten ottaa yhteyttä suoraan esim Ruokakeskolle ("omistaa cittarit") 010 530 030 ja sieltä sitten esimerkiksi PR-osasto... ...siellä yleensä ollaan kiinnostuttu julkisuuskuvasta..
Toinen hyvä vaihtoehto on Kesko Oyj ja sieltä yhteiskuntasuhteet 010 5322 721.
Ja kannattaa muistuttaa ikävällä julkisuudella.
Asiasta keppihevoseen. Mikä se näistä seutukunnan 3:sta cittarista on? Kupittaa? Länsikeskus? Ravattula? Arvaus menisi Ravattulaan.

Menemättä sen kummemmin asioiden edelle en malta olla ehdottamatta seuraavaa. Jos minkäänlaista vastausta ei kuulu eikä yhteistyöhalua kauppiaan ja ketjun taholta löydy, tästä voisi pykätä aika hyvän jutun johonkin paikalliseen lehteen vaikkapa Turun Setan avustuksella. Mutta ehdotan kuitenkin ensin, että Aboa ottaa suoraan yhteyttää kauppiaaseen (mikäli ei siis ole jo niin tehnyt; yleisistä palauteosoitteista tuskin kovin pian vastausta kuuluu). Tämähän on ensisijaisesti juuri kaupan sisäinen ongelma, joka johtuu ilmeisesti vain yksittäisestä työntekijästä. Julkisuus voisi kuitenkin ravistella asenteita yleisemminkin, joten usvaa putkeen vaan, jos höyryä riittää :)

Käydessäni Citymarketissa plussa korttini myös tarkastettiin. Kassa on ollut jo vuosien takaa ennestään tuttu ja paikkakunnallani keskeinen ammattiyhdistysvaikuttaja. Kenties ylempi johto on laittanut alulle oman Plussa kurinpitokampanjan.

Yleisesti palautteen antamiseen liittyy, kuten BearTrap mainitsikin, pitkä vastausaika.

Itse laitoin viime heinäkuussa netin kautta palautetta eräälle tukkuliikkeelle. Vastaus tuli sitten marraskuussa.

Erääseen ravintolaketjuun jättämääni palautteeseen en itse koskaan saanut vastausta, mutta palautteeni oli kuitenkin toimitetu ao. toimipisteen henkilökunnan tietoon jo seuraavana päivänä.

Nopeinta reagointia palautteeseen olen saanut Royal ravintoloista, jossa ketjun omistaja ja toimitusjohta Mia Saari vastasi jo vuorokauden sisällä sähköpostitse asiallisesti ja ystävällisesti sekä palautteesta kiittäen.

Menee vähän offtopic, mutta viallisista tuotteista kannattaa aina tehdä valitus: tuotantovaiheessa pohjaanpalanut hernekeitto, korvauksena laatikollinen ao. tuottajan valmisteita. Kaupan hyllyssä hapettuneet kahvipavut, korvauksena 2 kg kahvia jne.

"Kun juttu oli ohi ja mieheni kuittasi pankkikorttiostosta, kiukunpunainen kassa vielä kivahti, että tällä kertaa asia meni näin, mutta luonnotonta se on."

Olen hetero enkä ehkä osaa katsoa asiaa homojen näkökulmasta, vaikka minulla homotuttuja onkin. Joka tapauksessa olen sitä mieltä, että tällaisissa tapauksissa kannattaisi asia jättää omaan arvoonsa. Tilanteen kärjistämällä ei saa aikaan kuin kielteisiä mielikuvia. Jos kassan käytöksen taustalla oli esimerkiksi uskonnolliseen vakaumukseen perustuva näkemys, niin on todennäköistä, että hän tapahtuman seurauksena linnoittautui entistä syvemmälle bunkkeriinsa. Jos reaktio taas perustui pelkoon, epävarmuuteen tai muihin sellaisiin psykologisiin tekijöihin, niin siinäkin tapauksessa kärjistäminen vain luultavasti vahvisti ennakkoluuloja.

Jokainen ihminen törmää elämässään erilaisiin ennakkoluuloihin ja asenteellisuuksiin seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. En tiedä, onko järkevää tehdä jokaisesta yksittäistilanteesta draamaa, koska sillä tuskin saadaan mitään hyvää aikaan. Pahimmillaan asioiden kärjistäminen johtaa näennäissuvaitsevaisuuteen. Ihmiset eivät enää tiedä, missä määrin heillä on oikeus omiin mielipiteisiin ja aseenteellisuuteen. Seurauksena on sitten pintakulttuuria, jonka alla muhii ennakkoluulojen tuotantolaitos. Enemmän suvaitsevaisuus lisääntyy avoimuudella, vaikka se myös satuttaa - puolin ja toisin. Ei sille kristityllekään ole helppoa kyseenalaistaa maailmankuvaansa, vaan hän tarvitsee rohkaisemista ja hidasta tutustumista.

Palautteen antamisen tarkoituksena ei tässä liene niinkään työntekijän asenteiden "korjaaminen", vaikka keskustelun otsikosta kieltämättä voi tällaisen käsityksen saada.

Tärkeämpää on mielestäni saada ihminen käsittämään, että ellei hänellä ole edellytyksiä kohdata erilaisia ihmisiä työssä, jossa hän ei voi kohtaamiaan ihmisiä valita, hänen on syytä harkita alan vaihdosta. Tuollaisilla kieroutuneilla asenteilla tekee vain hallaa työnantajalle, eikä kenenkään liiketoimintaa harjoittavan yrittäjän intressissä liene pitää palveluksessaan henkilöitä, jotka karkottavat maksavia asiakkaita. Asennekasvatuksen kohteena on ehkä pikemminikin juuri työnantaja, jonka on syytä olla kiinnostunut siitä, minkälaisia ihmisiä ja millaista kohtelua hänen asiakkaansa joutuvat hänen liikkeessään kohtaamaan.

