Kellot ja mitä aika on?
Tämä on toinen niistä aamuista vuodessa, jolloin miljoonia kelloja siirrellään tunti johonkin suuntaan. Ennen vanhaan hyvään aikaan talossa oli yksi kaappikello, eikä muuta, joskus ei sitäkään. Hyvin tultiin toimeen. Kelloja on nykyisin kaikissa mahdollisissa paikoissa ja laitteissa. Laskeskelin juuri, että meillä on ainakin 34 kelloa tai muuta aikaa mittaavaa välinettä, jota pitää säätää uuteen aikaan. Vain muutama niistä säätyy itsestään, kuten tietokone. Kaikkia ei heti edes muista säätää. Kun haluttu tv-ohjelma ei taltioidukaan, huomaa siirron unohtuneen.
Kokonaisena tämä kellojen siirtely edustaa melkoista työmäärää. Kauan sitten olin yhtenä duunarina vastaamassa suuresta tietoliikennettä hoitelevasta prosessitietokoneesta. Sen piti olla tietenkin aina oikeassa ajassa. Monena aamuyönä piti kömpiä senkin kello muuttamaan täsmälliseen aikaan. Nykyisin varmaan homma hoituu automaattisesti. Työnantajalle tuokin kellon siirto viikonloppuna maksoi pitkän pennin. Nykyisin ilmeisesti pitää sanoa pitkän sentin.
***********
Entisaikoihin verrattuna kello vaikuttaa ihmisten elämään valtavan paljon. Olemme siitä oikeasti hyvin riippuvaisia.
Psykologisesti ja kultturellisesti aika on eri elämänvaiheissa, ajankohtina ja ihmisryhmissä hyvinkin erilainen. Odotin juuri Lontoossa lentokentällä koneen lähtöä neljä piiiitkääää tuntia. Brasilialainen psykkan opettajani tuli kurssia vetämään tunnin pari myöhässä ilman mitää selityksiä. Olimme hänelle aivan raivoissamme. Hän ei suostunut ymmärtämään kiukkumme syytä. Meidän oli pakko pitää hänelle koulutus siitä, miten suhtautuminen aikaan on erilainen Suomessa kuin Brasiliassa.
*************
Olen pikkupojasta asti miettinyt ajan olemusta. Minulla on ollut aina sellainen outo ajatus, ettei aika oikeasti ole sitä mitä sen väitetään olevan. Mielestäni aikaa ei ole olemassakaan, vaan se on vain ihmisten keskeinen sopimus. Ajatteluni rajallinen kapasiteetti ei riitä perustelemaan väitettäni sen kummemmin. Siltä vain tuntuu. Esitin teoriani joskus yhdelle varsin näkyvälle Skepsiksen jäsenelle. Sain massiiviset haukut. Sen jälkeen olen määritellyt skepsisläiset yhden sortin uskovaisiksi.
Näissä ajatuksissa lisää kelloja säätelemään.
Juhani
Aika on kummallinen asia. Se on olemassa vain kun sitä ajatelee jotaki eli vain suhteessa johonkin. Tietenkin kronologinen aika on tärkeä muutoin myöhästyisimme junasta tai muusta emmekä pystyisi suunnittelemaan tekemisiämme. Mutta olemmeko ajatelleet aika psykologisena ilmiönä - eilen - tänään - huomena. Mikä näistä on todellisuudessa olemasa. Eilinen on muistia eli menneisyyttä ja huominen on ajatuksen projisoima mielikuva eilisen siirtymisestä tämän hetken kautta edelleen huomiseksi(tuleva). Eli itse asiassa vain "nyt" on tosisasia. Aika loogista vai kuinka? Miten tämä vaikuttaa tapaamme ajatella ja toimia?
Ajalle voi antaa monta näkökulmaa. Eräs afrikassa kehitystöissä työskennellyt kääkäri kertoi että siirtyessään paikasta toiseen ei ollut muuta keinoa kuin kulkea jalan. Kantajina toimivat alkuasukkaat. He pysähtyivät ilman näkyvää syytä ja kysyessään miksi he vastasivat että heidän oli pysähdyttävä jotta sielu ehtisi saavutta heidät. Aika on siis myös kultuurisidonnainen käsite. Läytyykö kenties muita näkökohtia jolla voisi kuvata sanaa aika?
"Eilinen on muistia eli menneisyyttä ja huominen on ajatuksen projisoima mielikuva eilisen siirtymisestä tämän hetken kautta edelleen huomiseksi(tuleva)."
Eli siis eilinen ja huominen olisivat olemassa vain ihmisen ajatuksissa.. Mutta olisiko aikaa olemassa ellei olisi ihmistä, tai elämää ylipäätään? Tai ellei olisi liikettä ja dynamiikkaa, miten aikaa voitaisiin mitata? Aikahan viime kädessä on loputon tapahtumaketju.. Mutta ellei niitä tapahtumia olisi, olisiko sitten aikaakaan?
Aika on kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen käsite... Historiakin alkaa huomisesta ja se luetaan lopusta alkuun. Siinäpä pohdittavaa :)
Mikään ei kestä ikuisesti, ei edes maailmanloppu...kun bussia odotin.
