"Räsänen jättää kuitenkin mainitsematta sen, että kaikissa tapauksissa geenit eivät määritä edes ihmisen kehollisia sukupuolittuneita piirteitä, eikä hän mainitse myöskään sukupuolen neurologista ulottuvuutta osana biologista sukupuolta."
Voi miten monelle solmulle pitää asia vääntää. "Sukupuoli" korvataan käsitteellä "sukupuolittuneet piirteet". Sukupuoli ei edelleenkään tarkoita mitään "piirteitä", vaan lisääntymistä, lisääntymiskeinoja, jotka ovat tai eivät ole yksilössä. Sukupuoli ei ole "sukupuolipiirteitä", eikä se ole "identiteetti". Se on vain biologinen realiteetti.
Myös sukupuolen neurologinen ulottuvuus on biologinen realiteetti. Juridinen sukupuoli puolestaan on syntymän yhteydessä tehty juridinen oletus, ei biologinen fakta. Se ei perustu esimerkiksi sukupuolikromosomeihin tai hormonitasoihin, vaan vain siihen miltä päällepäin näyttää: se on vain oletus tai valistunut arvio siitä, kumpaan tyypilliseen luokkaan tietyn näköiset värkit omaava kuuluu. Juridinen sukupuoli on eri asia kuin monitasoisen ja monitahoisen biologisen sukupuolen ulottuvuudet.
Mieti mrmeringue ja vastaa lyhyesti seuraavaan kysymykseen: tiedätkö olevasi tiettyä sukupuolta siksi, että 1) haarovälissäsi on tietynlainen varustus vai 2) sisimmissäsi tiedät olevasi tiettyä sukupuolta (eli olet kyennyt samastumaan siihen). Voit vielä tarkemmin pohtia sitä, että oletko kyennyt samastumaan noiden varustusten takia vai siksi, että sisimmissäsi olet tiennyt sen olevan luontevampaa kuin jokin muu.
Minun tuntemukseni sukupuolen suhteen ovat yhdentekeviä sen kannalta, mitä sukupuolta olen objektiivisesti. Sukupuolirauhaseni tuottavat lisääntymissoluja, joita vain miesten ruumiit tuottavat. Sillä on seuraamuksia koko elämäni kannalta riippumatta siitä tulenko koskaan lisääntymään. Olen mies. Kenties aivoissani on rakenteita, jotka ovat vähemmän miestyypillisiä, mutta aivoni ovat silti minun. Ne eivät kuulu toiselle ihmiselle tai sukupuolelle.
Pyrit siis ohittamaan kysymykseen vastaamisen. Joillekin on hankalaa luopua ajatuksesta, että sukupuoli olisi ehdottoman ja yksioikoisen kaksijakoinen juttu.
Juridisen sukupuolen historia ei liity lisääntymiskykyyn, vaan on yksilön tunnistamiseen liittyvä parametri (eikä niitä vastasyntyneen rauhasia kovin tarkasti tutkita) samaan malliin kuin silmien ja hiusten väri sekä mahdolliset isot arvet. Myöhemmin ja tarkempina tulivat sitten valokuva ja sormenjälki, jotka hävittivät noiden suurpiirteisten tuntomerkkien tarpeen. Jostain syystä sukupuoli jäi kuitenkin elämään tähän yhteyteen.
Ajatus siitä, että aivot pysyvien ja synnynnäisten rakenteidensa johdosta mahdollistavat samastumisen sukupuolittuneesti (vain) tietyllä tavoin, on hyvä ottaa huomioon, kun tarkastellaan sukupuolen ulottuvuuksia. Vähän kuin aivot mahdollistavat seksuaalisen kiinnostumisen sukupuolittuneesti.
Laillasi sukupuolesta ajatellen kunkin tulisi voida kiinnostua vain ”vastakkaisesta” sukupuolesta (ja muu olisi jokin todellisuudesta irti oleva identiteetti ja ehkä jotain sairauttakin - koska on sitä lisääntymistä, lisääntymiskeinoja - ja biologinen realiteettihan tunnetusti tässä kuviossa on yksinomaan siinä, että mikä työnnetään minnekin ja voiko pursottaa sitä lisääntymistavaraa). Unohdetaan aivot näissä hommissa.