"Draama" on siksi mielestäni paikallaan. Vai suhtautuisko heteropariskunta tyynesti marketin kassahenkilöön, joka kiistää jyrkästi mahdollisuuden, että he voisivat kuulua samaan perheeseen, ja alkaa kesken asiallisen palvelutilanteen ääneen sättiä heidän elämäntapaansa luonnottomaksi?

"Tärkeämpää on mielestäni saada ihminen käsittämään, että ellei hänellä ole edellytyksiä kohdata erilaisia ihmisiä työssä, jossa hän ei voi kohtaamiaan ihmisiä valita, hänen on syytä harkita alan vaihdosta."

Tuolla perusteella alaa tuskin tarvitsee vaihtaa. On olemassa erilaisia ihmisiä ja ryhmiä, joista kaikki eivät pysty hyväksymään toisiaan. Siksi on käytettävä järkeä ja myönnyttävä siihen, että parempi on laiha sopu kuin lihava riita. Jos alkaa hyvin intohimoisesti penäämään oikeuksiaan, siitä ei seuraa kuin harmia kaikille.

"Tuollaisilla kieroutuneilla asenteilla"

Sinun mielestäsi hänen asenteensa voi olla kierotunut, kun taas hänen mielestään sinun asenteesi voi olla kieroutunut. Kysymys ei ole kuitenkaan mistään elämää suuremmasta asiasta, joten viisaampi ehkä väistäisi. Tietynlainen välinpitämättömyys moniarvoisessa yhteiskunnassa on eri tavoin ajattelevien ihmisten sujuvan rinnakkaiselon ehto.

"Vai suhtautuisko heteropariskunta tyynesti marketin kassahenkilöön, joka kiistää jyrkästi mahdollisuuden, että he voisivat kuulua samaan perheeseen, ja alkaa kesken asiallisen palvelutilanteen ääneen sättiä heidän elämäntapaansa luonnottomaksi?"

Kaikenlaista sattuu niillekin, jotka eivät ole homoja. Kaikkea ei kannata ottaa henkilökohtaisesti. Ei edes sitä, että marketin vartija vaati minut riisuutumaan koska hälytyslaite piippasi kirjaston kirjojen vuoksi. Typeräähän se oli, mutta ei yhdestä kerrasta kannata nyt niin pillastua.

Tämä keskustelu on ehkä liiankin tiukkaa. Huonoa palvelua saamme milloin missäkin riippumatta siitä mitä muuten ajattelemme. Ainakin itse vaihdan kauppaa jos saan ylimielistä tai vähättelevää kohtelua. Homon euro ei ole 80 senttiä eikä kenenkään muunkaan.

Hemingway: Alan vaihto on hyvin paikallaan, jos ei kykene pitämään mölyjään vatsassaan asiakaspalvelutyössä. Oletan, että aikamoinen hulabaloo syttyisi, jos kaupan kassa tokaisisi asiakkaana olevan lapsiperheen kukkaronhaltijalle, että "onpas kakaranne ruma" tai vaatemyyjä mainitsisi vanhemmalle rouvashenkilölle riippurinnoista. Entäpäs jos myyjä taustaansa perustuen kieltäytyisi ottamasta rahaa vastaan naiselta ja vaatisi, että mies hoitaa maksamisen? Olisi mielenkiintoista kuulla, miksi tällaiseen tölvimiseen pitäisi suhtautua toisin kuin samaa sukupuolta olevien muodostaman perheen arvosteluun.

Se, että marketin vartija käskee riisuutumaan oli vähän hölmöä - ja se että suostuit, oli ihan omaa tyhmyyttäsi. En minäkään olisi ehkä pillastunut, mutta kieltäytynyt kumminkin. Ja pitänyt huolta siitä, että marketin huonosti toimivat hälytyslaitteet korjataan mitä pikimmin.

Yksi kerta on miljoonan kerran alku, joten asioihin on syytä puuttua heti. Muu on typerää.

"Hemingway: Alan vaihto on hyvin paikallaan, jos ei kykene pitämään mölyjään vatsassaan asiakaspalvelutyössä."

Niin on, jos käytös on toistuvaa, mutta huonoja hetkiä, päiviä ja sattumia on jokaisella. Riitoja ja asennetaisteluja käydään niin liikennelentokoneiden ohjaamoissa, opettajanhuoneissa kuin ammattiauttajien palavereissakin. Kun on myyjän käytöksestä ilmoittanut, niin sen jälkeen minusta asian voi antaa olla. Jos valituksia tulee riittävästi, niin myyjä varmasti siirretään pois tehtävästään. Turhalla herkkähipiäisyydellä ja ylireagoinnilla ei saavuteta mitään muuta kuin huonoa mainetta.

"Oletan, että aikamoinen hulabaloo syttyisi, jos kaupan kassa tokaisisi asiakkaana olevan lapsiperheen kukkaronhaltijalle, että "onpas kakaranne ruma""

Voisi syntyä tai olla syntymättä, eivätkä tilanteet sitäpaitsi ole verrannollisia, koska aloittajan tapauksessa vastakkain olivat erilaiset vakaumukset tai arvoerot, kun taas rumaksi nimittelyssä kysymys on yksiselitteisesti huonosta käytöksestä. Toivottavasti tämä ei kuulosta osoittelevalta, mutta vähemmistöt (eivät ainoastaan seksuaalivähemmistöt) vaativat usein suvaitsevaisuutta, mutta hämmästyttävän usein osoittavat itse suvaitsemattomuutta. Helppohan sitä on olla suvaitsevainen niin kauan kuin suvaitsee vain sitä, mitä suvaitsee, mutta todellinen suvaitseminen tai ymmärrys mitataan silloin, kun pitää pystyä käsittelemään henkilökohtaisesti sellaista, mikä aiheuttaa omassa mielessä ristiriidan. Tällainen aiheuttaja uskovan mielessä voi olla esimerkiksi homoseksuaalisuus ja homon mielessä kristityn helvetintuomiot ja sikarinnastukset.

"Se, että marketin vartija käskee riisuutumaan oli vähän hölmöä - ja se että suostuit, oli ihan omaa tyhmyyttäsi."

