Heikki Hiilamo on ottanut terävästi kantaa luterilaisen kirkon vanhoillisten kantaa vastaan. Hän vertaa nykyistä tilannetta esimerkiksi Etelä-Afrikan apartheid-politiikkaan, joka purettiin 1994 mennessä. Siinä kirkko oli "ansiokkaasti" mukana. Perusteet rotusorrolle löytyivät tietenkin Raamattua tarkoitukseen sopivasti tulkiten. Samankaltaista tulkintaa tekevät nyt Suomen luterilaisen kirkon äkkijyrkät. Nykyaikaan sopimattomat kohdat käytetään Raamatusta sujuvasti vastustettaessa samaa sukupuolta olevien parien kirkollista vihikimistä.
Heikki Hiilamon kolumni:
Kirkko kipuilee homoliitoista ja kipuilee vielä vuosikaudet
Homoliittojen estäminen voi johtaa siihen, että kirkosta tulee entistäkin selvemmin konservatiivisten arvojen puolustaja. Tästä syystä kirkon sisäisessä kiistasta homoparien vihkimisestä on kysymys koko kirkon suunnasta, kirjoittaa Heikki Hiilamo.
Onneksi en ole elämäni aikana senttiäkään maksanut kirkollisveroa ja kirkkoon kuulumattomana en tule koskaan maksamaankaan. En edes kirkon "hyväntekeväisyyteen" tai muuhun uskonnollisesti motivoituneeseen "hyväntekeväisyyteen" (lue: aivopesuun) ole koskaan lahjoittanut mitään.
Nautin katsoa kun tämä abrahamilainen herrakerho sulkee omaa tyhmyyttään itse itsensä ulos suomalaisesta yhteiskunnasta ja sekulaarisuuden voittokulku jatkuu :)
Koko homma on esimerkki suomalaisesta kaksoisajattelusta a la yya-sopimus. Miten ihmeessä yksi ja sama sama lakikokoelma voisikaan heijastaa sekä kieltävää että puoltavaa avioliittokäsitystä.
Ev.lut. kirkoissa on 9/2017 mennessä vihitty kirkon menoin 32 samaa sukupuolta olevaa paria avioliittoon.
Suomen lainsäädäntö mahdollistaa samaa sukupuolta olevien vihkimisen avioliittoon. Avioliittoinstituutio on siis yhdenvertaisesti Suomessa avoinna kaikille. Yhdessä lakikokoelmassa on Suomessa täsmälleen yksi avioliittokäsitys, puoltava sellainen.
Avioliittoon vihkimisen toimittamisessa voi toki nähdä ristiriidan. Toistaiseksi olevassa tilanteessa ei kellään kuitenkaan ole ristiriitaan liittyvää rajoitetta päästä osalliseksi avioliittoinstituutiosta.
Kirkkoon liittyvän lainsäädännön muuttaminen vaatii riittävän määräenemmistön, joten tällaiset muutokset tapahtuvat hitaammin. Jos jossain vaiheessa oikeus toteaa, ettei ev-lut kirkko voi kurmoottaa homopareja avioliittoon vihkiviä pappeja, niin sitten asia on sillä selvä. Saattaa kuitenkin olla, että sitä ennen kirkolliskokous laatii samaa sukupuolta olevien parien vihkimiseen sopivan vihkikaavan.
"Yhdessä lakikokoelmassa on Suomessa täsmälleen yksi avioliittokäsitys, puoltava sellainen."
Juuri. Suomen lakikokoelma määrää myös ev.lut. kirkon käytännöistä avioliiton suhteen. Siellä sanotaan, että seurakunnan jäsenellä on oikeus kirkollisiin toimituksiin, mikäli esteellisyyttä ei ole.
"Toistaiseksi olevassa tilanteessa ei kellään kuitenkaan ole ristiriitaan liittyvää rajoitetta päästä osalliseksi avioliittoinstituutiosta. "
Suomessa on 2 tapaa päätyä avioliittoon. Avioliittoinstituutiota säätelevät ainoastaan yhdet lakipykälät, eli avioliittoinstituutioita ei ole 2 kappaletta, vaan 1. Tuohon yhteen ja samaan avioliittoon voi mennä kahdella tavalla. Molemmista tavoista säätelee Suomen laki. Katso yllä.
En tiedä, miksi Suomessa edelleen katsellaan vierestä kaksoisstandardia. Tämä aiheuttaa kaksoiskuvia ja pahoinvointia monille ja näiden yksilöidenkin kautta asia toki purkautuu (rivipappi, vihittävä pariskunta). On kuitenkin väärin, että vastuun kantavat yksittäiset tahot asiassa, jossa linjaus on jo tapahtunut, mutta päällystö vain velloo vastuunpakoilussaan. Tämä on kyllä masentavaa suhmurointia ja heijastelee huolestuttavia piirteitä Suomen asioista päättävillä tahoilla.
"samaa sukupuolta olevien parien vihkimiseen sopivan vihkikaavan."
Suomen laki ylittää myös jossain instituutiossa vallitsevat muotoseikat.
Toivokaamme siis kirkolliskokousedustajille viisautta päättää tarvittavan vihkikaavan laatimisesta. Uskossa olevat kenties voivat rukoilla, että Jumala antaisi päättäjille tarvittavaa viisautta inhimillisen päätöksen aikaansaamiseksi.
