Veronpalautukset

Tänään yritin käydä hieman arkipäivän ostoksilla. Tajusin pian sen julkisuudessa todetun asian paikkansapitävyyden: veronpalautukset saavat ihmiset liikkeelle ja tuhlaamaan. Joka paikassa oli mahtava ruuhka. Käännyin pois ostamatta yhtään mitään. Kuulin jopa yhdeltä autokauppiaalta, että autokauppakin piristyy kun veronpalautukset tupsahtavat tilille. Tuskin sentään autoja palkansaajan veronpalautuksilla ostellaan. Käsittämätöntä!

Ihmettelen ihmisten tapaa hoidella raha-asioitaan. Veronpalautuksia pidetään suunnilleen taivaan lahjana. Todella lyhytnokkaista omien talousasioiden hoitamista. Itselläni on asenne, että verotuksen pitäisi mennä nollille. Olen harmistunut, jos saan veronpalautusta, koska se on minun rahaani, joka on lojunut verottajan takana puolitoista vuotta. Jos balanssiin ei päästä, maksan mieluimmin lisää.

Käsitteet ovat myös solmussa. Jos joutuu maksamaan lisää, puhutaan veromätkyistä. Eivät ne mitään mätkyjä ole. Veromätkyjä saavat ne, jotka esimerkiksi ovat jättäneet verotuksensa hoitamatta tai ilmoittaneet vääriä tietoja.

Jätänpä isommat ostokset ensi vuoden puolelle. Saatan saada jouluhintoja huokeammalla. Suvussamme on ajat sitten luovuttu joululahjoista, lapsia lukuunottamatta. Heillekin isoja hankintoja tehdään vasta vuodenvaihteen jälkeen.

Juhani

Ovela veronmaksaja maksaakin mahdollisimman vähän veroja ennakkoon ja saa halpakorkoista lainaa kunnes maksaa jälkiverot eli mätkyt valtiolle. Yrittäjällä tosin toimii lähinnä tuo.

Outoa on myös se että veronpalautuksena käteen tuleva rahaa pitää saada samantien tuhlattua jonnekin. Minulla vähän hutia menneiden laskelmien seurauksena tullut veronpalautus menee ainakin asuntolainan lyhennykseen. Vaihtoehtoisesti se voisi jäädä pankkitilille ilman mitään korvamerkintää, pahan päivän varalle.

Älkääkä nyt joku sanoko että helppoa se varakkaan on sanoa. Ihan tavallisen duunarin tuloilla tässä elellään.

Voihan sen niinkin ajatella, että verottaja on säästänyt tuon summan, vaikka se tilillä olisi 'huimasti' korkoa kasvanutkin.
Ja sitten on mahdollisuus vähän tuhlata, kun palautus tupsahtaa. Kai sen nyt jokainen tajuaa, ettei se mikään taivaan lahja ole.

Jonkun täytyy ne palautuksetkin maksaa, 1 erä juuri maksettu a´ 3000€...

Itselläni on tapana suunnitella verotus kohdaltani siten, että saan hieman takaisin. Markka-aikana tähtäsin muutamaan sataan. Tänä vuonna palautuksia tuli takaisin sen verran, että sillä sai kirjoituspöydän. Olisin pöydän ostanut joka tapauksessa, mutta tässä tapauksessa voi kyllä sanoa, että veronpalautus tuli käytettyä.

Minä korjaan yleensä veroprosentin kohdilleen vähän ennen kesäloman päättymistä, kun tiedän tulevan syksyyn kuukausi palkkani. Tänä vuonnakaan en maksa enkä saa mitään.

Mieluummin maksan veroja aina vähän yli. Tulee sitten "pakkosäästettyä".

Veronpalautuksien suhteen olen samoilla linjoilla kilttip:jan kanssa .

Mielummin maksan " liikaa veroa " kun mätkyjä .

Itseasiassa kerran on kokeiltu 70-luvulla maksaa veronpalautukset muulloin kun Joulukuussa , ja silloin oli joulumyynti huomattavasti nykyistä joulumyyntiä pienempi .

Jotenka veronpalautukset on olennainen osa joulua , niillä rahoilla porukat kustantaa suurimman osan joululahjoista ja ruuista .

Tuolloin 70-luvulla kokeilumielessä veronpalautukset maksettiin muuten jo Heinäkuussa , joulun sijaan.

Tämä "pakkosäästäminen" veronpalautuksiin on aika mielenkiintoinen ilmiö. Kenties erittäin suomalainen. En sitä oikein tajua. Vaikuttaa lähinnä sukanvarteen säästämiseltä, koska verottaja maksaa varsin pienen koron. Eikö vastaavan rahasumman voisi sijoittaa paremmalle korolle jotenkin muuten ja ottaa sen sitten käyttöön vaikka jouluna? Tuntuu siltä, että monet tarvitsevat ulkoaohjattua pakkosäästämistä. Vasta sitten säästäminen luonnistuu.

Lapsuudestani tulee mieleen muutama perhe kylältä, joista käytiin kaupungissa töissä. Kuukauden he elää kituuttelivat joten kuten. Palkkapäivänä ajettiin taksilla, mikä siihen aikaan oli uskomatonta tuhlausta. Viinaa tietenkin kului niin runsaasti, että tili oli selvä muutamassa päivässä ja taas elää kituuteltiin seuraavaan tilipäivään. Vika heidän kurjaan elämäänsä oli kuulemma riistäjäporvareissa tms. Itsessä ei ollut koskaan mitään vikaa.

Juhani

Samaa mieltä kahden edellisen kirjoittajan kanssa.

