2016 Suomen ulkomaalaislakia siis muutettiin ja poistui Suomessa käytetty ”humanitäärisen suojelun” nojalla mahdollisesti saatava turvapaikkamahdollisuus. Turvapaikkaperusteiksi jäivät pakolaisuus ja toissijainen suojelu (sama käytäntö EU-tasolla). Pakolaisiksi ei katsota seksuaalisen tai sukupuoli-identiteetin vuoksi vainottuja (vaikka tuossa ryhmässä on mm. poliittisen tai uskonnollisen suuntautumisen "vainoamisen" perusteet pakolaisuudelle, eli vaihdettavissa olevat perusteet).
Toissijaisen suojelun peruste menee pitkälti niin, että millaiseksi Migri kulloinkin luokittelee maan yleisen turvallisuustilanteen (Migri tekee aika-ajoi maaraporttejaan) ja maan virallisten lakien pohjalta uhkatilanteen ja tuossa seula tiukkeni turvapaikan saamisessa. Eli kun Migri luokittelee nykyään esim. Irakin homoillekin turvalliseksi – eli että siellä Migrin mukaan voisi turvallisesti elää kunhan ei tuo seksuaalisuuttaan esiin. Aiemmin kun daesh/isis-sota oli vielä menossa, luokitteli Migri pohjoisen Irakin yleensäkin turvattomaksi, muttei etelää, eikä pohjoistakaan enään.
Eli turvapaikkaperusteet ovat nämä (ja seksuaalinen tai sukupuoli-identiteetti ei ole näissä mukana - nurinkurista siis että kristittynä voi saada turvapaikan, mutta kristittyjen vainoamana homona ei voi saada turvapaikkaa, tässä pakolaisuuden ja turvapaikan pääperustekategoriassa)
https://migri.fi/milla-perusteella-turvapaikan-voi-saada
Turvapaikassakin on 4v jaksottelu
https://migri.fi/turvapaikka
Homot tms eivät siis voi saada turvapaikkaa em. perusteilla, vaan vain jos Migri katsoo tämän toisen, määräaikaisen (max 4 v) oleskeluluvan saamisen perusteen täyttyvän, Migrin arvioiman maan yleisen tilanteen tai vahvojen todistenäyttöjen perusteen (yksityiskohtainen ja laaja kerronta ei riitä, vaan todistedokumentteja tms on oltava) vuoksi
https://migri.fi/toissijainen-suojelu
Migri luokittelee sitten Irakin homoillekin periaatteessa turvalliseksi, koska siellä virallinen laki ei kiellä homoseksuaalisuutta (vaikkakin esiaviollinen ja avioliiton ulkopuolinen seksi on Irakin virallisessa laissa laitonta ja erinäisiä ”siveellisyys”yms-lakejakin voidaan käyttää virallisestikin seksuaali- tai sukupuolivähemmistöjä vastaan). Ja vaikka siellähän on yleisesti rinnalla käytössä niitä klaaniheimolakeja (sekä sikäläisillä idän ortodoksi-kristityillä että muslimeilla), joissa homoksi paljastuneesta usein päättävät perhesuvusta karkoituksen ja ”vapaat kädet surmaamiseen” tekstillä ("hänen verensä on vuodatettu silmiemme edessä") ja levittävät päätöksen tiedoksi muillekin perhesukuklaaneille. Ja kun Irakissa on virallisessa laissa käytäntö (joka lanseerattiin käyttöön Usa:n koalition Irakin miehityksen jälkeen), että maan alueelle asumaan asettujan on hankittava alueelle asettumiseen lupa aluehallinnolta, voi em. perhekarkoituspäätöksen saajan (ja kun karkoituspäätös on levitetty laajasti tiedoksi) olla vaikea asettua virallisesti asumaan, mikä on edellytyksenä virallisten palveluiden jne saamiselle.
Noissa perhekuntaklaani-karkoitustuomioissa on monesti se hankala puoli karkoituksen kohteeksi joutujalle, ettei niitä saateta tiedoksi välttämättä sille karkoitetulle, eli hänelle ei ehkä pyritäkään edes lähettämään paperia siitä, vaan se levitetään tiedoksi vain muulle perhekunnalle ja klaaneille. Siitä kuitenkin yleensä aina joku viestittää karkoitetulle. Sitten turvapaikkaa sen perusteella hakeva voi olla suurissa vaikeuksissa Migrin kanssa, kun jos hän ei saa sitä karkoitustuomiopaperia, alkuperäisenä (valokuva siitä ei Migrille useinkaan riitä).