Vai olisiko sittenkin niin, että aivot ovat tärkein sukupuolielin - paitsi siinä mielessä, että mihin sukupuolittuneesti hahmottuvaan viiteryhmään kuuluvat voivat ylipäätään kiinnostaa, myös siinä, että mihin kategoriaan voi itsensä asettaa? Molemmille löytyy järkeenkäypä suvulliseen evoluutioon liittyvä selitys.
"Mieti mrmeringue ja vastaa lyhyesti seuraavaan kysymykseen: tiedätkö olevasi tiettyä sukupuolta siksi, että 1) haarovälissäsi on tietynlainen varustus vai 2) sisimmissäsi tiedät olevasi tiettyä sukupuolta (eli olet kyennyt samastumaan siihen)."
Minäpä vastaan tähän, vaikka kysymys ei ollutkaan minulle esitetty. Olen cis-sukupuolinen mies, ja tiedän olevani mies, koska tunnen sen sisimmässäni. Minulla ei ole tarvetta, eikä ole ollut pienenäkään tarvetta, vilkuilla haaroväliini tietääkseni, mitä sukupuolta olen. Se tieto on minulla sisimmässäni.
Minulle on täysin loogista se, että ihmisen sukupuoli määrittyy aivoissa, ja on jotain sellaista, minkä ihminen tietää sisimmässään - riippumatta siitä, millainen värkki hänellä on haarovälissä.
Vielä Räsäsen sanomisista:
"Samassa yhteydessä hän viittaa intersukupuolisuuteen ja kuvaa sen olevan "sukupuolen kehityshäiriö, joista kärsiviä syntyy vain muutamia vuosittain"."
Räsänen tuntuu tässä käyttävän jonkin ilmiön harvinaisuutta mahdollisuutena voida sivuuttaa kyseisen ilmiön käsitteleminen. Tämä tuo mieleeni sellaisen näkökulman, että järjestelmä on mukamas riittävän hyvä, jos se palvelee melkein kaikkia. Järjestelmän vikoja ei olla kiinnostuneita korjaamaan, jos viat koskettavat vain pientä joukkoa ihmisiä.
Nämä "muutamat vuosittain" syntyvät ihmiset ovat kuitenkin jokainen ihan yhtä oikeita, olemassa olevia, eläviä, ja ajattelevia yksilöitä kuin meistä jokainen. Meistä jokaisella on omat piirteemme, eikä kahta täysin samanlaista yksilöä ole olemassa. Minä en koe, että minulla olisi oikeus mennä sanomaan toiselle yksilölle, että yhteiskunnan ei tarvitse palvella häntä yhtä hyvin kuin se palvelee minua, eli näkee minut sellaisena kuin minä olen. Ehkä Räsänen sen sijaan kokee, että yhteiskunta on sellainen, joka voi sivuuttaa marginaalissa eläviä ihmisiä.
En pidä siitä, että yksilö joutuu miettimään, onko tarpeeksi samanlainen kuin muut, ollakseen oikeasti hyväksytty ja omana itsenään tunnustettu yhteiskunnan jäsen.
"Laillasi sukupuolesta ajatellen kunkin tulisi voida kiinnostua vain ”vastakkaisesta” sukupuolesta..."
Päinvastoin, seksuaalinen suuntautuminen perustuu siihen, että on kaksi toisistaan biologisesti erottuvaa sukupuolta. Jos ei olisi, koko seksuaalisen suuntautumisen ajatus muuttuisi mahdottomaksi.
Seksuaalinen suuntautuneisuus perustuu siihen, että yksilöllä on synnynnäinen kyky kiinnostua seksuaalisesti ja useimpien kohdalla tämä kyky on sukupuolittunut tietyllä tavoin (yleensä kaksijakoisesti ajatellen sitä sukupuolta kohtaan, jota itse ei ole). Vahvoja seksuaalisen kiinnostuksen herättäjiä ovat tietyt sukupuolittuneet asiat: niin ilmiselkeästi esillä olevat kuin alitajuisesti tunnistetuksi tulevat (joita havaitaan eri aistein). Tämä yleinen kaksijakoisuus ei kuitenkaan sulje pois kaikkea välissä tai ympärillä olevaa. Seksuaalisen suuntautuneisuuden ei siis voi ajatella perustuvan niinkään kahteen (eri) sukupuoleen vaan (tyypillisesti kaksijakoisesti) sukupuolittuneisiin ominaisuuksiin.
