Yökerho dtm ja samassa korttelissa toimiva hotelli kinaavat melusta (juttukommentit)

  • 1 / 3
  • vaeltaja2006
  • 15.12.2019 11:24
Uutisen mukaan häiriötä aiheuttaa matalataajuinen melu eli bassoäänten jumputus. Diskoissa ja yökerhoissa bassoja pidetään tärkeinä, koska ne aiheuttavat tuntoaistimuksia eli matalat ääniaallot "hierovat" paikalla olevia. Esineet alkavat väristä ja bassot tuntee mm. pöytäpintojen värinänä. Viime aikoina on puhuttu tuulivoimaloiden aiheuttamasta matalasta värinästä. Se ovat ilmeisesti ns. infraääntä, värähtelyä jota ei kuule, mutta tuntee. Matalat äänet kantautuvat kauas (esim. väitetään että norsu kuulee ja tuntee toisen norsun tömistelyn kilometrien päähän). Korkeat äänet sammuvat jo muutaman kymmenen metrin matkalla eivätkä mene seinistä läpi..

Matalia äänitaajuuksia on helppo teknisesti vaimentaa - väännetään nupista pienemmälle. Kaiuttimien suuntaaminen on huonompi keino, koska matalat äänet leviävät joka suuntaan, korkeat äänet säteilevät kaiuttimesta keilana etupuolelle.

Kuka on vastuussa? Kun musiikkitalo rakennettiin Helsingin meluisimman kadun varrelle, talo oli pakko rakentaa niin, ettei melu tunkeudu sisään. Katua ei lopetettu. Oopperatalossa meluongelmaan ei suhtauduttu rakentamisvaiheessa kyllin vakavasti ja pienessä Alminsalissa kuulee ohiajavien raitiovaunujen äänen. Tästä syystä salissa ei mielellään pidetä konsertteja vaan tanssiesityksiä. Siis: suunnitteluvirhe arkkitehtitoimisto Hyvämäki-Parkkinen-Karhuselta, sanovat monet asiaa tuntevat.

Hotellin suunnittelussa olisi pitänyt huomioida paremmin äänieristys.
Tuon korttelin rakennukset ovat tosiaan valtaosin rakennettu aikakausina, jolloin "bassojumputus"-ongelmaa ei ollut olemassakaan, joten talojen rakenteissa moisen ongelman torjuntaan ei tarvinnut kiinnittää mitään huomiota. Ja "bassojumputus"-äänien torjunta vaatii melko kalliita investointeja, sillä sen torjunta rakenteissa ei ole niin helppoakaan - siksihän Demari vikiseen sen suhteen, että sen pitäisi korjata muille aiheuttamaansa ongelmaa. Vaikka asunnoissakin mökän aiheuttaja on toki se, jonka kontolle naapureita häirtsevän mökämeluongelman poistaminen kuuluu.

Matalien bassoäänten ylikorostaminen, "bassojumputus" on tunnetusti clubiravintoloille business-asia, sillä se stimuloi asiakkaita ostamaan alkoholia, turruttaakseen päätään, sietämään sitä "bassojumputusta".

Musiikin tasoahan "bassojumputus" ei ainakaan paranna. "Bassojumputus" -musan soitossa on myös sekin ikävä piirre, että sen volyymiä tupataan kasvattamaan illan, ts. yön vanhetessa aamuyöhön. Demarin musakavalkadi vieläpä on hyvin paljon kietoitunut bassojen ylikorostamiseen vihkiytyneiden musagenrejen helmoihin.

Demari voisi myös kokeilla, olisiko ylikorostetun "bassojumputuksen" hillitsemisellä sittenkään niin business-haitallista vaikutusta alkoholimyyntiinkään.

Muutamat tanssimusaclubithan Helsingissäkin ovat kohtuullistaneet, järkeistäneet "bassojumputuksen" volyymiä alemmaksi ja todenneet että se itse asiassa vetääkin asiakkaita paremmin paikalle.
Kuten tuossa jo aiemmin todettiin, on matalien äänten hallitseminen aika haastavaa. Suljetussa tilassa soitettavat bassoäänet pistävät rakenteet väräjämään äänen tahdissa ja täyttävät koko tilan, eikä kaiuttimien siirtelyllä tai kääntelyllä juuri ole vaikutusta siihen, miten ääni pääsee tilasta ulos, kun on päästäkseen. Toppausta saa olla tiukasti kaikilla pinnoilla kymmenien senttien kerros, ennen kuin sillä on juurikaan vaikutusta matalilla äänitaajuuksilla. Suurilla äänenvuomakkuuksilla äänen leviäminen estyy edes jotenkin menestyksekkäästi lähinnä vain "kelluvan" tilan avulla ja äänikatkoilla.

Musiikin bassomelu on häiritsevyydessään omaa luokkaansa muutamastakin syystä. Jonkin laitteen varsin tasaiseen matalaan hurinaan/jyrinään tai hitaasti elävään liikenteen huminaan verrattuna siinä on yksi olennainen piirre: se sisältää informaatiota, eli tunnistettavan rytmin. Ihminen kiinnittää tällaiseen informaatioon huomiota vaistonvaraisesti, syntyään. Musiikissa tämä rytmi vielä muuttuu ja velloo, eikä siihen näin pysty millään tavoin tottumaan.

Hotellissa on todennäköisesti äänieristykset standardien vaatimalla tasolla. Sisään pääsee ääntä sallittujen arvojen rajoissa. Musiikkimelun erityispiirteitä näissä raja-arvoissa ei yleensä ole otettu huomioon: bassoinen musiikkimelu on häiritsevää välittömästi kuulokynnyksen ylitettyään. Etenkin nukahtamisen/nukkumisen suhteen se on kestämätöntä. Muutenkin se häiritsee keskittymistä, sillä ihminen pystyy keskittymään vain keskimäärin 1,6:een yhtäaikaiseen ääni-informaatioon.

Näissä melukysymyksissä "kuka oli ensin" on merkityksetön asia. Poikkeuksellisen melun aiheuttaja vastaa siitä, ettei aiheuta häiriötä.