Saksan vaalit 2017: AfD:n suurvoitto, muullekin oppositiolle menestystä (juttukommentit)

Ilahduttavaa on kuitenkin se että ääri-kristilistä AfD:tä ei kannattanut 87% äänestäjistä. Eli esikuvapuolueensa, ääri-kristittyjen natsien taannoinen valtaannousu ei ainakaan noissa vaaleissa päässyt toistumaan.

Takiaispuolueen asemaan noussut ääri-kristilinen AfD harrastaa sitten Saksan parlamentissa sitä, mitä takiaiset nyt yleensäkin tekevät.

Vahvistamaton lopullinen tulos:

33,0 % kristillisdemokraatit CDU/CSU
20,5 % sosialidemokraatit SPD
9,2 % vasemmisto Linke
8,9 % vihreät Grüne
10,7 % vapaat demokraatit/oikeistoliberaalit FDP
12,6 % homovihamielinen rasistipuolue AfD
5,0 % muut

Paikkajako

246 kristillisdemokraatit CDU/CSU
153 sosialidemokraatit SPD
69 vasemmisto Linke
67 vihreät Grüne
80 vapaat demokraatit/oikeistoliberaalit FDP
94 homovihamielinen rasistipuolue AfD
--------------
Yhteensä 709 paikkaa

On mielestäni selvää, että äärioikeistolaisen AfD:n nousu parlamenttiin, varsinkin nyt kun yli 12 prosentin kannatuksen myötä parlamenttiin pääsivät myös kaikista homovihamielisimmät ja rasistisimmat AfD:n edustajat, myrkyttää saksalaista yhteiskuntaa, luo eripuraa kansanryhmien välille ja lisää vähemmistöihin kohdistuvaa syrjintää. Muilla puolueilla on tekemistä AfD:n ihmisvihamielisen politiikan vastustamisessa.

”Natsit ulos!”
AfD-puoluetta vastustavia mielenosoituksia on järjestetty ainakin Berliinissä, Hampurissa, Kölnissä, Frankfurtissa, Münchenissä, Düsseldorfissa, Dresdenissä, Leipzigissa, Mainzissa ja Göttingenissä, englanninkielinen uutinen, video ja kuvia:
http://www.dw.com/en/anti-afd-protests-break-out-across-germany-after-election/a-40664356

Ilahduttavaa toki, kuten human jo totesikin, että 87 % ei äänestänyt AfD:tä. Liittopäiville nousi myös useita sateenkaarikansan edustajia.

Kommenttia muokattu: 25.09.2017 klo 19:39

En ole yllättynyt siitä, mitä Saksan vaaleissa tapahtui. Meillä puhuttiin Jytkystä, kun Perussuomalaiset saivat vaalivoittonsa (ja nyt on nähty, että eiväthän he sen myötä vallan kahvaan päästyään saamaansa valtakirjaa ole osanneet juurikaan hyödyntää, paitsi pyrkimällä jarruttamaan avioliittolain uudistusta ja muita hlbtiq+ -vähemmistöjen yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä).

En kuulu AfD-henkisen (tai meillä Perussuomalaisten/Sinisten) politiikan kannattajiin, mutta ymmärrän kyllä hyvin, mihin näiden noste perustuu.

Muut (ne perinteiset) puolueet ovat vältelleet erinäisten sellaisten asioiden käsittelyä, jotka kansan keskuudessa mietityttävät ja herättävät huolta. Ovat lakaisseet ongelmalliset kysymykset maton alle ja kuvitelleet ongelmien siten katoavan näkymättömiin. Tällaiset populistiset ryhmittyvät sitten nostavat esiin ihmisissä huolta herättäviä asioita ja keräävät gloorian.

