Miksi uusi yhdistys, eikö Setassa voinut toimia? Kysyn, koska en tunne taustoja enkä Setassakaan ole koskaan toiminut. Äkkiseltään ajateltuna pirstaloituminen johtaa yhdistyksen painoarvon vähenemiseen.
Nämä ovat oletuksiani, joiden paikkansapitävyyttä ajattelin selvittää.
Seta on aika iso ja jäykkä organisaatio. Se ei ole enää alkuaikojensa lainen nopeasti mielenilmauksia tai muuta toimintaa pystyyn pistävä ketterä aktivistien yhteisö, vaan katto-organisaatio, ihmisoikeusjärjestö ja asiantuntijatoimija. Sen paikallisuuteen tai intresseihin perustuvat alajärjestöt ovat nopeampia toimijoita.
Sitten on potilasjärjestö Trasek ry. Olen ymmärtänyt, että Trans ry:ssä on juuri Trasekista lähteneitä. Ja olen ymmärtänyt, että Trasek halutaan jättää juuri potilasjärjestöksi, koska monet eivät välitä aktivismista. Siellä asiantuntijuus on sekä verrtaisuuteen että elämänmahdollisuuksiin liittyvää.
Uuteen Trans ry:hyn sitten kotiutuisi varsinainen aihepiirin poliittinen aktivismi ja sellaisessa tarvittava asiantuntijuus. Ounastelen myös translakiuudistukseen liittyvää kansalaisaloitetta.
En usko, että järjestöt ovat keskenään sukset ristissä vaan ainakin jotenkin yhteistyössä. Erilaiselle toiminnalle vain halutaan sen toimintaa parhaiten mahdollistavat puitteet.
Minusta on hyvä, että hlbti-toimijat ovat puheväleissä, mutta toiminta on kuitenkin hajautunutta eikä mikään harvainvaltainen ja jäykkä monoliitti.
Näitä Trans ry:n ja Trasek ry:n ympärillä esitettyjä puheenvuoroja seurattuani tässä minusta hahmottuu jonkinlainen jakolinja halutun aktivismin laadussa: on ns. perinteinen poliitikkohin, virkamiehiin ja mediaan suuntautuva vaikuttaminen sekä ehkä vähän modernimpi pyrkimys tuoda keskustelu (esim. somea hyödyntäen) myös yleisen kansalaiskeskustelun osaksi.
Jälkimmäistä edusti esimerkiksi Tahdon2013-toiminta avioliittolakiasiassa. Toimintaan kuului aktiivinen vuoropuhelu, läsnäolo sosiaalisessa mediassa, haastaminen, aiheen arkipäiväistäminen tuomalla konkretiaa ja muut sellaiset keinot, joilla aihe saatiin nostettua ihan tavallisen kansan huulille.
Seta oli kyllä hyvänä taustavoimana, mutta varsinainen moottori oli muualla.
Minusta transkysymyksessä on ollut vähän samanmakuisuutta. Translakiuudistus ja koko transkysymys on jäänyt sellaiseksi asiaan vihkiytyneiden projektiksi. Sitä on edistetty lähinnä "sivistyneistön" piirissä, ja samalla on unohdettu kansalaismielipiteen tärkeys. Kansalaismielipidettä taas voi muuttaa auttamalla kansaa ymmärtämään asiaa, johon siltä toivotaan jotain mielipidettä.
Perinteisessä suomalaisessa hlbti-järjestöaktivismissa jotenkin minun mielestäni ylenkatsotaan kansalaismielipiteen merkitystä.
Jotkut ovat yrittäneet ymmärtää nykytilannetta, lainsäädännön uudistustarvetta ja yleensä transsukupuolisuutta. Järjestöjen tarjonta on mennyt useimmilta korkealta yli; vaikkapa nyt Trasekin verkkosivuilla esitetty on varsin vaikeaselkoista sellaiselle, joka ei asiaan ole vihkiytynyt. Järjestöihin suoraan liittymättä (joskin korkeassakin asemassa järjestökentällä vaikuttaneiden myötävaikutuksellakin) samalla sosiaalisessa mediassa tyhmiä kysyneitä on lievimmillään kehotettu opiskelemaan itse vaikkapa googlaamalla (joka neuvona on täysin vastuuton, koska tarjolla on sitä valetietoakin) ja pahimmillaan maalittamalla.
Sitten on ne, jotka maailmankatomuksellaan tai ihan vaan (yleensä virheellisillä) ennakkokäsityksillään perustelevat konservatiivista kantaansa sukupuolivähemmistökysymyksissä.
Suurin osa on välinpitämättömiä - paljolti juuri siksi, että kansantajuista tietoa ja mitenkään hahmotettavaa sukupuolen moninaisuuteen liittyvistä asioista on ollut mahdotonta saada. On aika hankalaa olla jotain mieltä jostain, jota ei ymmärrä alkuunkaan.
Toivottavasti Trasek ry ja Trans ry saavat hedelmällisen vuoropuhelun aikaan.
Minun neuvoni molemmille yhdistyksille (ja miksi ei Setallekin) on, että koettakaa nyt ihmeessä saada konkretisoitua ja kansantajuistettua tätä sukupuolen moninaisuuteen liittyvää vyyhteä ja translakiuudistuksen tarvetta.
Sillä vuosikymmenellä tapahtui Setassa vallanvaihdos; biologiset naiset tulivat vahvasti mukaan ja valtaan. Feministiset päämäärät tulivat myös osaksi Setaa.
Eräs feministinen päämäärä on seksismin vastustaminen. Tästä syystä monia miesvaltaisia aluejärjestöjä joiden toiminta katsottiin liian seksipainotteiseksi painostettiin eroamaan SETAsta.
Trasekin piirissä esiintyi kritiikkiä tapahtunutta kohtaan. Tämän seurauksena myös Trasekia alettiin painostaa eroamaan Setasta ja ryhtymään “potilasjärjestöksi”, toisinsanoen ottamaan päälleen sairausluokituksen mukainen leima. Muussa tapauksessa Setassa uhattiin lopettaa muutama vuosi aiemmin perustettu Setan nimissä oleva Transtukipiste.
Niinpä Trasek sitten ilmoitti eroavansa Setasta.
Tämän tiedän koska olin tuolloin jonkin aikaa Setan hallituksen jäsen sekä Trasekin puheenjohtaja.
Nyt olisi vihdoin aika päästää transväki uudelleen mukaan valtakunnalliseen ihmisoikeustyöhön Setassa. Odotan että jompikumpi, tai molemmat transyhdistykset tekevät jäsenhakemuksen Setaan, ja että ne nyt hyväksytään jäseniksi!