Aika on tapahtumia ja siten sidoksissa tilaan. Toisaalta tila on myös tapahtumia, sillä tila ei voi olla pysyvä - tai ainakaan vielä ei ole löydetty pysyvää tilan yksikköä. Havaitsemme ajan ja tilan muotojen, värien, hajujen ja makujen liikkeenä. Todellisuudessa aika ja tila ovat vain käsitteitä, joilla hahmotamme muutosta. Sijainti ajassa ja avaruudessa on aina suhteellista, sillä sen määrittää oma näkökulma.
Minä olen kyllä ymmärtänyt (Einsteinin yleisen) suhteellisuusteorian siihen tapaan, että se nimenomaan osoittaa, että aika on muutakin kuin subjektiivinen kokemus tai ihmisen sopima tapa mitata kronologiaa. Valon nopeuden vakious kai liittyy siihen, ja etenkin se, että vinhaa vauhtia kiidätetty kello käy hitaammin kuin paikallaan pysyvä. Tai itse asiassa käyvät samaa tahtia, mutta aika on erilainen rakettiin laitetulle vekkarille. Aika on silläkin lailla konkreettinen, että se kaareuttaa itse avaruutta. Kolmiulotteista avaruutta, joka kaareutuu neljännessä ulottuvuudessa (joka kai sitten on juuri nimenomaan aika?).
Huh huh, kyllä näissä on maallikolle pähkäilemistä. Kia osaa varmaan selittää paremmin.
Ei kun sehän menikin kai niin, että garavitaatio kaareuttaa aika-avaruutta. Jos on mieletön painovoima kuten mustalla aukolla, se tekee aika-avaruuteen karsean montun (kun aika kuvataan tasopintana). Mutta joka tapauksessa: kai ajan on pakko olla jonkinlainen reaalimaailmassa aidosti vaikuttava ominaisuus, jos sitä käy päinsä fysiikan keinoin venyttää ja vanuttaa. Äärimmäisen vaikea on asiaa tietysti kuvitella.
Kaipa se aika kuitenkin olemassa on vaikka sitä miten käsitteellistäisi.
Kullakin objektilla on tila tai olomuoto ennen, nyt ja jälkeen.
Se miten näissä tiloissa ja niiden välillä liikutaan ja onko rinnakkaisia tiloja on sitten toinen asia.
Voi kai kysyä onko aika yhtä kuin liike tai muutos. Eli jos liike lakkaa ja olotila jähmettyy, pysähtyykö aika?
Lukekaa ihmeessä tuo artikkeli! Se on ymmärrettävästi hyvin kirjoitettu, aiheen huomioon ottaen. Suurienergisten partikkelien tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että paikan lisäksi aikakin muuttuu epätarkaksi Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen tyyliin, kun mittakaava muuttuu tarpeeksi pieneksi. Ilmeisesti siis yleistä suhteellisuusteoriaakin uhkaa sama kohtalo kuin Newtonin mekaniikkaa, eli sitä pitää laajentaa nyt kun päästy käsiksi entistä pienempiin ilmiöihin.
Artikkeli loppuu hyvään tiivistykseen: "Täten on mahdollista, että aika on vain suuren kokoskaalan emergentti ilmiö, jota ei fysikaalisen maailman kaikkein perustavimmassa kuvailussa ole lainkaan olemassa". Eksistentiaalisesti voisi siis sanoa: jokainen hetki ja paikka on jatkuvasti läsnä, toiset vain vahvemmin kuin toiset.
("ymmärrettävästi JA hyvin kirjoitettu")
Aika on mielenkiintoinen käsite. Sen yksiselitteiseen olemukseen on niin tottunut, että jo isomman aikavyöhykkeitten välisen eron mieltäminen voi tuottaa tuskaa, jos alkaa tarkemmin miettiä. Tämä tuli esille, kun juttelimme toisella mantereella majaavan ystäväni kanssa yksilölle tai yhteisölle tärkeiden ajankohtien merkitsemistä. Jos olen syntynyt vaikka 5.11. klo 01.00 Suomen aikaa, olenkin syntynyt vaikka Yhdysvaltojen itärannikon "ajanlaskun" mukaan absoluuttisesti 4.11. klo 06.00 PM. Hassua!
Tai miten nerokkaasti New Yorkin iskujen ajankohta oli suunniteltu. Jos iskut olisivat tapahtuneet illalla paikallista aikaa, a) Euroopassa olisi jo ollut 12.9., ja b) osa läntisestä maailmasta olisi jo ollut nukkumassa ja tiedotusvälineiden tavoittamattomissa.
Yritäpä vauhdittaa tarhaikäisen aamutoimia ajankuluun vetoamalla! Mahdotonta. Kerro hänelle, että bussi menee 10 minuutin kuluttua ja saat vain hölmistyneen katseen ja aiheellisen kysymyksen: "Mistä sinä sen tiedät?" (tarkoittaen, että hän luulee sinun olevan ennustaja!). Minkähän ikäisinä lapset oikeasti alkavat hahmottaa aikaa siten kuin sitä käytämme ja mistä se hahmottaminen lähtee liikkeelle?