Minusta oli paljon fiksumpaa käyttää 10 minuuttia riisuutumiseen kuin kutsua poliisit paikalle. En minä siinä mitään menettänyt vaan ainoastaan säästin aikaa.

"Yksi kerta on miljoonan kerran alku, joten asioihin on syytä puuttua heti. Muu on typerää."

Toisaalta ihmisyhteisöissä elämiseen kuuluu tietynlainen rosoisuus ja jaktuvat ristiriidat. Jos homot ylireagoinnillaan ohjaavat ihmisiä turhaan varovaisuuteen, niin ennen pitkää varovaisuus muuttuu syrjinnäksi ja on oikeastaan jo itsessään käänteistä rasismia.

Toki tilanne on varmasti ollut loukkaava, mutta sen kääntäminen poliittiseksi aseeksi on minusta kyseenalaista.

Hemingway, olen kanssasi täysin samaa mieltä siitä, että tilanteen kärjistäminen tuskin ajaa kenenkään etuja. Ennakkoluulot vain lisääntyvät puolin ja toisin. On tietysti hyvä, että joku uskaltaa tuoda esille, että nyt tämä tilanne ei mennyt oikein, mutta negatiivisen palautteen antamisen kultainen taito kannattaa kuitenkin pitää mielessä. Uskon, että yksinkertaisesti antamalla kasvot homoseksuaaleille voi vaikuttaa kaikista eniten.

Itse joudun kohtaamaan paljon enemmän syrjintää ja loukkaavia kommentteja naisena kuin homoseksuaalina. En koe, että homoseksuaalisuus olisi yhtään arkaluontoisempi ominaisuus kuin naiseuskaan enkä siksi ole herkkänahkaisempi homoseksuaalisuuttani kohtaan osoitetuista ennakkoluuloista.

Siihen, miten kanssaihmiset suhtautuvat omaan homoseksuaalisuuteen, voi itse vaikuttaa. Positiivisuus on kaikista paras keino. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.

Toki usein pääsisi helpommalla, jos vaan myötäilisi muita. Miksi valittaa pohjaan palaneesta pihvistä, koska kyllä se nälkä lähtee huonostakin ruoasta. Säästyy aikaa ja vaivaa.

Ei tämä voi olla oikein! Mikään ei muutu, ellei niitä ala itse muuttamaan. Hyvää asiakaspalvelua pitää aina vaatia, on sitten kyse kaupungin virastosta tai Citymarketin kassasta. Se, että siihen kuluu aikaa ja vaivaa on mielestäni jokaisen täytettävä velvollisuus. Minä en ainakaan nykyisin siedä enää yhtään sekundaa. Ja itse pyrin samaan, eräänlaista asiakaspalvelutyötä kun itsekin teen. Huono päivä voi olla koska vaan, mutta hyvä asiakaspalvelija ei sitä näytä.

Muistuttaisin asaikaspalautteen olemassa-olosta. Nyt kun täällä on yksi jos toinen kuullut tapauksesta, voi jokainen laittaa asiakaspalautteen menemään. Niillä on suuri merkitys. Itse sain aikaiseksi Bendolinon Helsinki- Joensuun reitille, kun sitkeästi laitoin menemään asiakaspalautteita VR:lle. Uskomatonta, mutta totta. Tiesin, että VR:llä on hyvä asiakaspalautejärjestelmä. Ihmiset eivät ymmärrä laittaa asiakaspalautteita, koska eivät tiedä niiden suurta vaikutusta palvelun laatuun.

Kun tämä keskustelu nyt näyttää uppoavan tähän "mitä täytyy niellä kun kuuluu vähemmistöön"-väittelyksi, niin kannanpa minäkin korteni kekoon.

Kun tällä viikolla saatoin heilani Pariisin junaan Kölnin rautatieasemalla, niin laiturilla pussata tujautettiin hyvästiksi. Joku maastaan pois eksynyt white trash-britti kommentoi selkäni takaa:

"Has anyone ever told you guys that that's a fucking dirty thing to do? Filthy bastards.."

Sanon ihan suoraan, että kyrviinnyin äijään ja siitä sitten tulikin lähtiäissuukon sijasta ranskalaisempi versio. En ole päässyt vielä kovinkaan pitkään ikään, mutta sen verran minuakin on tölvitty etten niele rajoitteita. Minä pussaan poikaystävääni missä huvittaa ja jos joku siitä loukkaantuu niin se ei ole minun ongelmani. Hemingwayn suhtautuminen asiaan kuulostaa vähän samalta kuin erään sukulaismieheni "suvaitsevaisuus": homot saavat olla hänen puolestaan rauhassa kunhan eivät näy eivätkä kuulu missään. Ajat menneet eivät koskaan enää palaa ja se on vaan hyväksyttävä. Myös kassaneitien.

"homot saavat olla hänen puolestaan rauhassa kunhan eivät näy eivätkä kuulu missään."

En ajattele noin. On yhdentekevää, onko tilanteessa homo vai joku muu joukosta erottuva, niin en näe mitään syytä kärjistää tilannetta ja tehdä siitä poliittista. Se ei auta ketään. Sillä ei saavuteta lisää oikeuksia vaan se pikemminkin synnyttää lisää ennakkoluuloja. Miten esimerkiksi muslimien sinänsä ihan oikeutettu reagointi pilakuviin on auttanut heitä kohti muslimiystävällisempää maailmaa? Nyt heidät nähdään entistä suurempana uhkana, vaikka sitä ei ääneen sanotakaan.

Ihmisten välinen ymmärrys lisääntyy, kun he kohtaavat toisiaan ja oppivat näkemään, että erilaisesta suuntauksesta tai ajattelusta huolimatta kaikki ovat kuitenkin vain ihmisiä. Ymmärrykseen ei voi pakottaa. Sellaisen yrittäminen vain koventaa asenteita.