Toisinaan ihmetellään, miksi myös sateenkaariväen piiristä (erityisesti homomiesten joukossa) on kannatusta näille konservatiivisille/nationalistisille ajatuksille - vaikka varsinkin tuohon konservatiivisuuteen on kytköksissä homokielteisyyttä. Joidenkin silmissä homokielteisyys painaa vaakakupissa vähemmän kuin jotkin samassa paketissa tulevat asiat toisessa vaakakupissa. Toisaalta leimallisesti hlbtiq+ -myönteisimpien poliittisten ryhmittymien agendalla on asioita, jotka voivat näyttäytyä joidenkin silmissä hlbtiq+ -näkökulmasta hyvinkin kyseenalaiselta.

Tähän liittyy myös kaikenlainen hyvän maun yli menevä ja hysteerinen reagointi (vaikkapa juuri natseiksi syyttely yms.) poliittisen keskustelun kuumentuessa - sen asemesta, että kärsivällisesti keskityttäisiin yksittäisiin kysymyksiin asia-argumentein. Leimakirveet ja asiattomuudet satavat populistien laariin, koska kannattajat kokevat, että "se koira taas älähti, johon kalikka kalahti".

Hajoaako AfD?

AfD:n sisäiset kähinät alkoivat heti. Toinen puheenjohtaja Frauke Petry erosi AfD:n parlamenttiryhmästä. Saksan tiedotusvälineiden mukaan Petryn aikeena on perustaa uusi puolue AfD:n perustajan Bernd Lucken kanssa. AfD näyttää olevan persujen tiellä.

https://yle.fi/uutiset/3-9850085

Saksan politiikka muuttui entistäkin kiinnostavammaksi.

Kommenttia muokattu: 25.09.2017 klo 15:48

Saksalaiset ovat tehokkaampia noissa hajoamishommissa kuin suomalaiset. Eikä tarvittu edes hallitusvastuuta ja puoluekokousta...

Ala-Saksin osavaltiovaalit tänään 15.10.

Ala-Saksin (Niedersachsen) osavaltion parlamenttiin eli maapäiville valitaan tänään vähintään 135 edustajaa. Osavaltiohallituksessa ovat istuneet viimeiset neljä vuotta sosialidemokraatit (SPD) ja vihreät (Grüne).
Puolueiden kannatus tuoreimman kyselyn mukaan:
33 % kristillisdemokraatit CDU
34,5 % sosialidemokraatit SPD
9 % vihreät Grüne
9 % oikeistoliberaalit FDP
5 % vasemmisto Linke
7 % homovihamielinen rasistipuolue AfD
2,5 % muut

AfD on ensi kertaa nousemassa Ala-Saksin parlamenttiin ( http://www.landtag-niedersachsen.de/ltnds/image/1744.jpg ), sillä sen kannatus ylittää vaadittavat viisi prosenttia, minkä seurauksena AfD räksyttää seuraavat vuodet parlamentissa vaikeuttaen työskentelyä.

Yleistä
Ala-Saksin osavaltiossa on noin 8 miljoonaa asukasta, joista äänioikeutettuja noin 6,1 miljoonaa. Pääkaupunki Hannover ( kuva vuodelta 1890 https://de.wikipedia.org/w/index.php?title=Datei:Hannover_Georgstrasse_1890.jpg&filetimestamp=20091003230111& ), muita Braunschweig, Oldenburg, Wolfsburg, Osnabrück, Göttingen.
http://www.reiseland-niedersachsen.de/niedersachsens-regionen

Kommenttia muokattu: 16.10.2017 klo 00:54

Ala-Saksin alustava vaalitulos:

33,6 % kristillisdemokraatit CDU (paikkoja 50)
36,9 % sosialidemokraatit SPD (55)
8,7 % vihreät Grüne (12)
7,5 % oikeistoliberaalit FDP (11)
6,2 % AfD (9)
----
4,6 % vasemmisto (0)
2,4 % muut (0)

http://wahl.tagesschau.de/wahlen/2017-10-15-LT-DE-NI/index.shtml

Demarit ja vihreät eivät onnistuneet saamaan yli puolta edustajanpaikoista, joten FDP mukaan hallitukseen?

Kommenttia muokattu: 16.10.2017 klo 17:47