En ole käyttänyt ranteessa kelloa yli 20 vuoteen ja silti (myös ilman kännykkää) pystyn arviomaan kellonajan parin minuutin tarkkuudella, vaikken olisi nähnyt kelloa useampaan tuntiin. Jollain ilmeisesti mittaan aikaa, teen havaintoja ympäristöstä, valon määrästä, tiedostamatta. Ja herään joka aamu 3 minuuttia ennen kellonsoittoa.
Aika on mielenkiintoinen käsite. Viikonloppuisin elän mahdollisuuksien mukaan ajatonta elämää! Mukavaa viikonloppua!
Niinkuin blogissani kirjoitin,meilla taalla atlantin takana pidennetaan daylight saving time ,joka alkaa aikaisemmin ja loppuu myohemmin.President Bush on sen ehdotuksensa hyvaksynyt lakiin jo.So.meidan talla naapurissa taytyy menna perassa etta pysytaan aikatauluissa,syncronized.
Kampin uuden bussiasema-ostarin toisessa kerroksessa oleva ikkunateksti:
Time doesn't move. It's us who wonder through eternity.
Ei aika kulje. Me vain pähkäilemme läpi ikuisuuden.
Mainostajaa kopio ja käänsi
Juhani
Juhani, ethän nyt vain sekoita verbejä "wander" ja "wonder"?
Tarkennus
Englanninkielinen teksti oli ikkunassa täsmälleen tuossa kirjoitusmuodossa. Mainostoimisto ilmeisesti tarkoitti alunperin "wander".
Tein siitä käännöksen sitten luovasti. ;-)
Juhani
Niinpä tosiaan teit. :)
Tähän väliin on nyt aivan absoluuttinen pakko laittaa sitaatti Madonnan Hung Upista: "Time goes by so slowly for those who wait, no time to hesitate. Those who run seem to have all the fun..." Onko tässä nyt sitten joku viittaus Einsteinin suhteellisuusteoriaan, että jos juoksee, niin on hauskempaa, koska ei vanhene yhtä nopeaa, kuin jos vain olisi paikallaan ja odottaisi?
Äh, kuulostaapa tyhmältä... En ihan noin sitä ajatellut, mutta jossain välissä ehti katketa ajatus, enkä muista enää, miten sen alunperin järkeilin. Niin ja muuten, onko lentoemännät tai lentäjät jotenki paremmin säilyneitä, kun he matkustavat ison osan elämästään niin kauhean korkealla ja kovaa? Ihanneammatti nuoruutta ihannoiville?
Tässäpä oli oiva aasinsilta tämänpäiväiseen Ilta-Sanomien uutiseen Madonnasta:
"Vetäytyvä hiusraja, kuopalle painuneet posket, luurankomainen vartalo. Popin papittaren eli Madonnan, 47, ryytynyt olemus sokeeraa maailman viihdekermaa.
Tuoreimmalla videollaan Madonna näyttää hemaisevalta parikymppiseltä, mutta todellisuus on karumpi.
....
Hiukset roikkuivat ohuina ja elottomina, iho oli vetäytynyt terävien poskipäiden yli ja leuka näytti kuoppaiselta. Madonna on lisäksi laihtunut viime aikoina selvästi.
Madonnan ikuinen nuoruuden kaipuu näyttääkin kääntyneen häntä vastaan. Tähden ruokavalio on täysin riittämätön ihmiselle, joka liikkuu kuin huippu-urheilija."
Eli aika kuluu itse kunkin kohdalla, vaikka pitäisi nuoruuden kaipuussaan yllä millaista vauhtia tahansa...
Public eye:n tekstistä nousi mieleeni ajatus ajan suhteellisuudesta ei yksin Einsteinin näkökulmasta, vaan sen erimittaisuudesta eri ikäisenä. Tämä kummastuttaa.
Minulle tuli aikamoisena yllätyksenä uutinen Porkkalan palauttamisen VIISIKYMMENvuotispäivästä. Ei siitä tunnu kovinkaan paljon aikaa kuluneen, kun vietin todella ekstriimikesän pian luovutuksen jälkeen rakentamassa puhelinyhtiön oppipoikana uusia puhelinlinjoja Porkkalan alueelle. Vihaisia hyttyslaumoja, käärmeitä joka puolella, kahlaamista märässä, korkeassa ruohossa raskasta langanlevityslaitetta raahaten. Se kesä tuntui siltä ettei se lopu ikinä.
Olen kysellyt nuorilta Porkkalan vuokra-alueesta ja sen tapahtumista. Useimmat eivät ole koskaan edes kuulleet koko asiasta.
Viinakorttia, eli viinan ostolupaa (21 v.) odotin mielestäni valtavan pitkään. Kun sitten saavutin tuon iän, ei sitä enää sitten tarvittukaan.
Selvittelen yhtä juttua, joka on mielestäni tapahtunut aivan lähimenneisyydessä. Todellisuudessa se tapahtui vuonna 1976. Kaikki mielestäni äskeiset tapahtumat ovat vähintään viisi vuotta vanhoja.
Ikään kuin tunne ajan kulumisesta nopeutuisi iän lisääntyessä.
Juhani
Tämä psykologinen aika onkin mielenkiintoinen. Pyysin tuttavaani lukemaan tuon edellisen viestini ja miettimään omaa kokemustaan ajasta. Hän totesi kokevansa ajan aivan eri tavalla. Hänelle aika on lineaarinen ihan niin kuin kalenterissa. Menneet tapahtumat sijoittuvat tasaväliselle aikajanalle.