Noita perhesuvusta karkoituspäätöspapereita tiedän useankin irakilaisen homopakolaisen saaneen täällä pakolaisena jo ollessaankin ja he kaikki ovat saaneet sitten kyllä turvapaikankin, kun ovat sen paperin jollain lailla onnistuneet saamaan (useimmiten sen paperin tänne toimittaja on ollut joku perhesuvun naispuolinen jäsen tai perheen ulkopuolinen, karkoitetun hyvä ystävä).
Valitettavasti sitten ne, joilla etenkin perhesukunsa jäseniä on täälläkin, ovat kyllä peloissaan täälläkin.
Samanlainen jaottelu turvapaikka / oleskelulupa -perusteissa on EU-tasollakin ja tuo em. toissijainen suojelu vaihtelee hieman maitten tekemien lähtömaa-arvioitten erilaisuuden mukaan maittain.
Aiemmin Suomen ulkomaalaislaki käytti omaa ns. humanitäärisen suojelun perustetta, jossa määrittelyt olivat turvapaikanhakijoille avarammat. Tuo 2016 muutos tehtiin hetikohta persujen mukana olon hallituksessa.
Seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuulumisen perusteella turvapaikkaa Suomessa hakevan prosessi kulkee asteittain siis näin:
- poliisilla anotaan turvapaikkaa ja poliisi kirjaa hakemuksen ja toimittaa sen Migrille, joka seuloo, hyväksyykö turvapaikkahakemuksen varsinaiseen käsittelyyn
- turvapaikanhakukäsittelyssä on haastattelupuhuttelu Migrillä (useimmiten koko päivä ja tarvittaessa jatkopäiväkin, tarvittaessa tulkin avulla - tulkkien kanssa ongelmaa tosiaan, että tulkki saattaa puhua varsin eri arabian maamurretta, kuin turvapaikanhakija; Irakissa on omia arabian murteita ja irakilaiset esim. eivät juurikaan ymmärrä Tunisian ja siitä läntisempää arabiaa ja etenkin Marokon arabia on heille "ihan hebreaa" (sinällään hebrea on arabian sukulaiskieli, saman kieliperheen kieli)). Suomeen tulleista homopakolaisista useat eivät aluksi tienneet, onko täällä homokseksuaalisuus laillista. Sitten myös mitä vähemmän he olivat englantia osanneet (vaikkain Irakissa etenkin ylemmillä koulutusasteilla opetusta on ihan englanniksikin), sitä niukemmat tai olemattomat tiedot heillä on ollut sanoittaa seksuaalisuuttaan, saatika ymmärtää että voisivat homoina elää ja olla parisuhteessa ja muutenkin yhdenvertaisesti. Lisäksi koska Irakissa virallinen oikeuslaitos on pahasti korruptoitunut, siellä voi olla tarve koettaa puhua asiastaan olettamallaan parhaalla tuomioseurausten tavalla. Irakilaiset homoseksuaalit eivät myöskään ole monestikaan tottuneet juuri millään tavoin puhumaan seksuaalisuudestaan ulkopuolisille, sekä voivat asiasta puhumisen mieltää ainakin mentaalisesti ikäänkuin "syytös"kuulusteluna. Niukkasanaisuus taas ei sitten ole Migrin mieleen. Taannoin joskus kymmenkunta vuotta sitten Migriä kävi kouluttamassa ilmeisesti valtakunnallisen Seta:n asiantuntijat, joilla ei kuitenkaan silloin tainnut ilmeisestikään olla juuri yhtään mitään ymmärrystä ja käsitystä länsimaiden ulkopuolisen maailman homoseksuaalien elämänpiiristä, joten migriläisiä kait koulutettiin siitä näkökulmasta, miten länsimainen homoseksuaali tai muu seksuaali- tai sukupuolivähemmistön ihminen puhuisi - vaikka tuskin heitä on pakolaisina kuitenkaan! Sitten myöhemmin Migri taisi ajautua vastahankaan HeSetan pakolaistukitoiminnan kanssa, ainakin osittain. Joten Migrin osaaminen asiassa ei ole kovinkaan pätevällä tasolla maailman elinpiirikulttuurien ymmärryksessä edelleenkään. Migrin haastatteluun voi yleensä mennä paikalle vain lakimies, joka ei kuitenkaan saa puhua siellä, vaan voi olla tarkkailijan roolissa ja pakolainen joutuu selviytymään Migrin puhuttelijan ja tulkin kanssa.
- Jos Migriltä saa myönteisen oleskelulupapäätöksen, niin hyvä. Osalla se tosin voi olla vain 4-vuotinen ja sitten uusintahaastattelu ja silloinen Migrin kanta sitten taas.
