Suojeltu sukunimi

  • 1 / 16
  • Rekisteröijä
  • 12.1.2006 23:58
Tietääkö joku täällä, saako rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli ottaa käyttöönsä toisen osapuolen sukunimen, jos se nimi sattuu olemaan ns. suojeltu sukunimi? Tai jos osapuolet haluavat ottaa käyttöön toisen osapuolen vanhemman tai isovanhemman suojellun sukunimen?

Olen tätä netistä (mm. maistraatti) etsinyt, mutta vastausta en ole vielä löytänyt..
Voin yrittää etsiä tähän myöhemmin jonkin lähdeviitteenkin, koska olen aikaisemmin kaivanut tuon tiedon jostain mutta en nyt juuri muista mistä.

Asia oli muistaakseni niin, että toisen sukunimeä ei saa muutenkaan rekisteröidyssä parisuhteessa, ellei se toisen nimi satu esiintymään myös omassa suvussa - siis siten että se olisi vaikka äitisi tyttönimi tms. Yhteisen nimen saa muuten siten, että keksii ihan uuden, sellaisen jota ei vielä ole aikaisemmin keksitty.

------

Ja linkkejä löytyi:

http://www.naimisiin.info/haaopas/parisuhderekisterointi.html
- Parisuhteen rekisteröinti ja sukunimi: Parisuhteen rekisteröinti ei vaikuta osapuolten sukunimeen. Kumpikin osapuoli säilyttää siis sen sukunimen, joka hänellä oli rekisteröinnin tapahtuessa.

http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/home.nsf/www/sanasto#S_0
Rekisteröityyn parisuhteeseen ei kuitenkaan sovelleta säännöksiä, jotka koskevat aviopuolisoa yksinomaan hänen sukupuolensa perusteella, nimilain säännöksiä puolison sukunimestä eikä lapseksiottamisesta annetun lain säännöksiä puolison oikeudesta ottaa ottolapsi.

ttp://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/lavm_15_2001.htm
Parisuhteeseen ei sovelleta nimilain säännöksiä puolison sukunimestä. Säännös merkitsee sitä, että parisuhteensa virallistajat (rekisteröijät) eivät voi ottaa yhteistä sukunimeä ilmoittamalla siitä rekisteriviranomaiselle. Tämä johtaa siihen, että myöskään yhdistelmänimen käyttöön ottamista taikka siitä luopumista tai avioliiton perusteella saadun sukunimen muuttamista koskevia säännöksiä ei sovelleta.

Parisuhteen rekisteröinnin yhteydessä eivät puolisot voi ottaa yhteistä sukunimeä. Nimilain (694/1985) säännösten mukaan lapsi saa sen sukunimen, joka lapsen vanhemmilla on lapsen syntymän hetkellä, jos vanhemmilla on yhteinen sukunimi. Jos lapsen vanhemmilla ei ole yhteistä sukunimeä, lapsi saa sen vanhemman sukunimen, jonka vanhemmat ilmoittavat. Jos vain toinen vanhemmista on lapsen huoltaja, hänellä on oikeus päättää kumman vanhemman sukunimen lapsi saa. Jos lapsi syntyy rekisteröidyssä parisuhteessa, vanhemmalla ei ole oikeutta antaa lapselle rekisteröidyn puolisonsa sukunimeä, ellei se ole sama kuin hänen omansa tai lapsen toisen vanhemman sukunimi.

Tässä myös edellisistä eroava versio, koskien rekisteröityä parisuhdetta jossa on lapsia:

http://66.249.93.104/search?q=cache:EOmvFFRdIWMJ:pre20031103.stm.fi/suomi/ao/rekparisuhde/osa1_3.htm+%22parisuhteen+rekister%C3%B6inti%22+sukunimi&hl=fi
Nimilautakunnan ratkaisukäytännön mukaan parisuhteen rekisteröiminen on sellainen erityinen syy, jonka perusteella rekisteröidyt puolisot voivat hakemuksesta saada saman sukunimen, ja siten perheellä voi olla yhteinen nimi. (Oma huom.: Siis perheelllä, ei vain parilla ilman lapsia mahdollista?)

No, tulkitkaa itse. Vähän tylyltä näyttää tämän nettihaun saldo :(
  • 3 / 16
  • Public eye
  • 13.1.2006 0:20
Kun parisuhteen rekisteröinti ei muuta sukunimeä, sen vaihtamista on haettava maistraatilta.

Nimilain 12 §:ssä sanotaan mm.