Yhtenä piirteenä hän kertoi sen, että kokee muiden olevan itseään hitaampia kaikissa toimissaan, mikä tuntuu hänestä perin ärsyttävältä.
Kuinkas muut?
Juhani
Olen henkilökohtaisesti miettinyt päässäni käsitettä „aika“ jo monet vuodet, uskoisin että kyseessä on suurin rikkautemme.
Kuten tavallista me ihmiset olemme niin tyhmiä ettemme tajua sitä vaan palvomme/arvostamme meidän itse luomiamme „rikkauksia“.
Miksi aika sitten tuntuu kuluvan eri aikana eri tavalla…?
Uskoisin ero ainakin lapsen ja aikuisen välillä löytyy pelkästään siitä että asioiden hahmotuskyky on jo niin erillainen.
Jos että ymmärtäneet mitä ajoin takaa niin esim… kuinka suurelta saattoi tuntua lapsena koulun piha välitunteina….ja nyt kun menee sitä katsomaan niin sellainen pieni piha saa pikemminkin miettimään:“Miten me tänne koskaan kaikki mahduimme samaan aikaan…?“
Uskon että ajan kanssa tapahtuu samoin.
Lapsena kaikki on uutta ja ihmeellistä sitten kun olet (toivottavasti) elänyt, kokenut ja esim matkustanut, maailma alkaa näyttämään pienemmältä.
Elämänkokemukset ja tilanteet täyttävät muistisi, aika alkaa näyttämään lyhyemmältä.
Suurin syyllinen taitaa olla rutiini joka arkipäiväistää myös tapahtumia niin että et enää erota päiviä (hetkiä) toisistaan, aika/päivät tuntuu menevän „nippuun“, rypäleeksi.
Ja kumminkin on kyseessä samansta sekunnista, minuutista, tunnista, päivästä….se ei ole menettänyt pituuttaan mihenkään, ainoastaan sinä olet muuttunut.
Siksi aika tuntuu menevän nopeammin mitä vanhemmaksi tulet, kysykään keneltä tahanasa eläkeläiseltä joilla on aikaa yllin kyllin.
Hiihtolomalla oli hyvää aikaa. Tuli käveltyä tuntikausia jäällä, istuttua kirjastossa ja selailtua kotona ulkomaisia lehtiä internetin kautta. Illalla kävimme Kaivopuiston rannassa katselemassa tähtitaivassta. Mars loistaa vielä komean punertavana ja Orion on kauniisti lounaisen horisontin yllä. Kohta on taas vaihdettava kello kesäaikaan. Mutta tällä menolla päivät alkavat tuntua samanlaisilta. Aika menettää merkityksensä. Arki ei eroa pyhästä.
Eräässä tv-dokumentissa muisteltiin menneitä, elämää maaseudulla kymmeniä vuosia sitten. Vaikka kaikki päivät olivat periaatteessa samanlaisia, pyhään aina valmistuduttiin. Pukeuduttiin pyhävaatteisiin ja syötiin "pyhäruokaa". Tämä voisi olla hyvä idea nykyajan ihmisellekin.
Madonna on Public eyen keräämien tietojen mukaan rupsahtanut vanhus. Tiedättekö, mistä vuorenvarmasti näkee ihmisen iän. Ei rypyistä, ei hauraasta tukasta, vaan käsistä. Katsokaapa vanhan ihmisen käsiä. Kädet paljastavat totuuden. Marlene Dietrich ei vanhemmalla iällä koskaan riisunut julkisuudessa valkoisia käsineitään. Hän ei halunnut, että ikä näkyy.
vaeltaja2005 kirjoitti: "Madonna on Public eyen keräämien tietojen mukaan rupsahtanut vanhus."
Itse kyllä tulkitsisin tuota löytämääni kuvausta sanoilla "aliravittu keski-ikäinen".
Seitsemän tunnin kuluttua saamme takaisin tunnin, jonka menetimme keväällä, sillä Euroopan unionin jäsenvaltiot siirtyvät ensi yönä normaaliaikaan. Useimmat muut unionin ulkopuoliset Euroopan maat noudattavat unionin käytäntöä, eivät kuitenkaan esimerkiksi Islanti ja Venäjä, sillä niissä ei ole käytössä kesäaikaa lainkaan.
http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2013/10/26/ensi-yona-siirretaan-kelloja-tunti-taaksepain1
---
Kesäajan haittoja ja hyötyjä
Keväällä tapahtuvan kesäaikaan siirtymisen on todettu sekoittavan ihmisten ja kotieläinten biologista kelloa sekä aiheuttavan väsymystiloja ja joissain tapauksissa sydänvaivoja. Koska kesä on muutenkin valoisaa aikaa Suomessa, sähköä ei kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan säästy kesäajan ansiosta. Tärkein syy kesäajan käyttöön Suomessa onkin pysyminen samassa tahdissa muiden EU-maiden kanssa.
Eniten iloa kesäajasta eli iltojen valoisuudesta on ulkoliikuntaa, puutarhatöitä ja mökkeilyä harrastaville sekä sorsien, pulujen, naakkojen ja oravien elämää seuraaville.
