KHO: Tuomiokapituli sai antaa varoituksen samaa sukupuolta olevan parin vihkineelle papille (juttukommentit)

Näyttää siltä, että KHO on perustanut ratkaisunsa 1) uskonnolliseen yhdistymisvapauteen, 2) kirkolle kuuluvaan oikeuteen tehdä asiassa päätös ja 3) siihen, että avioliittolain uudistus ei koskenut uskonnollisia yhdyskuntia. KHO myös tukeutui kirkkokäsikirjassa olevaan avioliittoon vihkimistä koskevaans sukupuolittuneeseen kaavaan. Kirkkokäsikirjasta puuttuvaa sukupuolineutraalia kaavaa on kuitenkin vaikea nähdä laista johdettavana rajauksena. Sen sijaan KHO vähintäänkin osittain sivuutti sen tosiasian, että 4) kirkko on jättänyt käyttämättä sille lain mukaan kuuluvaa oikeutta rajata lain tai siitä johdettavan määräyksen tasolla sitä, keitä se avioliittoon vihkii.

Minusta KHO:n kokonaisuuden vaillinaiseen punnitsemiseen pohjautuvasta ratkaisusta on aineksia kannella laillisuusvalvojille.
  • 2 / 9
  • JuhaniV
  • 18.9.2020 16:45
Olen syvästi pettynyt KHO:n tekemästä päätöksestä. Tuo ei ole enää tätä päivää.

Olli Seppälän kommentti Kotimaa24-sivustolla: "Oikeuslaitos ei tullut apuun, joten kirkon on selvittävä aviosotkuistaan ihan itse."

https://www.kotimaa24.fi/artikkeli/kommentti-oikeuslaitos-ei-tullut-apuun-joten-kirkon-on-selvittava-aviosotkuistaan-ihan-itse/?fbclid=IwAR09XXNk13y6P2OnOnFxlBsNMk24i2YvXR4U35BEQP3Ko6qEsXcEezS-n3U

Antti Holma puhui 10.5.2019 suoria sanoja kirkosta omassa podcastissaan. Alkaa kohdasta 32' 40". Tällä hetkellä minusta tuntuu juuri siltä mitä Holma mietti runsas vuosi sitten.

https://podcasts.google.com/feed/aHR0cHM6Ly9yc3MucG9kcGxheXN0dWRpby5jb20vODE3LnhtbA/episode/aHR0cHM6Ly9hb2QucGxhbmV0cmFkaW8uY28udWsvYXV0YS1hbnR0aS8yMDE5MDUwOTA1NTYwNS5tcDM?sa=X&ved=0CAUQkfYCahcKEwjo09m16vLrAhUAAAAAHQAAAAAQAw&hl=fi
Minä en osaa kuvata omaa tuntemustani pettymykseksi, koska en ole kirkkoon liitoksissa. Sen sijaan olen vähän hämmentynyt siitä, että KHO venytti noinkin reippaasti lakia tulkinnassaan.
  • 4 / 9
  • JuhaniV
  • 19.9.2020 14:40
Minä näen tapahtuneen niin, että KHO halusi vain pestä kätensä koko hommasta.

Seikka, miksi olen pahoillani tuosta päätöksestä on se, että luterilaisella kirkolla on vielä varsin paljon vaikutusvaltaa tässä yhteiskunnassa. Tuo päätös antaa heille takaisin päätösvaltaa asiassa, josta muu yhteiskunta on jo käytännössä (tasa-arvoinen avioliittolaki) toista mieltä.

