Eheytyksestä

  • 1 / 3
  • TaakastaVoimavaraksi
  • 29.1.2021 9:40
Taakasta voimavaraksi -hankkeessa on tehty kolmen vuoden aikana kaksi kyselyä eheytyksestä eli seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuoli-identiteetin muutospyrkimyksistä. Tuloksia olemme julkaisseet blogissamme. Tässä neljäs ja viimeinen katsaus vuoden 2020 eheytyskyselyn tuloksiin: “eheyttäjien” ammatteihin ja rooleihin, vastaajien elämänkatomuksiin tällä hetkellä. Pohdimme myös vastaajien meille lähettämiä kommentteja ja palautetta. Tämän tekstin myötä sanomme eheytyskyselyille näkemiin, ainakin blogissamme!
https://taakastavoimavaraksi.blogspot.com/2021/01/eheytyskysely-2-osa-4-eheyttajien.html
Mielestäni toinen mielenkiintoinen tutkimushanke voisi olla se, millaista painostusta homo- ja lesbonuoret kokevat radikaaleissa queer-yhteisöissä, joissa eksklusiivista eli yksinomaista homoseksuaalista suuntautumista ei usein katsota hyvällä. Olen seurannut tilannetta usean vuoden ajan tutkimalla queer-aktivistien ajatuskulkuja ja kuuntelemalla näissä piireissä pyöriviä tai niistä jo irtaantuneita ihmisiä. Aktivistit puhuvat homoseksuaalisuudesta binääriseen sukupuolijärjestelmään perustuvana haitallisena konstruktiona, joka sortaa ihmisiä, jotka kokevat olevansa binäärin ulkopuolella. Homomiehille ja lesboille sanotaan, että seksuaalisuus on joustavaa ja että homoseksuaalisuuden asettamista "ahtaista" rajoista voi opetella eroon. Homomiehet ja lesbot kertovat kokevansa painostusta oman seksuaalisuutensa vastaiseen käyttäytymiseen, esimerkiksi niin, että pitäisi olla seksuaalisessa kanssakäymisessä henkilöiden kanssa, jotka eivät vastaa fyysisesti sitä sukupuolta, jota kohtaan tuntee seksuaalista yhteenkuuluvuutta.

Konkreettiset esimerkit ovat tällaisia. Nuori homomies aloittaa opinnot yliopistossa ja tutustuu samalla paikalliseen queer-yhteisöön. Hyvin pian käy selväksi, ettei hänen seksuaalisuuttaan pidetä tarpeeksi radikaalina, koska se poissulkee ihmisiä fyysisten sukupuoliominaisuuksien perusteella, joita queer-ajattelussa pidetään yhdentekevinä seksuaalisuuden kannalta. Mies pyrkii suojautumaan painostukselta ja manipulaatiolta esiintymällä biseksuaalina, vaikkei se vastaa hänen todellista kokemustaan, ja seurustelee edelleen vain miesten kanssa. Osa queer-kaveripiiristä näkee kuitenkin hätävalheen läpi ja kyselee häneltä, miksi kaikki hänen kumppaninsa ovat miehiä. Toinen nuori homomies opiskelee yliopistossa ja pyörii queer-henkisessä opiskelijakulttuurissa. Hän joutuu toistuvasti ahdistaviin tilanteisiin kotibileissä, joissa porukka alkaa tietyn humalatason saavutettuaan pelaamaan seksuaalista "truth or dare" -pullonpyöritysleikkiä. Miehen käsketään aina tehdä jotain seksuaalista naispuoliselle opiskelijakaverille ja se huvittaa kaikkia, koska he tietävät hänen olevan homo.
Näiden vakavuudessa on kuitenkin iso ero.

Eheytystä ratkaisuna pitäviin (yleensä uskonnollisiin) ympyröihin usein ajaudutaan vanhempien/huoltajien mukana tai suorastaan synnytään siihen piiriin. Lapsi tai nuori on vajaavaltainen tekemään ratkaisuja ja usein myös muunlaisesta elämästä enemmän/vähemmän tietämätön. Aikuisenakin sidos tällaiseen piiriin voi olla ainoa olemassaoleva ja pelastumisesta vaille jäämisen pelko vielä päälle.

Nuo esitetyt tarinat (kuinka todenperäisiä lienevät) radikaalista queer-yhteisöistä ovat siinä mielessä eri maailmaa, että pääsääntöisesti kyse on vapaaehtoisuudesta kaikilla tasoilla ja opiskelijaiässä ollaan jo ikään kuin aikuisia tai ainakin sen kynnyksellä. Jokin piiri voi olla etenkin muualta tulleelle opiskelijalle ainoa sosiaalinen ympyrä ja sosiaalista hyväksyntää kaipaava hlbti-vähemmistöihin kuuluva voi kokea sen enimmin omakseen. Toki vaikka #metoo voi tulla kyseeseen (yleisestikin) opiskelijakulttuurissa, eikä tarvitse puhua mistään erityisen radikaalistakaan.

Noista esitetyistä queer-yhteisöjä koskevista tarinoistakin hahmotan, että syntyvät haitat (uskonnollisen) eheytysideologian ikeessä ovat eri mittaluokkaa. Toki tutkimusta voi harjoittaa, vastapainoksi "perinteiselle" queertutkimukselle. Ihan omasta kokemuksestakin tiedän, että tällaiseen ns. queer-radikalismiin sen paremmin kuin vaikkapa intersektionaalista ideologiaa edistäviin klikkeihin kuuluu hyvin niukasti tilaa yksityisajattelulle tai etenkään sisäiselle kyseenalaistamiselle. Mutta niiden piiristä pääsee pois lopulta suhteellisen helposti; pelissä ei yleensä ole loppuelämä ja sen jälkeinen aika..