Suomenkielinen juttu kesäajasta:
http://natgeo.fi/tiede/energia/kesaeaika-mikae-on-kesaeajan-tarkoitusEuroopassa kellojen siirto on vielä jotenkin hallinnassa, koska lähes kaikki Euroopan tai ainakin EU-maat noudattavat sitä. Toista on Australiassa, jossa kaksi osavaltiota ovat irtautuneet kesäaikaan siirtymisestä. Länsiaustralian (Western Australia WA) ja Queensland (QLD) eivät siirry kesäaikaan muun Australian tavoin.
Jos pääkaupungista Canberrasta (Australian Pääkaupunkiterriotorio) katsotaan aikaa, WA on useimmiten kaksi tuntia jäljessä (tällä hetkellä kolme koska Australia siirtyi talviaikaan n. kuukausi sitten, QLD on tunnin jäljessä tähän aikaan vuodesta.
Systeemi aiheuttaa hieman päänvaivaa monissa asioissa mutta parannusta asiaan ei ole luvassa koska osavaltiot saavat itsenäisesti päättää tämänkaltaisista asioista.
Ajan olemuksesta: oon ymmärtänyt nimenomaan niin, että aikaa ei "oikeasti" ole olemassa. Aika on muutosta mittaava väline ja se on läsnä meille, koska me elämme muutoksessa, eikä ihmistä voi biologisena olentona irrottaa ajasta. Ja tarkoitan nimenomaan biologisena olentona, sillä uskonto on syy, miksi fysiikka kiinnostaa mua niin suuresti. Se, kun puhutaan siirtymisestä "ajasta ikuisuuteen".
Musta on hyvä erottaa, että se, mille aika milloinkin tuntuu on eri asia kuin se, mitä aika on. Ajan kokeminen on nimenomaan kokemus ja sellaisena subjektiivinen, kuten kaikki kokemukset. Oon kuullut kerrottavan, että syy sille, miksi aika tuntuu nopeutuvan mitä vanhemmaksi ihminen tulee, johtuu siitä, että ihminen suhteuttaa aikaa aiemmin kokemaansa aikaan. 1-vuotiaalle viikko on koko koetusta elämästä iso osa, 60-vuotiaalle ei enää niinkään. Musta se kuulostaa ihan loogiselle selitykselle. Samalla tavoin ihminen suhteuttaa kaiken muunkin kokemansa siihen, mitä on kokenut aiemmin. Vastaava asia voisi olla vaikka se, miten sama lämpötila voi jostakusta tuntua kylmälle ja toisesta lämpimälle ja samallekin henkilölle eri lämpöiseltä eri tilanteissa. Se ei silti poista sitä faktaa, että on olemassa lämpöasteita ja että niitä voi mitata, että tietyssä lämpötilassa palaa ja tietyssä jäätyy.
Jos mietin omaa elinikääni puhtaasti kokemuksena, ei musta tunnu nyt, että olisin elänyt yhtään pidempään kuin mille musta tuntui kymmenen vuotta sitten. Elinaikaan kuuluu nyt tietysti paljon enemmän kokemksia kuin silloin ja älyllisesti tiedän olleeni kauemmin olemassa, mutta se, miten kauan tunnen olleeni ei ole muuttunut mihinkään. Oonhan aina ollut olemassa kokemusmaailmani alusta alkaen, jonka pituus on tasan elinikäni. Ja vähän päälle, sillä kokeminen alkaa ennen syntymistä..
Musta olisi kiinnostava tietää, palaako muistisairas takaisin hitaaseen ajan kulkuun, jos kokemus johtuu ajan vertaamisesta aiemmin koettuun aikaan, unohtaessaan miten kauan on kokenut.
Tänään 21.12. oli pohjoisella pallonpuoliskolla vuoden lyhin päivä.
Päivän pituus eri paikkakunnilla:
Helsinki 5 t 49 min
Turku 5 t 44 min
Tampere 5 t 20 min
Kuopio 4 t 45 min
Oulu 3 t 35 min
Rovaniemi 2 t 15 min
Kittilä 38 minuuttia
Nuorgam, Utsjoki: Aurinko laski 25.11.2013 klo 12.24 ja nousee seuraavan kerran 16.1.2014 klo 12.12.
Aurinko oli korkeimmillaan noin klo 12.40 läntisessä Suomessa, mutta hämärää täällä oli pilvipeitteestä johtuen. Tämän talvipäivän seisauksen jälkeen päivät alkavat pidetä. Ensin hitaasti, vain noin viisi minuuttia viikossa, mutta lähempänä kevättä päivän pidentyminen nopeutuu ja kevätpäivän tasauksen aikoihin päivä pitenee noin 6 minuuttia vuorokaudessa.
Palasin juuri parin viikon lomalta Gran Canarian Puerto Ricosta. Siellä päivän pituus on juuri nyt 10 h 23 min. Tuntui todella tylsältä huomata takaisin tultua, että täällä aurinko laskee jo kolmen maissa ja pilvisenä päivänä tuntuu jopa aikaisemmalta. Puerto Ricossa se laski klo 18 jälkeen.
