Tshaikovski: Säveltäjän tunnustukset

Homoseksuaalin säveltäjän kirjeisiin ja päiväkirjoihin perustuva innovatiivinen draamadokumentti, jolla on heijastuksia Venäjän nykyiseen homofobiaan. O: Ralf Pleger. Ohjelma palkittiin Saksassa Echo-palkinnolla v. 2016.

https://areena.yle.fi/1-3217888

Oma suosikkini säveltäjän tuotannossa on pianokonsertto nro 1:

https://www.amazon.com/Rachmaninov-Piano-Concerto-No-Tchaikovsky/dp/B000001GQD - konserton paras levytys. Sviatoslav Richter oli myös homo.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pianokonsertto_nro_1_(Tšaikovski)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pjotr_Tšaikovski
Homot ei kuuntelee taidemusiikkia, vain humppa ja diskomusa nappaa.
Koska homot on pinnallista porukkaa. "Miltäköhän mä näytän, ja katsookohan mua kukaan", on syvällisin hokema tässä kontekstissa, ja korvaa ajatuksen "mikä on suhteeni tähän todellisuuteen". Musiikki jossa ei ole tasatahtiin jumputtavaa rytmi, tuntuu homosta vieraalta. Elämä on vain suoraa viivaa, kuin kuolleen sydänkäyrä. Elämyksellisyys liittyy lähinnä peräreiän venyttelyyn ja uusien vaatteiden sovitteluun.
Ahaa?

Kannattaisikohan sitten panna kunnellen jotain ilmiselvää pahaa oloasi helpottavaa?
En voi huonosti, ilmaisen vain turhautuneisuuttani, koska aloitukseeni ei tullut yhtäkään teemaan liittyvää kommenttia.
Eikös klassisen musiikin kuuntelun pitäisi vähän pidentää pinnaa ja lisätä kärsivällisyyttäkin?

Klassisen musiikin teokset ovat pitkiä. Ehkäpä jotkut alkoivat kuunnella levyhyllyään läpi aloituksesi innoittamana ja kypsytellä kommenttia asiasta. Reaktiosi saattoi viedä vastaushalut.
Arvoisa blogisti, kyllä minä olen täysin barokin lumoissa. Usein jää tekemättä monetkin asia kun vain kuuntelen ja nautin. Ja kun on vielä tuo Youtube, jossa on mahtava valikoima todella hienoa soitantoa, niin miksi en siitä nauttisi ja vielä korvalappujen kanssa. HUH!
Arvoisa Blogisti, kiitos mielenkiintoisesta Areenan vinkistä. Dokumentti oli todella mielenkiintoinen, miksiköhän en ollut sitä aiemmin huomannut?
Ns. taidemusiikin saralla eniten mieleeni on Franz Lisztin tuotanto ja muutenkin pidän pianomusiikista. Toki listan jatkoksi voi pistellä Beethovenia, Mozartia, Chopinia ja vaikka kotoista Sibeliustakin. En voi väittää kuitenkaan kovin aktiivisesti kuluttavani ns. taidemusiikkia. Sopivassa tilanteessa hyvinkin.

Jos olen liikkeellä korvanappien kanssa, niin yleensä kuuntelen podcasteja tai radion puheohjelmia; yleensä tiedettä tai politiikkaa sivuavaa. Toisinaan kuuntelen ns. ohjelmavirtaradioita (musiikkia, ajankohtaisia aiheita ja uutiset tasalta) Suomesta tai Virosta. Kevyen musiikin puolelta eniten mieleeni on (ns. aikuis)rock, miten se sitten määritelläänkin, mutta musiikillinen kaikkiruokaisuuteni mahdollistaa miltei kaikenlaisen musiikin kuuntelemisen.

Jonkinlainen turhautuminen triggeröi tämän ketjun toisen viestin, jossa tehtiin oletus homojen musiikinkuuntelusta. Kiinnostaisi, että 1) mistä tällainen oletus ja 2) millainen oletus on sitten ei-homoista (ilmeisesti heteroista siis)?
Miten nämä mielikuvat nyt menevätkään..
Omassa assosiaasiokartassani ns. klassinen musiikki menee samalle sektorille klassisen baletin kanssa eli on melkoisen nörttiä ja homoa.
Ehkä kumminkin astetta vähemmän homoa kuin musikaalit, missikisat, euroviisut,..
Mikähän on vähiten homo taidemuoto? Graffiti?
Klassisessa musiikissa ei ole mitään homoa, vaikka muutama tunnettu homosäveltäjä tai muusikko kuuluu seksuaalivähemmistöön. Baletti on vähän eri asia, koska suuri osa miestanssijoista on homoja, mutta sekin taidemuoto vaatii niin kovaa kuntoa, että punttisali on jokaisen miestanssijan perustreeniä lähes koko uran ajan. Mutta Yesman, sanaa nörtti en mitenkään osaa liittää näihin taidemuotoihin. Valaise vähän.