”Uudeksi sukunimeksi ei voida hyväksyä sukunimeä, joka on Suomessa merkitty väestötietojärjestelmään, eikä nimeä, jonka yleisesti tiedetään vakiintuneen määrätyn kotimaisen tai vierasmaalaisen suvun nimeksi, ellei tähän ole olemassa erityistä syytä”

13 §.ssä taas sanotaan näin:
”Uusi sukunimi, joka ei vastaa […] 12 §:ssä asetettuja vaatimuksia, voidaan hyväksyä,
[…]
2) jos hakijan esittämän uuden sukunimen ottamista on perhesuhteissa tapahtuneiden muutosten tai niihin rinnastettavien seikkojen johdosta pidettävä perusteltuna”

En tiedä, miten maistraatit suhtautuvat parisuhteen rekisteröintiin ”perhesuhteissa tapahtuneena muutoksena”. Maalaisjärjellä ajatellen se jos mikä olisi pätevä peruste.
Lakitekstin perusteella ”suojattuja nimiä” taas olisivat kaikki Suomessa jo käytössä olevat sukunimet.

Kannattaa lukea Nimilaki, jonka 4 luvussa puhutaan sukunimen vaihtamisesta (10-22 §§).

Laki löytyy Finlex-tietokannasta, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/
ja pikahaku-ruutuun sana ’nimilaki’.
Yhteisen sukunimen saa maistraatin päätöksellä. Yhteinen sukunimi voi olla toisella käytössä oleva sukunimi tai jomman kumman suvussa oleva sukunimi. Itselläni ja puolisollani on yhteinen sukunimi, mikä ei parisuhdetta rekisteröitäessä ollut kummankaan sukunimi, vaan muu sukunimi suvustani, jota haimme maistraatin päätöksellä.

Koska olimme ensimmäinen pari kyseisessä tilanteessa, hakemuksemme meni ensin nimilautakuntaan, jonka päätös kesti noin puoli vuotta.
  • 6 / 16
  • Public eye
  • 13.1.2006 11:36
Vähän tietoa sukunimien suojaamisesta ja suojatuista nimistä:

Suomalaisuuden liitto alkoi pitää suojattujen sukunimien rekisteriä vuonna 1914. Taustana oli se, että tuolloin ruotsinkielisiä nimiä (jotka eivät monessa tapauksessa mitenkään liittyneet nimen haltijan sukuun tai juuriin eikä edes kielelliseen perinteeseen) muutettiin massoittain suomenkielisiksi, ja päällekkäisyyksiä syntyi paljon. Kaikki halukkaat saattoivat suojata oman sukunimensä ja heidän puolestaan liitto valvoi, ettei suojattu sukunimi tullut muiden käyttöön. Suojattujen sukunimien luettelossa oli 1990-luvun alkupuolella yli 11 000 sukunimeä.

Rekisteri on epävirallinen eikä sillä ole muodollista oikeudellista sitovuutta. Sillä on kuitenkin jossain määrin ratkaisukäytäntöä ohjaava merkitys. Nykyisen lain mukaan suojattuja ovat kaikki nykyisin käytössä olevat sukunimet sekä yleisesti tunnetut kotimaiset ja vierasmaalaiset sukunimet, vaikka niitä ei olisikaan nykyisin käytössä Suomessa, eli lähinnä historiallisesti tunnetut sukunimet. Sen sijaan muut nimet, joiden viimeiset kantajat ovat kuolleet, eivät ole suojattuja.