Tämä keskustelu näyttää olevan ajaton? Se alkoi vuonna 2005, eli kahdeksisen vuotta sitten. ;-)
Tänään 21.6. on pohjoisella pallonpuoliskolla vuoden pisin päivä.
Päivän pituus eri paikkakunnilla:
Helsinki 18 t 56 min
Turku 19 t 3 min
Tampere 19 t 30 min
Kuopio 20 t 14 min
Oulussa aurinko nousee tänään klo 02.18 ja laskee huomenna 22.6. klo 0.21
Rovaniemellä aurinko nousi 6.6. klo 01.32 ja laskee 8.7. klo 0.54
Kittilässä aurinko nousi 28.5. klo 01.40 ja laskee 16.7. klo 01.06
Utsjoen Nuorgamissa aurinko nousi 16.5. klo 01.45 ja laskee 28.7. klo 0.45.
Aurinko on korkeimmillaan noin klo 13.40 läntisessä Suomessa kesäajasta johtuen, mutta välillä oli melko hämärää pilvipeitteen takia. Kävin katsomassa kala- ja naurulokkeja, sorsia, kyyhkyjä ja variksia, jotka värjöttelivät äänettöminä ja höyhenet pörröllään apean näköisinä rannalla ja nurmikolla kesäpäiviä odotellen.
---
Tähän aikaan vuodesta Suomessa vietetään Ukon vakat -juhlaa, jota nykyään kutsutaan juhannukseksi:
http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/uusimmat/hauskaa_ukon_juhlaa
Kilpisjärvellä on järjestetty perinteiset hiihtokilpailut:
http://yle.fi/uutiset/kilpisjarvella_jarjestettiin_perinteinen_juhannushiihto/7312230
Helsinkiin puolestaan on tulossa harvinainen lumeton juhannus, jota ei ole koettu vuosikausiin, kertoo Yle:
http://yle.fi/uutiset/helsinkiin_on_tulossa_erittain_harvinainen_lumeton_juhannus/7306921
Hauskaa Ukon juhlaa kaikille! Muistakaa pukeutua lämpimästi.
Tänään 23.9. kello 05.29 oli päiväntasaus, jota pohjoisella pallonpuoliskolla nimitetään syyspäiväntasaukseksi. Päivä ja yö ovat suunnilleen yhtä pitkiä koko maapallolla ja Aurinko on zeniitissä päiväntasaajalla. Pohjoisnavalla alkaa puolen vuoden pituinen yö ja etelänavalla puolen vuoden päivä.
Meillä valoisa aika lyhenee, sniff, ja syksykin ilmeisesti alkoi eilen lämpötilan pudotessa kymmenisen astetta. Pohjoisessa ja idässä on satanut lunta ja ensi yöksi ennustetaan koko maahan pakkasasteita.
Eteläisellä pallonpuoliskolla tapahtumaa kutsutaan kevätpäiväntasaukseksi, sillä siellä valoisa aika lisääntyy ja alkaa kevät. Paninkin tänään Kenon vetämään, jos vaikka...
Tänään 22.12. on pohjoisella pallonpuoliskolla talvipäivänseisaus eli vuoden lyhin päivä. Tarkalleen sanoen päivä oli lyhimmillään viime yönä kello 1.03 Suomen aikaa. Olin silloin rannalla kävelemässä. Tähdet näkyivät selvästi kaupungin valoista huolimatta, sillä samalla hetkellä oli uusikuu eli Kuu ei ollut valaisemassa. Silloin oli hiljainen hetki. Ketään muita ei ollut liikkeellä, tuntui kuin olisin ollut ainoa ihminen koko kaupungissa. Kymmeniä sorsia nukkui rannalla, heräsivät kun tulin lähelle. Onneksi olin varautunut ja saatoin tarjota yöpalaa.
http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/valo-alkaa-palata-talvipaivanseisauksena-maanantaina-22-joulukuuta-kello-0103/
Tänään on myös joulu, jolloin juhlitaan valon lisääntymistä. Juhla-sana tuli suomen kieleen muinaisgermaanin sanasta jehwla, joka muuttui pohjoisgermaanissa jóleksi ja juleksi, josta suomi lainasi sitten myös joulu-sanan. Kelttien termi on yule, jota käytetään nykyisinkin esimerkiksi Brittein saarilla ja Kaliforniassa.
Onneksi alkuperäiset nimet ovat sentään jossain säilyneet. Kelttien yule, pohjoisgermaanien eli skandinaavien jul ja meidän sanamme joulu eivät kanna kristinuskon painolastia eli nimi ei viittaa maahamme väkivalloin tuotuun muinaisten kamelikuskien turinoihin perustuvaan kristinuskoon, joten tänään voimme juhlia valon juhlaa eli joulua.
---
Tänään vuoden pimeimpänä päivänä oli valoisaa ja auringonpaistettakin jonkin verran. Lunta on paikoin, joskin hyvin vähän, ja kadut, tiet sekä rannat ovat täysin lumettomia. Kunnon talvea on kuitenkin luvattu.