- Jos Migriltä saa kielteisen päätöksen (joissa Migri tuntuu käyttävän aikalailla valmista päätöstekstipohjaa, jossa on samat liirumlaarumit pitkälti että "seksuaalisuutta voi voida pitää uskottavana" ja/tai "sinun ei katsota olevan lähtömaassasi vakavassa vaarassa ja voit elää siellä, tuomatta seksuaalisuuttasi esiin", ilman että Migri edes tarkemmin perustelee, mihin asiaan perustaa päättelynsä tai sitten Migri on tarttuntu vain johonkin yhteen kysymysvstaukseen, kymmenien kysymysten joukosta), niin mahdollisuutena on valittaa hallinto-oikeuteen.
- vasta kesästä 2018 lähtien lakimuutoksen myötä uusien, tuonjälkeisten turvapaikkahakemusten käsittelyaika Migrillä säädettiin max 6 kuukauteen, mutta sitä vanhemmilla turvapaikkahauilla ei ollut käsittelyaikarajaa. Tuosta johtuen 2018 kesän jälkeiset uudet turvapaikkahakemukset menivätkin käsittelyjonossa kärkeen ja vanhemmat hakemukset jäivät lojumaan jonon perälle Migrissä, joten vanhemmissa käsittelemättömissä päätöksissä turvapaikanhakijat päätyivät odottamaan Migrin haastatteluun pääsemistäkin liki parikin vuotta ja sitten edelleen Migrin päätöstä haastattelun jälkeen liki vuosikin vielä lisää.
- hallinto-okeuskäsittely menee joko kirjallisena päätöksenä valitushakemuksen materiaalin pohjalta tai sitten hallinto-oikeuteen voi saada suullisen käsittelyn, jonne voi päästä mukaan myös todistajia suullisestikin todistamaan turvapaikanhakijan puolesta. Hallinto-oikeus ei kutenkaan suoraan päätä turvapaikan antamisesta, vaan se voi joko vahvistaa (hyväksyä) Migrin päätöksen tai päättää näkemyksensä että hakijan tulisi saada turvapaikka ja palauttaa käsittelyn Migriin (etenkin jos hakija on tuonut esiin uusia turvapaikkaperusteita, hallinto-okeus voi suoranaisesti ihan palauttaa turvapaikanhakukäsittelyn uusintaan Migriin, hallinto-oikeuden ottamatta kantaa asiaan sen enenpää).
- Sitten Migrin uusintahaastattelukäsittely ja sen päätös turvapaikasta ts. oleskeluluvasta homopakolaisen osalta.
- tai hallinto-oikeuden kielteisestä päätöksestä (eli kun se on yhtynyt Migrin päätökseen) voi valittaa vielä Korkeimpaan oikeuteen, mutta siellä menestymiseen turvapaikan hakijalla pitää olla todella pätevät perusteet ja erinomainen juristi tukenaan.
(Viestiketjun alkuviestissä kerrottu Rami on kuulemani mukaan valittamassa juurikin Korkeimpaan oikeuteen kielteisestä turvapaikkapäätöksestään).
Joillakin suomalaisilla on eriskummallisia kuvitelmia, uskomuksia irakilaisista seksuaali- tai sukupuoli-vähemmistöjen ihmisistä, erityisesti uskomuksia että siellä ihmiset olisivat uskonnollisia. Kuitenkin Irakissakin on yleensäkin paljon maallistuneita ja ei-uskonnollisia ihmisiä ja eritoten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisissä. Toiseksi Irakissa myös kristityt (jotka ovat siellä i dän ortodoksi-kristittyjä) suhtautuvat kielteisesti seksuaali- tai sukupuolivähemmistöjen ihmisiin, eli samaa asennetta, kuin ortodoksi-kristityjen suuntauksen, Turkissa asuvalla pääpatriarkallakin on.
Irakissa fobia- ja vianotilanteesta nykyäänkin kertoivat viime keväältäkin uutiset, muistaakseni Ranneliikkeessäkin uutisessa. Niistä tässä kertaus:
Huhtikuulla 2020 muutamat suurlähetystöt Bagdadissa liputtivat Sateenkaari-lipuin, kansainvälisenä homo-, bi- ja trans-fobia -päivänä. Kaikki Irakin poliittiset puolueet (myös tietenkin kristittyjen puolueetkin ja jopa liberaalimmat puolueetkin) raivostuivat siitä ja tuomitsivat liputuksen ja julistivat että homoseksuaalisuus on Irakin kulttuurin ja yhteiskunnan vastaista. Samalla myös Irakissa vahvasti vaikuttavat Iran-mieliset militia-aseryhmät julistivat uhkauksia homoseksuaaleja vastaan ja kehottivat perheitä tarkkailemaan lapsiaan sen varalta, sekä lisäksi militiat surmasivat varoitukseksi muutamia homoiksi tiedettyjä / epäiltyjä, myös Bagdadissa. Asiasta on uutisia, mm.