Lähteet:
http://www.genealogia.fi/
http://www.suomalaisuudenliitto.fi/
  • 7 / 16
  • Kilttipoika
  • 17.1.2006 10:16
Eli kaikki suomalaiset sukunimet ovat periaatteessa suojattuja. Näihin kun aina silloin tällöin törmää, jotka "kehuskelevat" oman sukunimensä olevan suojattu. Eläköön tasa-arvoisuus!
Kyllä on sitkeässä tuo usko, että osa sukunimistä olisi suojattuja ja osa ei. Hassua miten ihmiset näyttävät oman tietämättömyytensä asiasta.
Puhutaan suojatuista sukunimistä, aivan kuin nimet olisisvat luokassa A ja B.... Vuodesta 1981 lähtien kaikki sukunimet ovat olleet suojattuja. Nimilaki taas on ihan eri juttu ja sen solveltaminen.
Rekisteröityparisuhde on sellainen erityistilanne, että se yksistään riittää syyksi anomukseen miksi haluaa ottaa jonkun jo käytössä olevan sukunimen. Eli kaikki te, jotka olette rek.parisuhteessa, rohkeasti vaan laittamaan nimen muutosta maistaraattiin ja perusteluksi juuri tuo rek.suhde ja halu ottaa yhteinen nimi käyttöön. Kieltävää päätöstä ei tule, vaikka kaikki sukunimet ovat suojattuja jo vuodesta 1981.....
  • 9 / 16
  • Gaylayer
  • 18.1.2006 15:32
Suomessa ei enää ole erikseen "suojattuja sukunimiä" vaan kaikki sukunimet ovat suojattuja. Uuden nimen todellakin tulee olla kokonaan uusi tai sen tulee olla perusteltu aikaisemmista ylenevistä sukupolvista, esim äidin tai isänpuolen entisiä nimiä. Kokonaan uusi sukunimi taas tulee hyväksyttää ennen käyttöönottoa ja sen tulee olla hyväntavan mukainen. Sukunimenä esim. Homolainen, Hinttén tai Lespola tuskin menee läpi. Onnea nimen kehittelyyn!
Muistaakos kukaan, montako polvea ylenevästi suvussa olleen sukunimen vielä saa?
Joskus muistan lukeneeni että viisi polvea taaksepäin, mutta korjatkaa, jos olen väärässä.
Nimilaki, jonka perusteella näitä päätöksiä tehdään, antaa nimenmuutosta hakevan yhdeksi hyväksyttäväksi nimenottoperusteeksi, "että uudeksi sukunimeksi esitetty nimi on aikaisemmin ollut hänellä tai vakiintuneesti kuulunut hänen esivanhemmilleen ja sukunimen muuttamista on pidettävä tarkoituksenmukaisena". (Nimilaki 10 § 2 mom.)

Näin ollen ei mielestäni voida edellyttää mitään sukupolvien laskentaa, koska "esivanhemmat" kyllä tarkoittavat kaikkia suoraan ylenevässä polvessa joskus eläneitä ihmisiä. Toinen asia tietysti on, kuinka kauas menneisyyteen esivanhemmuus pystytään todistamaan. Toisaalta vakiintuneita sukunimiäkään ei ole välttämättä ollut kaikissa suvuissa kovin montaa sataa vuotta käytössä.
Muistelen, että esivanhempien nimen sai poimia neljännestä polvesta saakka eli isovanhempien vanhempien sukunimistä. Serkkuni otti erottuaan ensimmäisestä miehestään äidinäidinäidin aika hienolta kalskahtavan suhkoht tunnetun nimen. Kuten aiemmin sanottiin, Länsi-Suomessa yli 100 vuotta sitten sukunimet vaihtuivat sitä mukaa kuin muutettiin talosta tai torpasta toiseen ja sukunimiä suomalaistettiin miten sattui. Oma sukunimenikin on alunperin ollut ruotsinkielinen sotilasnimi ja kappas se vaihdetiin varsin yleiseen sukunimeen. Itäsuomalaiset sukunimet sen sijaan ovat vanhoja, jopa 1500-luvuilta esim. Manniset, Kekkoset ja Hyyryläiset.
Mitäs on suojellun sukunimen käyttö yrityksen nimenä? Saako siis kuka vain käyttää toisen sukunimeä yrityksen nimenään? Harmillisesti en ole löytänyt tietoa tästä mistään..
Suojeltuja sukunimiä ei enää oikein ole, kun kaikki sukunimet viime lakimuutoksessa suojeltiin. Uusien firmojen nimeksi ei enää pelkää sukunimeä hyväksytä. Säännökset yritysten nimistä ovat aika selkeät. Niiden mukaan niimeksi ei hyväksytä
* pelkästään toiminnan laatua koskevaa mainintaa (esim. Rakennusliike Oy)
* tarjottavan tavaran tai palvelun nimitystä (Makeistukku Oy, Yrityskonsultit Oy)
* yleisiä etu- tai sukunimiä (Juho Oy, Nurminen Oy)
* yleistä paikannimeä (Hyvinkää Oy)
* pelkkää kirjain/numeroyhdistelmää, joka ei ole sanana lausuttavissa (XVX Oy, 100 Oy, X4R=66Oy)
* sanontaa tai lausahdusta (Meillä palvellaan asiakkaita Oy, Takuuhinta tuotteille Oy)
* pelkästään yleistä verbiä tai adjektiivia (Juosta Oy, Paras Oy)
(Tiedot Patentti- ja rekisterihallituksen sivulta http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/yritystennimet/nimiohjeet.html)

Tuon mukaan firma ei saisi käyttää toisen sukunimeä nimenään. Eri juttu on tietenkin aiemman lainsäädännön aikana perustetut yritykset.