Suomen keskilämpötila on noussut yli kaksi astetta vuoden 1847 jälkeen. Nousu on ollut erityisen nopeaa 1960-luvulta lähtien.
http://yle.fi/uutiset/tutkimus_suomen_keskilampotila_nousee_muuta_maailmaa_nopeammin/7703063Eräässä seurassa tuli puhetta siitä, miten kukin hahmottaa vuoden. Aika moni näki sen suorana janana, osa ympyränä. Jälkimmäisistä vain yksi minun lisäkseni koki vuosiympyrän pyörivän vastapäivään. Mitenköhän täällä?
Spiraali, myötäpäivään.
Minä näen vuoden loivan U:n muotoisena käyränä (TUI:n logo on aika lähelle oikeanmuotoinen kaari), jonka korkeimmat kohdat ovat vuoden alussa ja lopussa. Vuosien jatkumosta muodostuu teräväharjainen aaltokäyrä. Katson jatkumoa siten, että aika etenee vasemmalta oikealle. Korkeuksien vaihtelut tarkoittavat ehkä kiipeämistä kohti talvea ja laskeutumista kohti kesää – ensiksi mainittu on ainakin minulle rankempi prosessi kuin jälkimmäinen.
Myötäpäivään piirtyvä ympyrä. Uudenvuodenpäivänä aletaan taas piirtää entisen, jo haalistuneen päälle.
Hahmotan vuoden luonnon mukaan, vuodenaikojen vaihtelun kautta. Keväällä kun luonto herää alkaa uusi vuosi, elämä kulkee vuodenvaihtelujen mukaan. En voisi kuvitella asuvani paikassa jossa ei ole näin dramaattiset vuodenajan vaihtelut.
Kalenterivuoden vaihtuminen on toki loogista, mutta en hahmota siitä kuin kuluvia vuosia. Itselleni kalenterivuosi kuvaa ajan kulumista, kun jostain merkittävästä tapahtumista on kulunut vuosi, kaksi tai useampi. Vuosikymmenten vaihtelut ovat itselle merkittävämpiä.
Yksi vuosi = yksi oksa lisää siihen horsmaan jota minäkin lopulta pusken.
Tule Doctor Who ja pelasta!!!
Valoa kohti
Tänään 22.12. kello 6.48 oli talvipäivänseisauksen hetki pohjoisella pallonpuoliskolla. Maapallon pohjoisakseli osoitti silloin eniten poispäin Auringosta ja vuorokauden valoisa aika oli lyhimmillään. Eteläisellä pallonpuoliskolla juhlittiin puolestaan kesäpäivänseisausta. Huomisesta lähtien Aurinko viipyy horisontin yläpuolella hieman pitempään, ja vuodenvaihteessa valoisa aika on lisääntynyt maamme eteläosassa kymmenisen minuuttia.
Vaikka on joulukuun loppupuoli, talvesta ei täällä maamme eteläpuoliskolla ole tietoakaan. Olen pessyt olohuoneen ja makuuhuoneen ikkunat, huomenna on vuorossa parvekelasit. Mikäli näin jatkuu (
http://www.vihrealanka.fi/uutiset-ymp%C3%A4rist%C3%B6/t%C3%A4n%C3%A4-vuonna-tehd%C3%A4%C3%A4n-l%C3%A4mp%C3%B6enn%C3%A4tys-joka-saattaa-j%C3%A4%C3%A4d%C3%A4-lyhytik%C3%A4iseksi ), vuodenvaihteen ikkunanpesusta tullee traditio.
Pikkulintujen talviruokintapaikoilla ei näy montakaan lintua, sillä ne löytävät ruokaa luonnosta. En ole vienyt kuin pari talipalloa. Sorsat eivät ole vielä siirtyneet talvehtimispaikoilleen, ja löytävät myös ruokaa luonnosta, joten niistäkään ei ole tarvinnut huolehtia. Rusakoita eli peltojäniksiä on iltaisin liikkeellä ja myös niille on riittävästi ruohoa ja muuta ravintoa. Kaksi kertaa on parin päivän aikana tullut vastaan kettu. Ensimmäisellä kerralla se istahti vain muutaman metrin päähän, mutta pelästyi, kun yritin kalastaa kameran povitaskusta, joten tällä sivulla muiden ottamia kuvia suomalaisista ketuista (
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/nisakkaat/kettu ).
---
Täällä on keskusteltu ajasta, joten fysiikantutkija Teppo Mattssonin kirjoitus sopii tähän mainiosti. Mattsson toteaa, että ajalla ei ole suuntaa fysiikan peruslaeissa, joten: Voiko tulevaisuutta muistaa?
http://www.tiede.fi/blogit/rajankayntia/voiko_tulevaisuutta_muistaaSyyspäiväntasaus
Tänään 22.9. kello 17.31 oli syyspäiväntasaus. Maapallon akseli osoitti Aurinkoon nähden pystysuoraan, joten sekä päivän että yön pituus on tällä hetkellä sama kaikkialla eli 12 tuntia.
Aurinko on nyt juuri siirtynyt eteläiselle pallonpuoliskolle eli tästä lähin täällä pohjoisella pallonpuoliskolla yö voittaa pituudessa päivän. Päivä lyhenee talvipäivänseisaukseen (21.12.) saakka, jolloin valo alkaa taas lisääntyä.