Hemingway sanoi:
"Helppohan sitä on olla suvaitsevainen niin kauan kuin suvaitsee vain sitä, mitä suvaitsee, mutta todellinen suvaitseminen tai ymmärrys mitataan silloin, kun pitää pystyä käsittelemään henkilökohtaisesti sellaista, mikä aiheuttaa omassa mielessä ristiriidan."



Tämä on taas tämä ikuisuuskysymys, eli tarvitseeko suvaita suvaitsemattomuutta? Tai pitääkö demokraattisessa yhteiskunnassa antaa myös demokratian kumoavaan pyrkivien liikkeiden antaa toimia rauhassa?

Oma vastaukseni: Ei tarvitse suvaita, eikä pidä antaa toimia rauhassa.

Jotenkin absurdi ajatus, että esim. minun homona pitäisi pyrkiä suvaitsemaan vaikkapa sellaista henkilöä, jonka mielestä minulla ei ole oikeutta elää elämääni rakastamani kumppanin kanssa - tai ylipäänsä elää tässä maailmassa. Sama kuin sanoisi juutalaiselle, että hän on suvaitsematon typerys kun ei osaa suvaita natsi-aatteen edustajia.

"Tämä on taas tämä ikuisuuskysymys, eli tarvitseeko suvaita suvaitsemattomuutta? Tai pitääkö demokraattisessa yhteiskunnassa antaa myös demokratian kumoavaan pyrkivien liikkeiden antaa toimia rauhassa?

Oma vastaukseni: Ei tarvitse suvaita, eikä pidä antaa toimia rauhassa."

Jos ajatellaan käytännön tilannetta, jossa fundamentalistikristityt tai muslimit ajavat omia oikeuksiaan ja homot omia oikeuksiaan, niin parhaaseen tulokseen päästään, kun keskusteluyhteys säilytetään ja pyritään puolin ja toisin tutustumaan toisen osapuolen erilaiseen ajatteluun ja etsimään kompromisseja. Silloin, kun lopetetaan kuunteleminen ja suljetaan ovet tai aletaan uhota tai suorastaan vihata, tilanne on menetetty. Jos vastakkain on kaksi piinkovasti oikeuksistaan kiinni pitävää osapuolta, niin mikä on tulos? Ohipuhuminen ja henkinen tai fyysinen väkivalta.

Erilaisten vähemmistöjen oikeudet paranevat juuri siksi, että heitä kuunnellaan ja heidän äänensä päästetään esiin. Minusta on omituista, jos nämä vähemmistöt yrittävät "valtaan päästyään" kieltää moniarvoisessa yhteiskunnassa heitä vastustavat äänet.

Hyvä keskusteluyhteys kunnioittaa molempia osapuolia ja pitää sisällään sen, että ketään ei loukata. Jumiutuminen syntyy helposti siitä, kun ei nähdä omien arvojen ulkopuolelle. Kassaneidin tilanteessa tämä koskee molempia osapuolia. Onkin sen takia hyvä ottaa esille se, että näin ei ollut. Asia voi siten korjaantua.
EI erottelulle!

Keneltäpä ei kysyttäisi päivän mantraa: Onko Plussakorttia? Ostettavat tavarat ovat hihnalla ja rahat tai pankkikortti kädessä. Martin kirjoittaa: ”Hyvä keskusteluyhteys kunnioittaa molempia osapuolia”. Miksi maailmassa tarvittaisiin mitään dialogia, kun kaupan hihnakapulan jälkeen ovat tulossa jo seuraavat ostokset? Yritän selvitä nopeasti alta pois ja sulloa kamat kassiin. Eihän tässä alttarilla olla ja suukkoa odoteta. Jos kauppa ottaa rahat ja antaa huonon tunnelman, vieressä on toinen putiikki.

Aboa aloitti aiheen, josta on noussut esille monta erilaista näkökulmaa. Tässä yksi lisää, yrittäjän näkökulma.

Minulle yrittäjänä olisi kauhistus, jos johtuen jostakin minulle tuntemattomasta seikasta yrityksessäni, asiakkaat äänestäisivät jaloillaan koskaan palaamatta, enkä minä saisi tietää syytä.

Kantani on se, että aito reklamaatio on yritykselle lahja. Asiakas haluaa antaa kuitenkin sen verran aikaansa, että reklamoi. Saan silloin tietää mahdollisista ongelmista tuotteissa tai palveluissa. Usein kunnollinen reklamaation hoitaminen mahdollistaa asiakassuhteen jatkumisen. Uuden asiakkaan hankkiminen on monin verroin työläämpää kuin vanhan asiakassuhteen säilyttäminen ja hoitaminen.

Juhani

JuhaniV toivoo yrittäjänä ”aitoa reklamaatiota”. Erilaiset kanta-asiakaskortit ovat yrittäjän tapa sitoa asiakas omaan ketjuunsa. Niiden osalta kyse mielestäni tunnelmasta ja asiakkaan huomioonottamisesta. Miksi ihmeessä jaksaisin reklamoida asiakaskortin eduista tai haitoista? Jos ostamani tavarat olisivat homeessa, reklamoisin heti. Sen sijaan mainonta jää tehottomaksi tai muuttuu negatiiviseksi, jos odotukset ja todellisuus eivät kohtaa toisiaan. Miksi auttaisin yrittäjää mainostamaan palveluitaan yhä paremmin, minun rahoillani ja ajallani?

Kun tämän ketjun otsikko on "Arjen asennekasvatusta", niin otsikkoa sivuten kerron aivan uudesta tilanteesta naapuristossamme.

Äskettäin naapurustoomme muutti miesjulkku perheineen. Hänen julkisuuskuvansa on tasapainoinen ja lempeän sympaattinen. Internet juorusi hänellä olevan jotakin kytkentöjä uskonnolliseen lahkoon, jossa heteroperhearvot ovat korostetun tärkeitä. Arvelemme hänen kuuluvan tuohon lahkoon. Tästä taustasta olemme olleet jo etukäteen hivenen huolissamme.

