Homovihan syyt?

  • 1 / 3
  • Juke-hm
  • Juke-hm
  • 28.12.2020 0:11
Tai oikeastaan inhon syyt. Olen päätellyt että ainakin osalla heteroseksuaaleista miehistä olisi jonkinlaista aivan "aitoa" inhoa homoseksuaalisuutta kohtaan, tarkoitan samantyyppistä jota tuntee esim. seksin ajatuksesta lähisukulaisen kanssa, lapsiin tai eläimiinsekaantumisesta, toisin sanoen että inho -josta vihakin sitten muodostuu, on jonkinlainen tällainen vaistonvarainen tunne? Olen aiemmin miettinyt että inho homoseksuaalisuutta kohtaan olisi vain jotakin yksilön ympäristöstänsä toistamaa puhetta, "kun muutkin niin minäkin", mutta syy voikin olla jokin voimakkaampi inho. Tunnen itse inhoa mm. trasnvestiitteja kohtaan, eläimiinsekaantumista, uloste- ja lapsiseksiä kohtaan. Myöskin lihavien seksi tai kovin vanhojen seksi jotenkin inhottaa. Olen rehellinen tässä tunteessani. Jotenkin myös naisten liiallinen läheisyys ei tunnu oikein kivalta, en sano että se on inhoa, mutta tunnen halua pitää jotain ainakin metrin väliä naisiin noin yleensä. Sopivan miehen läheisyys sensijaan tuntuu mukavalta. Jos syy on tämäntyyppinen inho joka on jotain "selkärangasta tulevaa" niin voi olla turha koettaa vaikuttaa siihen. Hyvähän sekin on, että avointa homovihaa pidetään nykyään junttimaisena.
Joo, minäkin pidän aivan mahdollisena, että (joillekin, ehkä useimmille) heteromiehelle jo ajatus intiimistä kanssakäymisestä toisen miehen kanssa voi olla vaistonvaraisesti hyvin vastenmielinen. Olen myös ajatellut, että (hetero)miehelle erityisesti ajatus seksuaalisena objektina, kohteena olemisesta saattaa tuntua uhkalta. Seksuaalisuuteen liittyy myös valta-asetelma, ja ajattelen, että kuvatunlainen torjuva reaktio on yleisempi nimenomaan miehellä, pelkän välinpitämättömyyden asemesta.

Edelliset yhdistettynä voivat sitten jonkinlaisen ajatusharhan kautta synnyttää yleisemmän inhon tunteen koko homoseksuaalisuutta ja homoseksuaalisiksi oletettuja henkilöitä kohtaan kohtaan. Tätä voi lietsoa esimerkiksi vanhentunut käsitys siitä, että homoseksuaalisuus olisi tarttuvaa. Lisäksi pelottaa voivat omat tuntemukset, jotka voi jollain tavalla tulkita homoseksuaalisiksi. Itselle tuntematon asia tietysti myös tuppaa hämmentämään ja voi jopa ahdistaa.

Minäkään en usko, että vastenmielisyyden tunne ei-toivottua intiimiä kanssakäymistä kohtaan olisi muutettavissa. Seksuaalisuus kun on hyvin syvällä meissä ja ilmentyy aika vaistonvaraisesti.

Sen sijaan uskon, että suhtautuminen homoseksuaalisuuteen yleisemmin on muutettavissa lisäämällä ymmärrystä asiasta. Eihän se helppoa ole, koska tällainen prosessi vaatii omaa erityistä halua ja asian pyörittelyä. Erityisesti nuoremmat sukupolvet kärsinevät tällaisesta ajatusharhan synnyttämästä inhosta vähemmän, koska he ovat kasvaneet homoseksuaalisuuden ollessa läsnä arjessa. Nämä ymmärtävät, että jonkun henkilön homoseksuaalisuus ei sinänsä ole uhka. Eikä heitä ehkä vanhempien polvien lailla pelota mahdolliset omat seksuaaliset tuntemukset samaa sukupuolta olevia kohtaan.