Yritetään kestää.
http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/syyspaivantasaus-on-tanaan-22-syyskuuta/
Eteläisellä pallonpuoliskolla esim. Australiassa ja Uudessa-Seelannissa päivä pitenee ja alkaa kevät. Sijoitin tänään 1,50 e kenopeliin, jos vaikka...
--------
Lisäys
Ilma viileni huomattavasti heti syyspäiväntasauksen jälkeen. Kenopelikin meni pieleen eli suunnilleen samalla tavalla kuin tuttavallani, jolla oli lottopelissä lisänumeron viereinen numero oikein.
Kommentoin syyspäiväntasausta edellisen kerran 23.9.2014, jolloin kerroin sen olevan eteläisellä pallonpuoliskolla kevätpäiväntasaus, mutta tulkoon se nyt uudelleen mainituksi.
Sellainen tarkennus tuohon että syyspäiväntasaus oli siis äskettäin pohjoisella pallonpuoliskolla, kun taas eteläisellä pallonpuoliskolla vastaava ajankohta on puolen vuoden päästä, kun sillon meillä taas on kevätpäiväntasaus, joka eteläisellä pallonpuoliskolla oli nyt, eli siellä on alkanut kevät.
Nimittävät tuolla maailmalla noita southward equinox ja northward equinox.
- - -
Tosin melko lähellä Päinväntasaajaa, Lounais-Ugandassa ja Kongon demokraattisen tasavallan rajalla vuodenajat eivät niin hirmuisesti vaihtele, kuin mitä Suomessa, vaan Rwenzori-vuorilla on aina lunta ja jäätä, läpi vuoden (Norjan tiettyjen vuoristojäätikköalueiden tapaan), toisin kuin ei-ikuisen-lumen, ei-ikuisen-jään maassa Suomessa, jossa kesällä ei ole missään jäätä ja lunta.
https://en.wikipedia.org/wiki/Rwenzori_Mountains
https://www.google.fi/maps/@0.3810737,29.873521,2704m/data=!3m1!1e3
Tuo johtuu siitä että kyseiset Rwenzori-vuoret ulottuvat yli 5 km korkeuteen meren pinnasta, kun taas Suomen korkein kohta on 1,3 km korkeudessa.
(Suomen korkein kohta ei ole Halti-tunturilla, vaan Halti-tunturin Haldičohkka-nimisen sivuhuipun rinteellä 1 323,6 m, Suomen ja Norjan rajapyykillä.
Halti-tunturin korkein kohta on tuota vähän korkeammalla, mutta Norjan puolella, Ráisduattarháldi 1 361 m.
Norjassa on ollut keskustelua, että josko Norja lahjoittaisi tuon Haltin korkeimman kohdan Suomelle, Suomen itsenäisyyden 100-juhlavuonna,
jotta Suomenkin korkein kohta olisi vuoren/tunturin huipulla, eikä "vain" rinteellä, kuten se nykyisin on
https://fi.wikipedia.org/wiki/Halti#Ehdotus_Norjan_puolella_olevan_Haltin_osan_lahjoittamisesta_Suomelle ).
Afrikassa Päiväntasaajan lähistöllä myös (ainakin toistaiseksi) Tanzania ja Keniakin ovat ikuisen lumen ja jään maita, sillä
Kilimanjaro-vuori ulottuu liki 5,9 km korkeuteen
https://www.google.fi/maps/@-3.0736907,37.3495068,4391m/data=!3m1!1e3
ja Kenia-vuori 5,2 km korkeuteen
https://www.google.fi/maps/@-0.152133,37.3087937,1015m/data=!3m1!1e3
(Kenia-vuorella tosin ilmaston lämpeneminen on jo liki sulattanut kaikki jäät ja lumet osan aikaa vuodesta)
Tänään kello 12.44 oli talvipäivänseisauksen hetki pohjoisella pallonpuoliskolla eli maapallon pohjoisakseli osoitti eniten poispäin Auringosta ja valoisa aika oli lyhimmillään. Huomisesta alkaen Aurinko viipyy horisontin yläpuolella hieman pidempään ja vuodenvaihteeseen mennessä valoisa aika on lisääntynyt maamme eteläosassa kymmenisen minuuttia.
Päivän pituus eri paikkakunnilla tänään:
Helsinki 5 t 49 min
Turku 5 t 43 min
Tampere 5 t 21 min
Kuopio 4 t 45 min
Vaasa 4 t 40 min
Oulu 3 t 35 min
Rovaniemi 2 t 15 min
Utsjoen Nuorgamissa Aurinko laski 25.11.2016 kello 12.17 ja nousee seuraavan kerran 16.1.2017 kello 12.02.
Utsjoen (Ohcejohka) Nuorgamissa (Njuorggán) sijaitsee Suomen ja samalla Euroopan unionin pohjoisin piste (
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Northernmost_point_in_European_Union.jpg ). Suomen Luonto -lehden toimittaja kävi paikalla:
http://www.suomenluonto.fi/sisalto/videot/niin-pohjoisessa-kuin-suomessa-paasee/Siis enää puoli vuotta kun päivät taas alkavat lyhetä :(
Eipä ole paljoa päivänvaloa täällä etelässäkään näkynyt viikkoihin. Kohta alkaa tää pimeys ahdistamaan.