https://www.metroweekly.com/2020/05/iraqi-politicians-call-for-expulsion-of-diplomats-after-foreign-embassies-fly-pride-flag/ Myös Kurdistanin puolueet tuomitsivat homoseksuaalit:
https://www.kurdistan24.net/en/news/ac0e780c-c9b7-40e3-9972-1ea4799cedd8
https://www.shafaaq.com/en/iraq-news/gunmen-assassinate-gay-person-in-baghdad/
Paperittomiksi joutuvilla, kielteisen turvapaikapäätksen saavilla (irakilaisilla ja tietenkin muillakin) seksuaali- tai sukupuolivähemmistöjen turvapaikanhakijoilla tilanne on äärimmäisen huono. Kotimaahansa he eivät voi tietenkään palata ja heillä on maanmiestensä parissa turvaverkko usein heikko tai olematon. Heille on samat, kaupunkikohtaisesti ehkä päätetyt tuet (eli Helsingissä 120e/kk ja aivan välttämätön terveydenhuolto yms koko tueksi), sekä heillä ei ole laillista työnteko-oikeutta (työperusteista maassaololupaa voi tosin hakea eräille harvoille vaikeasti työvoimaa saataville aloille, kuten siivoukseen, mitta korona-taloustilanne heikentänyt tuostakin tietenkin), joten he ovat asunnossa, ruoassa, kaikessa tukea antavien ihmisten varassa.
Helsinkin Pride -yhteisön Together-työ on vähissä resursseissa ja siellä taitaa nykyään olla mahdollisuuksina lähinnä Together-tukeen kohdistetun työntekijän tarjoamat 1-5 henkilökohtaista keskustelutapaamiskertaa. Noihin on muutaman viikon jonoa. Together ei voi auttaa juurikaan turvapaikanhaku-oikeusasteet läpikäynyttä turvapaikanhakijaa suoraan, vaan infota muista, paperittomia ehkä osin auttavia tahoja. Kaupungillahan on avustustahoilla myös paperittomien yhteis-yömajoitus ja suihkussa käynnin ja vaatteiden pesun paikka.
Poliittisesti äskettäin sisäministeri kertoi että paperittomien tilanteen parantamiseen on suunnitelmia, mutta niiden edistymisestä ja toteutumisesta ei toki tietoa ja korona-tilanne talouden osaltakin muutenkin hankala.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/67517fdd-aebb-4553-8f00-ffcaceddc6b6
Tiedän itsekin tällä hetkellä turvapaikkaa hakevia seksuaali- tai sukupuolivähemmistöjen ihmisiä (joista osa on ollut maassa syksystä 2015 lähtien) kymmenkunta ja olen avittamassa ja tukemassa heistä osaa. Jo aiemmin olen avittanut ja tukenut useita muitakin. Heillä mm. juristit tarvitsevat tietoapua, sekä he itse apua seksuaalisuutensa ja turvapaikanhakunsa sanoittamiseen jne.
Migrin haastatteluissa pitää kertoa oma-aloitteisen aktiivisesti, yksityiskohdin (mitä, missä, milloin, keitä jne) ja todistein kahdesta asiasta:
1) omasta seksuaalisesta identiteetistään, sen elämänhistoriakulusta, tunnepuolestakin, elämänhaaveistaan, osallistumisest täällä hlbtiq-elämään (esim- Prideihin jne.) jne. (todistein - avittajat voivat myös todistaa kirjallisesti)
2) henkilökohtaisen vainon uhista (todistein) kaikki mahdollinen yksityiskohdin.
Migrin haastatteluissa on tarvittaessa käytettävissä runsaastikin aikaa, jopa lisäpäiväkin. Jos haastattelun tulkin kokee perustellusti itselleen epäluotettavaksi tai jos häntä ei ymmärrä kunnolla, voi jopa pyytää haastattelua toisen tulkin kera. Haastattelussa voi puhua myös engalanniksi (tai suomeksi, jos suomea on riittävän hyvin jo oppinut), mutta haastatteluiden ja oikeuden pöytäkirjat kirjoitetaan vain suomeksi (ne tarkastutetaan turvapaikanhakijalla tulkin välityksellä ja päätökset saatetaan tiedoksi turvapaikanhakijalle, tulkin kautta).