Veti vihaksi katsoa eilistä Puoli seitsemän ohjelman välähdyksiä tilaisuudesta, jossa oltiin juuri silloin aloittamassa Tikkurilassa "drive-inn" vihkimisiä, kevytversio varsinaisista kirkkohäistä. Harmittavaa, että olemme jo naimisissa. Olisi ollut kiinnostavaa kokeilla mennä siellä vihittäväksi. Toki ei ole reilua asettaa yksittäisiä pappeja seinää vasten. Ongelma on tuossa organisaatiossa heitä paljon korkeammalla.
  • 5 / 9
  • martin
  • 17.10.2020 0:26
En ole pettynyt, joskin en ilahtunutkaan. KHO:n päätös oli odotettavissa nykyisen lainsäädännön puitteissa. Kaikki muu olisi ollut outoa tulkintaa. On hyvä, että KHO on suoraselkäinen ratkaisuissaan. Eri asia on sitten, onko nykyinen lainsäädäntö hyvästä. Itse kannatan kirkon suurta autonomiaa. Mitä taas tulee avioliittoon instituutiona, liiton solmiminen on maallinen asia (vain sen kirkollinen siunaus on hengellinen (s.o. kirkollinen) asia. Ongelman ydin on siinä, että vihkiminen ja siunaus tapahtuvat "kirkkohäissä" saman organisaation puitteissa ev.lut. kirkolla ollessa vihkimisoikeus.
Minä taas olen sitä mieltä, että pätevään lainsäädäntöön kuuluu seurattavissa oleva katkeamaton ketju perustuslaista käytännön yksityiskohtaa säätelevään pykälään asti.

Minusta Martin tuo ketju on poikki, jos katsotaan, että papille voisi antaa varoituksen samaa sukupuolta olevan parin vihkimisestä avioliittoon. Ihan rehellisesti: pystytkö pykälä pykälältä seuraamaan säädösten ketjua ja löytämään sieltä kohdan, jonka perusteella papille voisi antaa asiasta varoituksen?

KHO vetosi siihen, että kirkolla oli oikeus pitäytyä vihkimisen suhteen entisessä kannassaan. KHO ei edellyttänyt, että kirkon olisi pitänyt erikseen päättää avioliittolainsäädännöstä poikkeavasta sukupuolirajauksesta. Sellaista rajausta ei kertakaikkisesti tuossa mainitussa lainsäädännön ketjussa ole, vain koska kirkko ei ole sellaista halunnut säätää.

Minusta KHO nimenomaan oudosti tulkitsi olevan olemassa jotain, jota ei oikeasti ole. Ja minusta suuren autonomian ei pitäisi oikeuttaa tulkitsemaan olemassaolevaan säännöstön ketjuun lenkkiä, jonka voi kuvitella pysyvän paikallaan lähinnä Pyhällä Hengellä.
  • 7 / 9
  • martin
  • 17.10.2020 17:26
Smo! Avasit jo itse tematiikkaa oivallisesti. Kirkon autonomia, joka on lainsäädännöllisesti turvattu, tarkoittaa erityisesti kirkon opista lähteviä kysymyksiä. Näin ollen autonomia ei hengellisessä mielessä rajaudu maalliseen lainsäädäntöön(, jossa muutenkaan ei noudateta Suomessa ajatusta kaiken kirjoittamisesta auki, toisin kuin Ruotsissa pyritään). Juuri tässähän on se ydinkysymys.
Juuri tässä asiassa on kuitenkin jätetty uskonnollisille yhteisölle tila erivapauteen (joka evlut kirkon kohdalla sijoittuu autonomiansa piiriin). Tämän voi hyvin nähdä edellyttävän aukikirjoittamista, semminkin kun aikaa olisi ollut. Kirkko tuli ehkä tavoitetuksi housut nilkoissa, eikä sillä näytä olevan riittävää tahtoa laittaa häpeäänsä peittoon.

Nyt KHO tuli sotkeutuneeksi kirkon sisäiseksi kuvaamaasi asiaan ja puuttuneensa sen autonomiaan tekemällä lain eheyteen perustumattoman ratkaisun, jonka taustalla on kirkon oma kyvyttömyys hoitaa asia. Edelleen: kirkolla on ollut aikaa kylliksi kirjoittaa ohjenuoransa auki - edellyttäen, että sillä autonomiansa mukaisesti olisi halua.
  • 9 / 9
  • JuhaniV
  • 18.10.2020 10:07
Tilannetta voisi kuvata "jäätyneeksi sodaksi". Mikään ei liikahda mihinkään suuntaan.