Meidät outattiin vahingossa suoraan ja selkeästi heti tuolle uudelle naapuriperheelle. Toisen naapurin emäntä joutui tiedottamaan yhdestä tapahtumasta kirjeellä kaikille lähinaapureille. Kirjeessä oli jakelulista, jossa kaikki muut perheet olivat sukunimillä, mutta meidät oli mainittu vain etunimillä, sekä sana "ja" nimien välissä. Tajusimme heti, kuinka tässä kävi ja pidimme sitä hyvänä juttuna. Ei tarvitse kenenkään arvailla mitään.

Mieheni teki kadun vieressä äskettäin lumitöitä. Herrajulkku kulki ohitse ja käänsi päänsä pois. Rouva ajoi autollaan ohitse tuijottaen miestäni tervehtimättä. Mieheni kommentti: "Se tuijotti minua kuin halpaamakkaraa!" Pidämme mahdollisena virhearviota uusien naapurien käyttäytymisestä. Jos heidän käytöksensä pysyy samana, päädyimme joka tapauksessa hymykampanjaan, aina tervehdimme. Mahdollisesti esitämme heille kahvikutsun. He eivät ole rajanaapureita, joten emme aio tämän enempää huomiota antaa. Jos alkaisivat meitä käännyttää/eheyttää, siitä voisi syntyä varsin mielenkiintoinen keskustelu. Tuskinpa lopulta sellaiseen keskusteluun edes suostuisin.

Juhani

Jokainen ostotilanne - yhdessä tai toisessa kaupassa - on kuitenkin vuorovaikutustilanne. Eikö juuri kaupan vaihtaminen osoita, että vuorovaikutustilanteessa oli jotain väärin edellisessä kaupassa ja vastavuoroisesti uudessa kaupassa mahdollisesti hyvin? En minä mitään VALTAVAA dialogia pyydä. Sensijaan asiallisuutta. Vastustan kuitenkin myös liukuhihnamentaliteettia! Asioiden rinnalla ihmiset eivät saisi unohtua!?

Hemingway:
"Joka tapauksessa olen sitä mieltä, että tällaisissa tapauksissa kannattaisi asia jättää omaan arvoonsa. Tilanteen kärjistämällä ei saa aikaan kuin kielteisiä mielikuvia."

Minä olen työskennellyt "kassaneitinä", eikä tuo ole todellakaan suvaittavaa käytöstä asiakaspalvelijan puolelta. Minusta siihen on ehdottomasti puututtava, mikäli ei voi käyttäytyä korrektisti ja työnsä edellyttämällä ammattitaidolla. Mitäs siitä nyt tulisi, jos me saisimme kaikki jaella mielipiteitämme asiakkaista ihan miten sattuu - sitä paljon puhuttua, pyhää sanan- ja ilmaisunvapautta, eh?

Hemingway:
"Jos kassan käytöksen taustalla oli esimerkiksi uskonnolliseen vakaumukseen perustuva näkemys, niin on todennäköistä, että hän tapahtuman seurauksena linnoittautui entistä syvemmälle bunkkeriinsa. Jos reaktio taas perustui pelkoon, epävarmuuteen tai muihin sellaisiin psykologisiin tekijöihin, niin siinäkin tapauksessa kärjistäminen vain luultavasti vahvisti ennakkoluuloja."

Minun uskontoni kieltää tyhmyyden. Silti tapasin töissäni päivittäin näitä pelottavia, tyhmiä ihmisiä. Olisiko se ihan suvaittavaa, että minä kassana huomautan vaikkapa siitä, mitä vanhemmat ostavat lastensa ruoaksi? Ei, ei se ole, vaikka kyseessä oli sentään lasten terveys ja ruokatottumukset.

Asiakkaat maksavat kassaneitienkin palkan, ja kaikki ansaitsevat samanlaista palvelua. Aikuiset ihmiset sitoutuvat noudattamaan pelisääntöjä hakeutuessaan tietyille aloille, ja niistä on pidettävä kiinni. Vastuu valinnastaan ja sitä rataa. Siksi en näe mitenkään ymmärrettävänä tätä kassaneidin lipsautusta.

"Minä olen työskennellyt "kassaneitinä", eikä tuo ole todellakaan suvaittavaa käytöstä asiakaspalvelijan puolelta."

En minä niin väitäkään. Kannattaa kuitenkin miettiä, miten paljon uhraa aikaa yksittäistapaukselle ja mitä siitä seuraa. Onko viisaampaa katsoa asiaa kauaskantoisesti ja korkealta vai ottaa itseensä ja kuvitella, että kassaneidin parahdus kohdistui juuri minuun?

Ei kannata astua siihen miinaan, että kuvittelee vain itselleen oikeuksia. Mitä jos kristityt LAILLISEN oikeutensa turvin alkavat tuottaa yhä enemmän ja enemmän homovastaista propagandaa, joka on puettu negatiivisten mielikuvien muotoon? Sille ei voi tehdä mitään, koska se on täysin laillista. Mitä enemmän te teette politiikkaa yksittäistapauksilla, sitä enemmän negatiivisille mielikuville on kasvualustaa.

Oma ulkonäköni on sellainen, että minut on töykeästi tönäisty ulos pohjoisafrikkalaisten kebabpaikasta, vaikka siihen ei ollut mitään perustetta. Annoskin jäi pöydälle. Kävelin toiseen paikkaan ja tyydytin nälkäni. Jälkeenpäin olen käynyt monta kertaa samassa paikassa, mistä minut poistettiin. Olisiko minun kannattanut tehdä rikosilmoitus rasismista tai syrjinnästä tai kirjoittaa nettifoorumeille maahanmuuttajavastaisia kirjoituksia? Mitä olisin sillä saavuttanut?

"Asiakkaat maksavat kassaneitienkin palkan, ja kaikki ansaitsevat samanlaista palvelua. Aikuiset ihmiset sitoutuvat noudattamaan pelisääntöjä hakeutuessaan tietyille aloille, ja niistä on pidettävä kiinni. Vastuu valinnastaan ja sitä rataa. Siksi en näe mitenkään ymmärrettävänä tätä kassaneidin lipsautusta."