Kuvanveisto on perinteissä mielessä ehkä eniten hetero-äijälaji, mikäli tarkoituksena on kaivaa ihmisfiguuri kivimöhkäleestä esiin vasaraa ja talttaa käyttäen.
Assosiaatiokarttani tuolla suunnalla jotenkin näin: nörtti, matemaattinen lahjakkuus, silmälasit, totisuus, klassinen musiikki, pliisu, klassinen baletti, homo
Selkiyttikö 1965? :)
Sinun karttasi menee varmasti melko lailla eri tavalla.
Okei, ymmärrän mitä kartallasi ajat takaa, ja eiköhän se ole melko yleispätevä.
Tekaisin pikaisen "tutkimuksen" Planetromeon Suomen käyttäjien musiikinmausta. Koska en keksinyt järkevää tapaa selvittää niiden käyttäjien määrää, jotka ylipäätään olivat ilmoittaneet musiikkimakuaan palvelun luokituksen mukaisesti, niin oheiset tulokset ovat prosenttiosuuksia kaikista genrevalinnoista.

Gothic & New wave 1,48 %
Reggae & Ska 1,91 %
Folk 2,13 %
Punk 2,16 %
Country 2,44 %
Etno 3,01 %
Others 3,14 %
Metal 3,39 %
Rap & Hiphop 3,61 %
Schlager 3,83 %
Musicals 4,56 %
Oldies 4,56 % (siis sama määrä kuin musikaalien ystäviä)
Alternative 4,95 %
R&B & Soul 5,53 %
Jazz & Blues 5,60 %
House & Techno 7,28 %
Rock 7,88 %
Classical 8,42 %
Dance & Electronic 11,32 %
Pop 12,79 %
^ yllättävän hyvä tulos klassisen suhteen, mutta muuten odotusten mukainen. Heterot kuuntelee myös niitä homoilla vähemmän suosittuja "juurevia" musiikin tyylilajeja, kuten mm. blues ja kantri jne.
Taitaa tuo genre 'klassinen' saada sikäli suhteettoman suuren kannatuksen, että sitä käytetään kattoterminä hyvinkin erilaisille musiikeille kun taas muut genret on luokiteltu hyvin kapeasti. Tiedä josko joku modernin sinfonia- ja kamarimusiikin ystävä on klikannut vaihtoehdon 'Others' kun ei pidä kirjaimellisesti klassisesta musiikista.
"Koska homot on pinnallista porukkaa..."

Homomiehet kuuntelevat tunnetusti myös klassista musiikkia, mutta myös siitä saadaan argumentti homoja vastaan. Homomiesten taidemusiikkiharrastus on porvarillista eliittiin samaistumista ja kuvastaa sitä, miten homot ovat statustietoista ja etuoikeutettua porukkaa. Sellaisia on lupa vihata ja halveksia.

Homot eivät voi tehdä mitään ilman, että siitä saadaan todistusaineistoa homoja vastaan. Heterot voivat tehdä mitä tahansa ilman, että siitä tulee todistuaineistoa heteroja vastaan. Näin vähemmistöjen leimaaminen ja enemmistön etuoikeutettuuden luonnollistaminen toimii.

Hyökkääminen omaa sosiaalista viitekehystä vastaan ei ole rakentava tai tervejärkinen tapa käsitellä identiteettiristiriitoja. On täysin mahdollista olla ylpeä homoseksuaalinen mies, joka ei samaistu siihen stereotyyppiseen homokulttuurin alueeseen, johon nimim. 1965 viittaa.
Masa: ”Homomiesten taidemusiikkiharrastus on porvarillista eliittiin samaistumista ja kuvastaa sitä, miten homot ovat statustietoista ja etuoikeutettua porukkaa.”

Suurella osalla homoja on helvetin huono maku - muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Ja etuoikeutettua porukkaa muka - sellaiset ei valita koko ajan niin kuin tämä jengi.

”Hyökkääminen omaa sosiaalista viitekehystä vastaan ei ole rakentava tai tervejärkinen tapa käsitellä identiteettiristiriitoja.”

Sanotaan nyt taas kerran, että tänne saa kirjoittaa ihan mitä tahansa typeryyksiä, kunhan se on linjassa kuvitellun erikoislaatuisuuden sekä jatkuvan valituksen ja ruikutuksen kanssa, jota täällä on alusta alkaen harrastettu, ilman että siihen hölynpölyyn kukaan puuttuisi. Mutta se joka sitä potaskaa kritisoi, joutuu samantien silmätikuksi ja ruuvipenkkiin. Että se siitä terveestä järjen käytöstä ja identiteetistä.

Menkää itseenne!
Parhaillaan telkussa menee ”Kokkisota”, jossa kaksi poropeukaloa, Uotinen ja Sykkö sähläävät ruoan kanssa. Molemmat edustavat homojen genressä statustietoista makua ja tyylitajua. Ihan hirveitä kumpikin, kuin vanha varis ja räkättirastas. En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa, mutta onneksi ainakin heillä molemmilla tuntuu olevan oikein kivaa kaksimielisine juttuineen.
Yksi tykkää yhdenlaisesta ja toinen toisenlaisesta. Mikä yhdelle on hirveää, ei toiselle sitä lainkaan välttämättä ole. Minullakin on historiassani kipupisteet siinä, että maailmassa (l. julkisuudessa) oli lähinnä vääränlaisia homoja samastuttavaksi. Sittemmin olen ymmärtänyt, että kaikista ei tarvitse pitää, mutta elämä on helpompaa kun kaikkia sietää. Ja mitä tulee valitukseen ja ruikutukseen, niin 1965, sehän on ollut sinun tavaramerkkisi.
smo: "Ja mitä tulee valitukseen ja ruikutukseen, niin 1965, sehän on ollut sinun tavaramerkkisi."

Tulihan se sieltä, juuri niin kuin edellä esitin.

Mutta hauskaa uutta vuotta sinullekin :)