Sukupuoli on moniulotteinen asia. Samoin on seksuaalinen suuntautuneisuuskin.
MOROT: OLEN HOMO MIES JA NÄIN YLEISESTI OTTAEN TOTEAN - OLEN OLLUT USKOSSA N. 30 VUOTTA JA LUOTAN KAIKESSA JUMALAN ARMOON JA RAKKAUTEEN - JUMALA ON LUONUT MEIDÄT OMAKSI KUVAKSEEN JA MIKSI HÄN EI AUTTAISI JA OLISI MYÖS SEKSUAALISESTI NIIN JA NIIN !!! SUUNTAUTUNEIDEN HERRA???? JOS HÄN OLISI HALUNNUT ETTÄ OLEMME KAIKKI HETEROITA NIIN NÄIN OLISI - ITSE OLEN SAANUT JUMALALTA AVUN MONEEN JUTTUUN JA VAIVAAN - HÄN ON K AI K K I E N HERRA - JA MITÄ TULEE ERI KESKUSTELUIHIN OMASTA TAHDOSTA OLLA HOMO TAI LESBO TAI MIKÄ TAHANSA NIIN KUKA HALUAA ITSE MUUTTAA OMAA SEKSUAALISUUTTAAN JA TÄMÄHÄN ON VANHA KLISEE - MITÄ TAAS TULEE KANNANOTTOIHIN SIITÄ ETTÄ HOMOSEKSUAALISUUS TAI MIKÄ MUU TAHANSA ASIA JUTTU OLISI ESIM. PÄIVI RÄSÄSEN JA MONEN MONEN MUUN MIELESTÄ VASTOIN JUMALAMME TAHTOA NIIN OLEN IHMETELLYT KUINKA HE RAAMATTUA TULKITSEVAT??? SIELLÄ SANOTAAN KUTEN KAIKKI TIETÄVÄT: KUKA HEITTÄÄ ENSIMMÄISEN KIVEN?? ÄLÄ TUOMITSE ETTEI SINUA TUOMITA !!! OVATKO HE SIIS SINUT USKONSA KANSSA???
Päivin harrastamassa kristillisessä lahkossa ollaan varmaankin tosi hissunkissun siitä "miehen kylkiluusta tehtiinkin nainen" -trans-uskonnosta. : D
Etenkin kun onhan siellä se toinenkin versio tuosta alkuepisodista, jossa nuo kummatkin "luodaan" saman tien. Juttuja kun tuolla monimuotoisesti riittää.
Tosin Räsänen ja kristinuskontoa harrastavat voivat uskontonsa mukaan toki tehdä ihan mitä vaan, ihan mitä pahaakin - koska se jessukkahan julisti että siihen uskovaisten kaikki pahat teot sovitettiin jo silloin kun se poikaparka uhrattiin elävältä ennen aikojaan.
Toisaalta, kuten tunnettua, jessukka oli kova myös tuomitsemaan julistuksissaan, monet kerrat, kun sille päälle aina vähän väliä tarinoissa sattui. - Se viini, se viini . . .
Ja kuten todettua, Räsäsen lahko on mieltynyt Paavalin tuomiolurituksiin ja Paavalihan tuomitsee erityisen kovasti myös omat tuomitsemisensakin.
Metka oravanpyörä-uskomus, mutta älkää nyt silti tehkö toiselle niin kuin itsellenne tahdotte, vaan kunnioittakaa ja arvostakaa kunkin itsemääräämisoikeutta.
Noissa vanhoissa uskomuksissa on paljon valuvikoja ja se niille sallittakoon ja jätettäköön ne siksi aikansa romukoppaan jo.
Asioihin ja ajatteluun ei tarvitse roikkua herrassahirressä.