Ehkä sinä itse sitten olet niin täydellinen, että ymmärrät yhteiskunnassa esiintyviä erilaisia arvomaailmoja ja asenteita ja pystyt asettumaan jokaisen ihmisen asemaan riippumatta siitä, onko hän homojen vihaaja, homojen rakastaja, muslimi, munkki tai lestadiolainen, mutta minä en tuollaiseen täydellisyyteen pysty. Siksi minusta on kohtuutonta vaatia sitä aina muiltakaan.

En tiedä, miten hiljeneminen olisi jotenkin erikoisen kauaskantoista. Silloin asioista ei puhuta sitäkään vähää mitä silloin, jos jonkinlainen "meteli" saadaan nostettua. Mikään paikkojen rikkominen ei tietenkään tule kysymykseen, mutta terävä asiaan puuttuminen on perusteltua. Kassaneidin parahdus saattoi toki koskea homopareja yleisemminkin, mutta sen osana myös juuri tätä nimenomaista homoparia henkilökohtaisesti. Yksittäistapaukset ovat osa laajempaa kokonaisuutta - ja kokonaisuuden muuttaminen lähtee yksittäistapauksista.

Tietyt uskonnolliset ääritahot (mitenkään nimeämättä näitä kristityiksi) enemmän ja vähemmän "laillisen" oikeutensa turvin suoltavat ihan runsaasti homovastaista propagandaansa. Eräällä nettifoorumilla näyttää tällainen mielikuvanrakentaja olevankin touhuissaan. Läpinäkyvänä sen onneksi vähänkin tarkkaavaisempi huomaa.

Jos haluaa olla heittopussina, niin sitten toimii sen mukaan. Mitä saavutit sillä, ettet tehynyt mitään? En minä usko, että silläkään mitään saavuttaa. "Ei pidä heittäytyä lampaaksi. Siitä seuraa yksinomaan se, että joutuu kerittäväksi."

"Mitä saavutit sillä, ettet tehynyt mitään?"

Ennakkoluuloisten asenteiden lieventymistä ja ymmärryksen lisääntymistä. Seuraavalla kerralla pienen neuvottelun jälkeen paikan pitäjälle selvisi, etten suinkaan aio pistää paikkaa matalaksi ulkonäöstäni huolimatta. Hän ymmärsi, että kaikki tietynnäköiset eivät uhkaa häntä ja minä ymmärsin, että hänen kokemansa uhka on ihan todellinen.

Se on vähän kuin parisuhteessa. Niin kauan kuin molemmat vain penäävät oikeuksiaan ja syyttävät toisiaan, on varmaa, etteivät ongelmat ratkea. Sen sijaan nöyrtyminen, kuunteleminen ja omasta hyvästä luopuminen voi katkaista syvenevän kierteen.

Mutta nyt en enää jatka tästä aiheesta. En osaa muotoilla pointtiani paremmin ja jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseensä.

Jokaisella on oikeus mielipiteeseensä. Sitä ei vain ole sopiva jokaisessa tilanteessa ja kaikilla tavoilla tuoda esiin. Kassaneidin ei ole sopiva arvioida asiakkaan laatua. Ei tämän lapsia, ei vaatetusta, ei perhesuhteita, ei uskontoa, ei ihonväriä tai mitään muutakaan henkilökohtaista ominaisuutta. Se on huonoa käytöstä ja erittäin sopimatonta.

"Oma hyvä" ei välttämättä aina tarkoita "omaa itsekästä hyvää", vaan ajatusta siitä, että jotain muuta vastaavassa tilanteessa olevaa ja arempaa voi oikeasti sattua, vaikka itse olisikin sen verran paksunahkainen, ettei kolaus ole maatamullistava. Siksi siihen on syytä puuttua. Ja siten tehdä asiasta myös poliittinen.

Ajatusleikkiä taas... Ajatellaanpa vaikka, että puolisosi olisi ulkomaalainen. Mitä tekisit, jos kassaneiti toteaisi, että "seka-avioliitot ovat luonnottomia"? Vastaavuus tällaisen tapahtuman ja ensimmäisen kirjoittajan kokemuksen välillä on liki täydellinen.

Vaikenemalla eivät asiat koskaan miksikään muutu. Jos suostun homofoobikon potkittavaksi niin hän vetää virne huulillaan rautakärkiset kengät jalkoihinsa. Vaikenemisen kulttuuri on juurrutettu syvään meihin suomalaisiin, mistään ei koskaan saisi puhua, vaikka kuinka huonosti menisi ja vaikka kuinka epäoikeudenmukaisesti kohdeltaisiin. Aina löytyy joku muistuttamaan, että "eihän sinulla nyt niin huonosti mene, ota turpiin vain ja pure hammasta".

Jos et pidä puoliasi niin vastustajasi katsoo, että olet heikko ja että et ansaitse vähäisintäkään kunnioitusta. Homot ovat jo kauan sitten oppineet, että kukaan ei pidä heidän puoltaan elleivät he itse.

Ja tuo Hemingwayn parisuhde-vertaus toimii kyllä tässäkin: jos suostut toisen osapuolen ovimatoksi niin voit olla varma, että kurasaappaat pyyhitään juuri sinuun.

Miksi kauppaan taytyy vieda aatteitansa ja muita uskomuksiaan. Eiko voi olla vaan asiakas joka ostaa tavaransa. Ei tarvi nakya ulospain mitaan asenteita. Jos on vaaran varinen sille ei voi mitaan ja hekin vain haluaa tavaransa ja ulos pian.
Minkalainen kassa siella muuten on jos ei ehdi alta pois.Sanon vaan meilla on tullut naita itsepalvelu kassoja joissa on kaksi puolta.Vasemmalle nauhalle menee ensin ja oikealle puolelle seuraavan ostokset.Sitten taytyy itse laittaa pusseihin.Fine. Hyva sekin. Useimmiissa kuitenkin kassa tai pussipojat laittaa ne sinulle posvietaviksi. Menemme nyt useimmin ruokaostoksille,kerran viikossa.Versus kerran kuussa. Semmoista kuormaa emme enaa jaksa vetaa perassa kotiin talla shopping cart.
Siella ei ole aikaa ajatella palvelun laatua,30 kassan jonossa voi olla 60 asiakkaan jonot. vallankin tilipaivana ja jos welfare raha on tullut tilille.

