Keskustelu transsukupuolisuudesta otti kierroksia

Nordinin perhe sen sijaan, tällä kertaa avoimesti bisseksuaalin Reino Nordinin vaimo Maria Nordin hämmenteli trans-"soppaa" trans-aktivistien kanssa ihan some-kauhakaupalla:

https://www.hs.fi/nyt/art-2000006176077.html
https://www.instagram.com/p/BzPfQwkhZCR/

Marian mielipide-ajatus tuolla kertomansa mukaan oli, että: "Nuorten saataville tulisi tuoda ikivanha ajatus siitä, että omat ajatukset ja tunteet eivät ole tosiasioita, eikä niihin ole välttämätöntä reagoida.”

Tosin, trans-aktivistitkin tuossa metakassa sortuivat lausahduksiin, kuten esim.
”Samaan tapaan kuin valkoinen ei voi puhua rasismin kokemuksesta, ei cis-henkilö voi puhua transsukupuolisen kokemuksesta.”

"valkoinen" -nimittelyähän yleistäen ja "cis-homo"-nimittelyähän käytetään tietyissä piireissä negatiivissävytteisessä mielessä ihan tietoisesti. Vaikka harvemmin tuo "hyökkäys on paras puolustus" -asennetaktiikka tuottaa toivottua lopputulosta.
Aiheesta on myös Twitter-keskustelua: https://twitter.com/MariaNordin/status/1147762257700564992

Minä hahmotan asian siten, että yksilön neurologinen (aivojen) sukupuoli voi olla sukupuolittunut toisella tavoin kuin keholliset sukupuoliominaisuudet.

Sukupuolikromosomit ovat yleensä sukupuolisuuden "pääkytkin", joka ohjaa sukupuolittumisprosesseja joko feminiiniseen tai maskuliiniseen suuntaan. Sikiöaikana aivojen sukupuolittuminen tapahtuu eri aikaan kuin kehollisten sukupuoliominaisuuksien sukupuolittuminen, ja noiden välillä on saattanut esimerkiksi hormonipitoisuus muuttua.

Minusta olennaista on ymmärtää, että neurologiset sukupuoleen liittyvät asiat ovat yhtä biologisia kuin keholliset primääriset ja sekundääriset sukupuoleen liittyvät ominaisuudet. Minusta olisi loogista ajatella, että sukupuolen neurologiset ominaisuudet määräisivät esimerkiksi sitä, miten ihmisellä on kyky samastua jompaan-kumpaan sukupuoleen - tai olla kokonaan samastumatta.

Kaiken edellisen päällä on sitten identiteetti (sukupuoleen liittyvine ulottuvuksineen) johon kasvetaan. Olisi hyvä erottaa identiteetti omaksi tasokseen biologisen sukupuolisuuden moninaisuudesta, samoin kuin seksuaalinen suuntautuneisuuden kohdalla. Se auttaisi paremmin hahmottamaan sukupuolen moninaisuuteen liittyviä kysymyksiä ja yksinkertaistaisi. Tämä väheksymättä identiteetin merkitystä yksilölle.

Syntymän hetkellä sukupuolen ja seksuaalisuuden käytettävissä olevat pelimerkit on jo saatu. Sen jälkeen kyse on kasvamisesta, heräämisestä ja ehkä havahtumisesta tai löytämisestä. Siinä sosiaalisella oppimisella ja hormonitoiminnallakin on sitten omat roolinsa.
  • 3 / 3
  • Yesman
  • 26.7.2019 11:05
Aihe on arka eikä ehkä ihan paras mahdollinen paikka filosofoinneille massamediassa, mutta pidän Maria Nordinin kirjoitusta (hullun)rohkeana kannanottona subjektiivisuuteen ja objektiivisuuteen.

Erityisesti transihmisten lääketieteellisten hoitojen saralla on tuiki tärkeää vaalia tietoisuutta objektiivisuudesta ja subjektiivisuudesta, jotta vältyttäisiin karkeimmilta virheiltä. Arkuudestaan huolimatta transkentänkään, eli pohjimmiltaan kaikkien ihmisten sukupuolisuuden ja seksuaalisuuden kentän, ei tule ajautua piiloon (poliittisesti korrektiin) koskemattomuuteen, niin kuin ei mikään muukaan ihmistoiminta. Jokainen saa ja voi osallistua yhteiseen keskusteluun. Ihmisenä.

Vielä tuohon subjektiivisuuden ja objektiivisuuden arvotuksen kehityskaareen. Jokin aika sitten tiedostamista subjektiivisuuden ja objektiviisuuden välillä vaalittiin. Sitä tultiin opettaneeksi lasten leikeissä (rikkoutunut puhelin, myös juoruämmä nimellä), kouluissa (tiedon teoria) ja vanhempien taholta ("kiukkusi menee kohta ohi kulta, älä huoli"). Esimerkkinä nykymeiningistä on virallinen termi "kokemusasiantuntija", jolla pohjimmiltaan viitataan yhden ihmisen mielen tuottamaan nykysisältöön johonkin aiheeseen. Toivon, ettei korkealentoinen uusiotermi ole mukana hämärtämässä eroa tutkitun tiedon asiantuntemuksen ja yksittäisen ihmisen mielikuvien välillä. En henkilökohtaisesti ymmärrä termiä 'kokemusasiantuntija'. Jokainenhan meistä kokee koko ajan olevansa kokemustensa suhteen asiantuntijoita riippumatta siitä, mikä on todellinen korrelaatio tapahtumien aikaisten kokemusten ja nykykokemusten välillä. Kokemus voi esim. perustua virheelliseen muistikuvaan, mikä muokkaa koko kokemuksen kokemista. Tämäkin tieto on tallentunut ihmiskunnan yhteiseen muistiin esim. sanonnan "aika kultaa muistot" -muodossa.