Urheiljan psyyke
Tutkittu juttu -ohjelmassa puhuttiin mm. mielikuvaharjoittelusta urheilussa. Tuloksia voi parantaa kuvittelemalla suoristustaan rentoutuneena vuoteellaan maaten.
Onko kenelläkään kokemuksia?
Juhani
<Kirjoittaja on piilottanut kirjoittamansa viestin>
Enpä tullut ajatelleeksi, että mielikuvaharjoittelu istuu myös kiipeilyyn. Hyvä idea. Oletkos boulderoinut Nuuksion suunnalla?
Taitaa olla niin, että menetelmä soveltuu lajiin kuin lajiin. Tuossa tv-ohjelmassa kerrottiin aerobikin huippunaisen käyttävän mielikuvaharjoittelua onnistuneesti huippusuorituksiinsa.
Kuulin tästä ensimmäisen kerran kauan sitten suomalaisilta jousiampujilta. Silloin se oli vielä pienen piirin juttu.
Juhani
<Kirjoittaja on piilottanut kirjoittamansa viestin>
JaakkoHki, vielä yksi kysymys: Onko sinulla mielikuvaharjoitteluusi jokin ohjelma, jota noudatat?
Olen kokeillut nyt mielikuvaharjoittelua punttisalia varten. Tuntuu toimivan jo pienelläkin määrällä. Minulla ei ole mitään erityistä ohjelmaa. Perusperiaatteet olen noukkinut sieltä täältä ja niitä sitten sovellan. Yksi erityisen hyvä puoli mielikuvaharjoittelussa on, että se on turvallista.
Juhani
<Kirjoittaja on piilottanut kirjoittamansa viestin>
Katselin tuon ohjelman uudelleen. Aerobikkaaja Tiia Piili kertoo käyttävänsä mielikuvaharjoittelua ei vain huippuhyvän urheilusuorituksen harjoitteluun, mutta myös kilpailujännityksen laukaisemiseen. Menetelmä on aika monipuolinen.
Juhani
<Kirjoittaja on piilottanut kirjoittamansa viestin>
Mielikuvaharjoittelu varmasti toimii kaikissa lajiessa, joissa tekniikka on olennainen osa suoritusta ja suoritus pääpiirteissään ennakoitavissa. Olen itse yksilösuoritusten yhteydessä sekä myös joukkueeni kanssa aikanaan sitä kokeillut. En epäile lainkaan psyyken merkitystä omassa lajissani, jossa jo mennään kipurajalle, kun on vielä pari minuuttia maaliviivalle. Silloin on uskallettava ainakin yrittää ylittää itsensä. Kun sen ensimmäistä kertaa tein, tunne maalissa oli aivan fantastinen, vaikka jäinkin toiseksi - kirpeällä 0.32 sekunnilla. Myös rohkeutta muuttaa kilpailustrategiaa kisan aikana voi kokemukseni mukaan harjoittaa mielikuvaharjoittelulla.
Superdietka, ilmeisesti sinun lajisi on saman kaltainen kuin tuon huippuaerobikkaajan. Ollaan suorityskyvyn äärirajoilla sekä henkisesti, että fyysisesti. Siellä jos missä henkisen puolen pitää olla hyvässä vireessä.
Mielikuvaharjoittelulla olen saanut aikaan lisää motivaatiota luntoharjoitteluun. Kokeilin jousiampujien kertomaa mallia omaan harjoitteluuni, joka silloin oli hölkkä Lauttasaaren ympäri. Välillä ei olisi huvittanut tippaakaan, mutta kroppa ikään kuin halusi sitä. Kuvittelin yksityiskohtaisesti jalan iskeytymisen maahan ja siihen liittyvän tunteen. Kuvittelin ilmavirran kasvoilla jne. Se alkoi selvästi maistua aikaisempaa paremmalta. Mielialakin parani.
Nyt olen ollut aivan vastaavassa tilanteessa. Kuntosaliharjoittelu sujuu kohtuullisesti, mutta se on hiukan tylsää. Aina samat laitteet hieman järjestystä vaihdellen. Mielikuvaharjoittelu on nyt mukana. Jo auttanut, mutta lisää tarvitsen.
Kuntourheillut olen aina siitä saakka kun onnistuin irroittautumaan koulun rakentamasta urheiluinhosta. Kuntourheilun pitäisi olla mukavaa, haluttavaa ja lopputuloksena hyvä olo.
Juhani
Hauska huomata palstalla vertikaalishakin harrastajia! Kiipeily on oiva laji, sopii kaikille, jotka hakevat esim. täysrentoutusta vilistävistä ajatuksistaan. Kuolemanpelon ja adrenaliinin valjaissa ei juuri arkiset huolet rassaa! (Entinen kiipeilijä - riski kasvoi perheelliselle toistaiseksi liian suureksi:)
Mielikuvaharjoittelen kaikkia mahdollisia asioita: palaveriesityksiä, hankaliksi tunnistamiani tulevia muita kontakteja, rakastelua... Mielikuvaharjoittelu auttaa aina - aivan kuin aivot olisivat kokeneet jo tämän oikeasti uuden asian ja toimivat rennosti.
Olen ainakin itse huomannut että judossa mielikuvaharjoituksista on hyötyä. Omat virheet on paljon helpompi huomata jälkikäteen. Samalla kun käy tilanteita läpi mielessään huomaa tilanteita jotka jäivät käyttämättä ja keksii uusia heittoyhdistemiä, sekä lukotus- ja kuristuspaikkoja, joita voi kokeilla sitten seuraavissa reeneissä. Samalla randoriin (vapaaseen otteluharjoitteluun) tulee lisää varmuutta kun on ainakin jotain millä yllättää ja mitä kokeilla.