Ei ole tullut palautteeseen vastausta. Lähetin tänään postia suoraan Ruokakeskoon. katsotaan, tuleeko sieltä mitään.

Aboa, minkälaista palautetta oikeastaan tavoittelet? Sait plussapisteet tilille ja näpäytettyä kassaa, joka joutui noloon tilanteeseen, kun esimies asettui eri puolelle. Toivottavasti ajavana voimana ei ole kosto. Asiakas ja ison marketin kassa eivät ole tasaveroiset riitapukarit. Voitko kuvitella ratkaisun, joka ei jätä kumpaakaan osapuolta katkeraksi?

Mietelmä teepussista: Ken jokaisen nurjan sanan aina tahtoo takaisin maksaa, vähän rauhan päivistä tietää, mutta riidellä saa minkä jaksaa.

Ei, en minä kaipaa kassaneidin nöyryyttämistä enkä muutakaan kostoa. Se mitä haluaisin, on kaupan pahoittelut tapahtuneesta, sillä tuollaiseen myllytykseen joutuminen ruuhkajonossa muiden odottaessa vuoroaan ja kuunnellessa kassan jokaista sanaa on aivan liikaa. Minun elämäni on minun eikä kassan tehtävänä ole sitä kommentoida. Eikä ruokafirman. Eikä kenenkään.

Toinen, mihin tähtään on saada tietää Keskon oma kanta asiaan, jotta tiedän, että yksittäinen kassaneiti oli väärässä, ja se, että asiasta informoidaan jäsenliikkeitä ja että se voitaisiin ottaa esille mm. koulutustilaisuuksissa tai vastaavassa. Kostaa en tahdo, olisinhan silloin kertonut esimerkiksi kaupan nimen. Tahtoisin nyt saada kaupan vastaavan jotakin, että saisin tietää heidän käsityksensä.

Minäkin olisin antanut asian olla, jos keskustelun jälkeen asia olisi saatu hoidettua. Eihän siinä olisi silloin ollut mitään muuta kuin väärinymmärrys. Sen sijaan jupinat perhesuhteen luonnottomuudesta eivät asiaan kuulu. Olivat "vanha kansa" tai filosofit viisauksineen mitä mieltä hyvänsä. ;)

No jopas on juttu!!

Pöyrityttävää.

Minä vilautan monesti ystävieni tehdessä ostoksia omaa plussaani, eikä kukaan olke koskaan missään sanonut, ettei sellainen sovi. Ei ikinä. Ja jotkut myyjät jopa kysyvät, esim. kenkäkaupassa jossa saisi plussakortilla alennuksella kengät, että "onko kenelläkään plussakorttia?" - tilanteessa jossa meitä on isompi porukka shoppailemassa.

En tiedä miten "laillista" tämä tällainen kortin vilauttelu toisen ostoksille on, mutta näin positiivisia tilanteita minä ainakin olen vain saanut kokea ja olen ihan järkyttynyt tästä citymarket tapauksesta.

Kyllä on ollut pöyristyttävä kassa!

Jo vastattiin. Tiedottaja lähetti sähköpostia ja pahoitteli kovasti tapahtunutta. Hän oli lähettänyt viestini eteenpäin ja kyseli myös lisätietoja aiemmasta palautteestani (päivämääriä, kanavaa jne), jotta voitaisiin selvittää, miksi aiempaan palautteeseen ei ole vastattu.

Olen iloinen siitä, että ottaessani yhteyttä korkeammalle tasolle palautetta tulee välittömästi.

Olipas surullinen juttu.
Olen itse ennen ollut Kesko-konsernilla töissä, ja konsernin henkilöstöpolitiikka perustui jo 80-90-luvun taitteessa jääkaappitalouteen eli samaa sukupuolta edustava puoliso sai mukisematta itselleen henkilökunnan alennuskortin rinnakkaiskortin, näin esimerkkinä.
Samoin Plussa-kortille sai heti alunalkujaan samassa taloudessa asuvalle rinnakkaiskortin oli se henkilö kumpaa tahansa sukupuolta. Kesko siis ainakin konsernitasolla on siis nimenomaan ollut kaikkea muuta kuin konservatiivinen, enkä kyllä usko minkään muuttuneen näissä arvoissa.

Palautteeseen vastaamiseen menee aikaa lähinnä siksi, että mikäli lähetit sen esimerkiksi Plussan palautejärjestelmän kautta, se kiersi hetken ennenkuin löysi oikean vastuuhenkilön. Noin isossa talossa viestintä on toki keskitettyä, mutta vastuuhenkilön löytäminen juuri tietylle asialle voi viedä aikaa, koska palautetta tulee useita eri reittejä, ja ne ohjataan tiettyjen silmäparien kautta keskitetysti eteenpäin.

Itse lähetin elokuussa kahteen eri paikkaan palautetta tuotereklamaation muodossa. Toiseen tuli vastaus lokakuussa, toiseen helmikuussa! Olin itse jo ehtinyt unohtaa koko palautteen, kun helmikuussa tuli vastaus:-)

Tänään tuli vastine. Oheistan sen lupaa kysymättä tähän.

----------------------------------

Kiitos palautteestasi,
olen vilpittömästi pahoillani tapahtuneesta. Kuvaamasi palvelutapahtuma ei vastaa ketjumme toimintatapoja. Tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus ovat keskeisiä periaatteita K-ryhmän toiminnassa eikä syrjintä tai muu sopimaton käyttäytyminen ole missään olosuhteissa hyväksyttävää.