On kiva saada joulun alla vähän "ylimääräistä" rahaa. Joulukuussa kuitenkin kuluu rahaa eniten.

Tuo Mariannan kirjoitus tuli aikaviipeestä johtuen väärään kohtaan. Pitäisi siis olla minun sanomani edellä.
Juhani

Kyllä minä mieluusti maksan hiukan enemmän veroa ja saan sitten veronpalautuksia, eikä minulla henkilökohtaisesti ole kyse pakkosäästämisestä. Minä vain mieluummin maksan liikaa, kuin liian vähän, otan ilolla vastaan ylimääräiset pennoseni, hyvässä tallessahan ne ovat olleet ja en ole menettänyt mitään.

Joskus olen joutunut itse maksamaan palautuksia ja tuntui hyvin hyvin kurjalta, eli mieluummin näin päin.

Ja juu, voisihan sitä pyrkiä tilanteeseen jossa ei tarvitsisi maksaa eikä saada, mutta jotenkin kuitenkin kierosti ajattelen "varman päälle" ja maksan hiukan enemmän kuin on tarvis.:)

Kyllä se säästäminen on huomattavasti helpompaa, kun on "pakko". Jos vaikka lopetettaisiin eläkemaksut ja jokainen itse huolehtisi säästöistä, luulen, että aika monella tulisi suru puseroon eläkkeelle siirtyessä. Asuntolaina on myös hyvä tapa "pakkosäästää". Juhanin kommentista tulee vaikutelma, että on säälittävää, kun ei pysty muuten säästämään. Minä en asiaa koe niin.

Myös minä ihan tarkoituksella pakkosäästän joulua varten, vaikka pyrinkin joulumenoissa kulutusminimiin. Lisäksi palautan aina veroehdotuksen vähennyksillä korjattuna. Ja aina on tullut palautuskorjaus suurempaan summaan päin. Toinen säästön syy on uuden vuoden pyörähtäminen käyntiin. Silloin tulee tavallista enemmän laskuja kuten lehtilaskut yms. vuoden aloittamiseen liittyviä kuluja. Ennen jopa auton käyttömaksu oli maksussa alkuvuoden ensikuukausien aikana. Näiden laskujen maksussa joulukuun veronpalautus auttaa kummasti. Lisäksi ennakonpidätyksen yhteydessä ei "huomaa" säästävänsä. Jos säästäisi tilile, raha polttaisi näpeissä pitkin vuotta. Niin vain on. Olen siis säälittävä.

Ja oman asunnon maksaminen on myös säästämistä itselleen. Paitsi ei aina. Laskeskelin kerran, että asuinalueemme vastaavan kokoisten käytettyjen omistuskerrostaloasuntojen asuntolainan kuukausikorkomenot nykykoroin mitattuna plus taloyhtiön kaikki kk-vastikkeet (rahoitus-, hoito-, yhtiö-, tietoliikenne-) plus vesimaksu per nuppi per kuukausi plus autopaikkavuokra per kuukausi > nykyisen kämpän vuokra per kuukausi sisältäen kaiken tämän. Ero syntyi melkein pelkillä vastikkeilla. Sitten pitäisi vielä maksaa velkapääomaa itselleen. Eipä käteen jäisi kuukaudessa paljon mitään, jos autoakin pitäisi vielä kustantaa. Sinkun tuloilla, vaikka olenkin keskimääräistä parempituloinen. Että se siitä säästämisestä. Jos ylimääräistä jäisikin käteen, kannattaisi tämän velkapääoman lyhennys sijoittaa asunnon sijaan vaikkapa osakkeisiin, joille voi odottaa nyt reipastakin arvonnousua, jos asuntojen arvonnousussa odottaisi katon tulleen vastaan. Ehkä Kehä III:n toisella puolella tämä asunnon kautta itselleen säästäminen toimisi. Hyvä työpaikkani vain tuppaa sijaitsemaan Helsingissä Pasilan korkeudella.

120 neliötä uudessa kerrostalossa maksaa tällä asuinalueellani reippaasti yli 500 k€, jopa 600 k€ riippuen asunnon korkeudesta maanpinnasta mitattuna. Siis alkaen vajaa 3 miljoonaa markkaa. Vajaan 60 m2:n käytetty kaksio "mukavan pyöreät" 100 k€, eli vajaat 600 000 markkaa. Ollaan Helsingin ulkopuolella naapurikunnassa. Ai, ei vai ole eurot sumentaneet ihmisten hintatietoisuutta?

Statisti kirjoitti: "... oman asunnon maksaminen on myös säästämistä itselleen. Paitsi ei aina."

Joidenkin kohdalla oman asunnon lainan maksaminen on tapa toteuttaa säästämistä itselle. Hieman aikaa sitten olin junailemassa yhdelle tuttavalleni omistusasuntoa ja sitä varten pankkilainaa. Hänellä on nk. reikä kädessä. Sanonta on käytössä ainakin Australiassa tarkoittaen henkilöä joka pistää kaiken rahan menemään heti kun palkka tulee tilille eli kouraan. Tuttavani maksaa tietääkseni säntillisesti isohkoa pankkilainaa. Hyvä ammatti takaa sen, että hieman jää ylitsekin. Hänelle tuskin jäisi ilman lainaa yhtään mitään talteen. Asunto ei edelleenkään ole ihan huono sijoitus etenkin kun pitää jostakin katto pään päälle löytyä. Se on myös kohtalaisen turvallinen tapa. Pörssiosakkeisiin säästäminen on osaamista ja kylmäpäistä harkintaa vaativaa. Osaava voi siinä pelissä kartuttaa joskus mukavasti pääomaa.

Juhani