Me Naiset Radio on vähän sukupuolitetun oloinen brändi

Sanoma-konserniin kuuluva Nelonen Media aloittaa uuden radiokanavan vuodenvaihteessa. Nimeltään se on "Me Naiset Radio". Asiasta kertoo Helsingin Sanomat ( https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000007682808.html ). Se laajentaa Me Naiset -julkaisun tuotemerkkiä ja sitä tukee myös Ilta-Sanomien alla oleva Me Naiset -osio. Uuden radion yleisöä kosiskellaan startissa hyvinkin naisvaltaisella juontajistolla.

Uuden "Me Naiset Radion" tieltä väistyy 14 vuotta toiminut Radio Aalto, joka ei oikein koskaan päässyt aallonharjalle, kohtuullisen kattavasta taajuusverkosta huolimatta.

Aika vahvasti sukupuolitettua tarjontaa näyttää olevan tuloillaan.

Kyllähän tuolle jää toiseksi Tampereen Uros Live-areenakin.

Toisaalta brändää itsensä ”homokansan yhdistävä tekijä” ja on "erityisesti suomalaisille homoille ja heidän ystävilleen tehty kohtauspaikka". Ilmeisesti tähän "homokansaan" ei kuulu vaikkapa lesbot ja muunsukupuoliset - elleivät he kenties satu omaavaan Päivi Räsäsen tavoin homoystäviä?

Kyllä ymmärtäisin tuon homon olevan tässä sateenvarjonimike, jonka alle mahtuvat kaikki glb....abc...äö, mitä niitä nyt onkaan.

SaintJudy, kyllä. Ihan oikein. Tämä sivusto on todella laitettu aikanaan pystyyn nimenomaan homomiehiä ajatellen, voittoa tavoittelemattomaksi palveluksi. Sanaa ”mies” ei kuitenkaan mainita sivuston lupauksessa, ja määritelmällisesti lesbotkin kyllä ovat homoja.

Ennen sosiaalisen median palvelujen tuloa tähän aihepiiriin liittyviä verkonsyrjiä oli varsin niukasti. Silloin moni muukin hlbti-sateenvarjon alle asettuva ryhmä ”otti omakseen” sivustoa tai ainakin hyödynsi sitä omien näkemystensä julkaisupaikkana. En tiedä, oliko virhe antaa sen tapahtua? Suurennuslasin alla ovat olleet muutkin hlbti-vähemmistöt ja tätä sivuavat vähemmistöidentiteetit, koska niin on haluttu.

Brändinäkin tätä voi ajatella. Stereotypiasta ammennettua nimeä tai rajattua lupausta ei ole ainakaan toistaiseksi muutettu. Onhan tämä edelleen harvoja erityisesti homo(mieh)ille suunnattuja palveluja, joissa ykkösjuttu ei ole seuranhaku. Aikanaan oli ajatuksia omista sivustoista kullekin kirjaimelle, mutta (omatoimisia ja sitoutumishaluisia) tekijöitä niille ei oikein tullut, ja maailmakin muuttui. Ideoita tarjoavia henkilöitä oli kyllä.

Oman paikkansa ja lokeronsa etsimistähän tässä on saatu harjoittaa aika tavallakin, (verkko)maailman muututtua ja muuttuessa.

Omalta osaltani ajattelen, että tämä on se paikka, jossa näkökulmia hlbti-aihepiiriin voi käsitellä ilman pakottautumista erinäisiin muodikkaisiin -ismeihin tai osaksi ajalle tyypillistä liikehdintää. Sellainen kulma ei ole itsestään selvä esimerkiksi suomalaisessa hlbti-järjestökentässä.

"Lesbotkin on homoja" - heh, toisaalta "jokainen on vähän homo".

Wikipedia on ilmeisesti päivittämättä, koska tuo vielä väittää Ranneliikkeen verkkopalvelun olevan miehille ja heidän ystävilleen (Friends of Judy?). Selityksestä huolimatta tulkitsen Ranneliikkeen Me Naiset-keskustelun aloituksen ilmeisenä kritiikkinä feminismiä kohtaan - jos nyt erityisesti naisille kaavailtu kanava sitä ylipäätään on? Älähtäminen on silti aika outoa, sukupuolitetussa sisällöntarjonnassa ei liene ongelmaa, jos sukupuoli nyt sattuu olemaan oikea?

Konteksti on keskustelufoorumi. Se ei ole ranneliike.netin kannanotto, vaan minun henkilökohtainen huomioni, jossa voi halutessaan haistaa (kaupallis)mediakriittisiäkin mausteita. Tosin... kritisoinko edes oikeastaan?

Voit tulkita lukemaasi haluamallasi tavoin, kuten tietysti aina muulloinkin. Tällä kertaa avaukseni kritiikin kärki ei ollut kuitenkaan mainitun sukupuolittuneen -ismin suuntaan, jos minnekään. Verkossa on kyllä uutta radiomaailman tulokasta kritisoitukin, myös hyvin feministisellä otteella; esimerkiksi tähänastisen markkinoinnin naiskuvan kapeudesta.

Anteeksi, erehdyin Ranneliikkeen ja sen ylläpitäjän näkökulman olevan eri asia. My bad, sori siitä. Toisaalta, henkilökohtainen on poliittista ja foorumi miten sen liekkiä pidetään yllä on...moderaattorin päätettävissä, vaikka nyt saankin tehdä omia tulkintoja. Kiitos sananvapaudesta, jonka suot tolkun äänenkannattajana!

Verrokkina Me Naiset ja tietyn ryhmän, ja heidän ystävien yhdistäväksi tekijäksi julistautuva nettifoorumi on validi, kummallakin ryhmällä on melkoisen laajasti käsitettävän otsikon alla yhtä vähän yhteistä keskenään (karkeasti: sukupuoli/suuntautuminen). Ja näin tehdessä määritellään mikä on nainen, tai mikä on homo ja keitä heidän ystävänsä on ja mistä nyt pitäisi olla kiinnostunut. Ei ihme, että keskustelunavauksia vieraudesta on noussut esiin.

Me Naiset-kanava on aiheuttanut kriittistä keskustelua netin ulkopuolellakin Ylen jälkiviisaita myöden, vaikka kanavan ohjemaa ole vielä käsittääkseni lähetetty? Tavallaan kertoo ajan kuvasta, jossa naiset saavat yhä useammin näkyvyyttä tasa-arvokysymyksessä *vaikka sen problematiikka on laajemmin yksilötasolla yli sukupuolien ja yhteiskuntaluokkien - eri keskustelun aihe vaikka liittyy myös tähän.

Me Naiset on vanha brändi, perustettu vuonna 1952, ja Sanomille se siirtyi 1957. Yhdenvertaisuusnäkökulmasta maailma näytti noina aikoina toiselta kuin nyt. Lehdellä on myös ansionsa naisten aseman ja yhdenvertaisuuden edistäjänä, etenkin ensimmäisinä vuosikymmeninään. Vuosituhannen vaihdetta lähestyttäessä se viihteellistyi.

Nykymaailmassa nimen palastelu osiin tulee eteen. Sanan "me" vastapuoli on "te" tai "he" - meidän lisäksi on "muut". Tiettyyn sukupuoleen lukeutuminen taas on paitsi biologistaustainen kysymys, myös identiteettikysymys. Ja toki näin on osittain myös erilaisiin vähemmistöihin kuulumisessa.

PS. Erehtyminen on inhimillistä, mutta anteeksiannettavaa.