Palautteesi on meille arvokas ja teemme parhaamme, jotta jatkossa vältämme vastaavat tilanteet asiakaspalvelussamme. Tulemme selvittämään asian kyseisen kaupan henkilökunnan kanssa viipymättä.

Toivomme, että saamme myös jatkossa pitää teidät K-citymarket-ketjun asiakkaina.

Ystävällisin terveisin,

K-citymarket-ketju
Citymarket Oy


Juha Ahtinen
toimitusjohtaja

Oikein asiallinen vastaus. Mielestäni oli ihan hyvä, että Aboa jaksoi "tehdä asiasta numeron". Toivottavasti palaute todellakin menee ihan kassaneidille saakka. Vaikka hän ei mielipiteitään muuttaisikaan, ainakin hän toivon mukaan ymmärtää, mikä on soveliasta käytöstä asiakaspalvelussa ja mikä ei.

"olen vilpittömästi pahoillani tapahtuneesta."

Tosiasiassa hän ei ole pahoillaan tapahtuneesta, vaan pyrkimys on ainoastaan maksimoida voitto. Miten tilanteesta täysin sivullinen ihminen voisi olla pahoillaan tai pyytää anteeksi? Eihän virallinen anteeksipyyntö ole todellinen anteeksipyyntö vaan pelkkää diplomatiaa, ulkokultaisuutta. Kassakaan ei voi pyytää anteeksi ennen kuin hänen asenteensa on muuttunut ja hän aidosti kokee loukanneensa toista. Sitä taas ei todennäköisesti tapahdu, vaan luultavampaa on, että hän kokee homojen loukanneen hänen omia oikeuksiaan.

Hässäköinti on täysin turhaa. Sillä hävittiin enemmän kuin saavutettiin. Niin yleensäkin käy, kun ei näe metsää puilta.

Pyh, mitä tässä on muka hävitty? Hemingwayn jaarittelu on täysin akateemista tässä yhteydessä. a) Kyse ei ole kassaneidin oikeuksista vaan palvelun ja työn laadusta. Kassaneitien oikeuksiin ei tietääkseni kuulu möläytellä asiakkaista ihan mitä sylki suuhun tuo. Hän oli asiakasPALVELUtehtävässä, jossa hänen henkilökohtaisilla mielipiteillään ei ole väliä. Ammattitaitoon kuuluu pitää mölyt mahassa, niin kuin smo tuossa aiemmin mainitsi. b) Asia menee tiedotteen mukaan pikimmiten henkilökunnan tietoon. Tässä on VOITETTU, koska ongelma on nyt huomattu, mikä antaa mahdollisuuden huomioivampaan palveluun jatkossa. Hemingwayn vertaus parisuhteen ongelmiin ontuu tässä yhteydessä pahasti. Se mitä ihmiset tekevät ja ajattelevat yksityiselämässään on aivan eri asia kuin se, miten asiakaspalvelutehtävissä kuuluu käyttäytyä.

Hemingway kirjoitti:

> "Hässäköinti on täysin turhaa. Sillä hävittiin enemmän kuin saavutettiin."

Ja mihinköhän tuokin kommentti perustuu?

Mielenkiintoista, miten positiivisetkin uutiset ja rakentavat lähentymiset voidaan ampua alas.

Olen Hemingwayn kanssa samaa mieltä siitä, että yhtenä kauppiaan motiivina saattaa olla tuottoisan asiakassuhteen ylläpito. Osaan kuitenkin elää sen kanssa. Koska en omaa kummoisiakaan telepaattisia kykyjä, en osaa Hemingwayn tapaan nähdä kauppiaan pään sisään ja tietää, että hän 'tosiasiassa ei ole pahoillaan tapahtuneesta'. Mielestäni aikuisten maailma on rakennettu siten, että jos väärin on tehty, se todettu ja anteeksi pyydetty, ei muuta enää ole tehtävissä. Minun tarkoituksena ei ole ollut nöyryyttää kassaneitiä tai kauppiasta.

Uskon myös mahdollisuuteen, että pahoittelu voi olla täysin vilpitön. Itse olen opettajana ollut tilanteissa, joissa esimerkiksi oppilaiden välisen tappelun jälkeen soitettaessa kotiin olen ollut aidosti pahoillani tilanteesta, vaikka en ole ollut tapahtumassa millään tavalla osallisena. Minusta on vain ollut kauheaa, että niinkin on voinut päästä käymään. Sitä kutsutaan empatiaksi. Kannattaa kokeilla joskus.

Tämä oli täysin minun ja K-yhtymän välinen juttu, josta päätin kirjoittaa tälle palstalle. Mielestäni lopputulos oli hyvä ja positiivinen. Jos joku ulkopuolinen ja asiaan osaton koki hävinneensä jotakin, se jääköön hänen menetyksekseen.

Minä olen Aboalle kiitollinen: ehkä tämän vuoksi vältyn ikävältä tilanteelta jollain kassalla. Ja uskon vastauksen lähettäneen henkilönkin olevan tyytyväinen, että asiakas otti yhteyttä ja asiaa voidaan käsitellä yrityksen sisällä. Positiivista kaikille osapuolille (paitsi ehkä nille toimihenkilöille joita kielletään halventamasta homoasiakkaita tulevaisuudessa).

Olipa kova juttu, että palautteen on allekirjoittanut Ruokakeskon merkittävimmän ryhmän toimitusjohtaja. Yleensähän nämä palautteet ovat kaiketi asiakaspalvelupäällikkö tms. tason juttuja, mutta että toimari. Vähän tuntuu siltä, että Aboan palaute on saanut tavallista ponnekkaampaa huomiota Ruokakeskon sisällä. Hienoa!

Mielestäni asiakaspalautteen vastaus tuli nopeasti ja kertoo myös millä tasolla ne käsitellään. Yleensä yritysten toimitusjohtajat lukevat kaikki tulevat asiakaspalautteet henkilökohtaisesti ja ne myös käsitellään esimiestasolla. Asiakaspalautteen painoarvoa ei kannata vähätellä! Voi olla tyytyväinen!