Sinällään avokätistä tuolta umpiuskovaiselta Arto Jääskeläiseltä että hän on laittanut tuonne kieltäytymislomakkeelleen valmiiksi tämän olennaisen kohdan perustuslaistamme:
"Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen."
Tuollahan lomakkeellaan voi siis hoitaa pois päiväjärjestyksestä uskonnon harrastushömpät Keskitalven juhlasta ja Kevätjuhlasta : )
Tulevaisuudessa varmaan näemme, mitä muita domain-nimiä aa-laiset ovat shopanneet agendalleen nettisivuiksi. Nykyäänhän tuo domain-nimien valinta on aika vapaata, eli revittää voivat.
Ihan hyvä juttu jos vanhemmat puuttuvat koulujen harjoittamaan mädätykseen.
Seta on suomalaisvihamielinen lesbofeministien johtama järjestö jonka propagandaa en soisi opetettavan yhdellekään lapselle,vaikkas homo olenkin.
"Elo toteaa, ettei ole lapsen edun mukaista, jos lapselle aiheutetaan ristiriita siten, ettei kotona tueta koulun opetusta."
Silloin koulun on muutettava opetusta ettei ristiriitaa tule kotien ja koulun välillä. Eihän kukaan meistä oikeasti halua koulun olevan pakkoaivopesulaitos?
Jos sinulla smo olisi lapsia, mitä mahtaisit sanoa, kun pikku kullannuput paasaisivat sinulle sosialismin ihanuudesta? Ei menisi läpi? Koska Suomessa on julkinen, kaikkien verorahoilla kustannettu opetuslaitos, on oikeus ja kohtuus, että kaikenlainen aatteellinen ja uskonnollinen paasaus pidetään sieltä poissa.
Mutta kuten edellä todettiin, niin aina ei näin näytä käyneen, vaan monella osapuolella näyttäisi olevan kovakin hinku päästä sanelemaan siitä, mitä pilttien päähän kaadetaan. Eräs paikallinen kolumnisti kertoi, miten oma lapsi ei osaa luetella mannerten nimiä, ei tunnista kasvejakaan, mutta kierrätykseen liittyvät kommervenkit on koulussa opetettu suorastaan kiitettävästi, hiilijalanjälkeä ja syyllistämistä unohtamatta.
Suomalaisen koulujärjestelmää on hivutettu pois objektiivisesta, riippumattomasta, faktapohjaisesta sivistyksestä. Tämä näkyy erityisen hyvin pääkaupunkiseudulla, missä erilaisia uskonnon- ja kieltenopettajia saattaa olla enemmistö suhteessa matematiikkaan ja luonnontieteisiin nähden. Uusi opetussuunnitelma jopa karsii jälkimmäisten opetuksesta ja puhuu etenevässä määrin arvokasvatuksen puolesta, eli mitä muuta tämä on kuin tietynlaisen vakaumuksen sanelemista ylhäältä käsin?
Toinenkin vaihtoehto on toki mahdollinen, nimittäin yksityiskoulut, joissa opetussuunnitelma perustuu tietynlaiseen maailmankuvaan, jota perheet haluavat suosia. Näin käy varmasti, jos nykyinen linja jatkuu. Valtio ei perheiden lapsia itselleen omi.
Aina sattuu kun tapahtuu. Avoimuudesta kiinni pitäminen ja avoimuuden vaatiminen ovat tarpeen väärinkäytösten kitkemisessä - niin koulumaailmassa kuin muuallakin. Opetusmateriaalin on oltava riittävän avoimesti ja yleisesti tarkastettavissa.
Esimerkiksi seksuaalisesta ja sukupuolisesta moninaisuudesta - ja yleensäkin erilaisista ilmiöistä - kertominen ei ole aate vaan olemassaolevista ilmiöistä sivistämistä.
Joskus on toki vaikea laittaa raja siihen, missä maailman ilmiöistä sivistäminen muuttuu joidenkin silmissä tietynlaisten arvojen tyrkyttämiseksi. Ja miten tähän kuvaan sopii esimerkiksi kouluissa tehtävä päihteiden vastainen työ?
smo: ".. Esimerkiksi seksuaalisesta ja sukupuolisesta moninaisuudesta - ja yleensäkin erilaisista ilmiöistä - kertominen ei ole aate vaan olemassaolevista ilmiöistä sivistämistä .."
1. Sosialismi on historiallinen kehitysvaihe ja käynnistyy pian myös Suomessa, kun proletariaatti tekee vallankumouksen, ja siirrytään proletariaatin diktatuuriin (Lenin).
2. Sosialistisia maita ovat esimerkiksi ... ja sosialismi tarkoittaa valtion tuotantovälineiden omistamista (sanakirja)
Oletan, että ymmärrät näiden välillä vallitsevan eron. Se, että biologian oppikirjassa kerrotaan, että seksuaalinen mielenkiinto voi kohdistua omaan sukupuoleen, on kertomista. Biologia on luonnontiede ja sinällään objektiivinen.
Sen sijaan moninaisuus on latautunut termi ja sitoutunut tiettyyn poliittiseen kontekstiin aivan kuten proletariaatin diktatuuri. Moninaisuus on suomennos termeistä diversity/mångfald. Se on normatiivinen olettamus siitä, miten asioiden pitäisi olla yhteiskunnallisella tasolla, mikä vaatii edelleen yhteistä sopimusta asioista, miksi sitä ilmeisesti tungetaan väkisin koulun opetussuunnitelmaan. Se tekee paljon muutakin kuin vain "kertoo".
Ymmärrän, että jos ei ole kokemusta retoriikasta, voi olla jossain määrin vaikeaa erottaa, miten ajatteluun vaikutetaan puheen tasolla. Se on asia, mitä Suomen koululaitos ei mielellään opeta; kyllähän kansan on suotavaa olla tietämätön jatkossakin siitä, miten ja milloin sen ajatteluun vaikutetaan. Suomi on yhteiskunnallisen opetuksen takapajula; jossain Ranskassa jopa ammattioppilaitoksissa käydään läpi äänestysjärjestelmät ja sun muut.
smo: ".. Joskus on toki vaikea laittaa raja siihen, missä maailman ilmiöistä sivistäminen muuttuu joidenkin silmissä tietynlaisten arvojen tyrkyttämiseksi .."
Oppilailla on oikeus kieltäytyä uskonnonopetuksesta. Nähdäkseni tietyt uskonsuunnat antavat myös oikeuden kieltäytyä soveltavin osin siitä opetuksesta, mikä ei perheille sovi. Mitään uutta tämä keskustelu ei tuo jo olemassaolevaan lainsäädäntöön, jos siinä otettaisiin huomioon laajemmassa mittakaavassa perheiden maailmankatsomukselliset näkemykset.
Toivottavaa tietysti olisi, ettei kenenkään tarvitsisi olla poissa koulutunneilta. Tämä tapahtuu parhaiten sekulaarissa, poliittisesti ja maailmankatsomuksellisesti sitoutumattomassa koululaitoksessa. Monissa maissa kouluihin ei ole suotavaa tuoda sen enempää uskonnollisia kuin poliittisiakaan symboleita, ja olisi suotavaa, että Suomessakin päästäisiin sivistyksessä tälle tasolle.
Jos on tarvetta kouluttaa omat piltit ymmärtämään moninaisuutta tai proletariaatin diktatuuria, sen voi tehdä koulun ulkopuolisessa kerhossa, sillä nähdäkseni arvokasvatus on edelleen kodin heiniä. Koulun kannattaa jatkossakin keskittyä tiedon jakamiseen sekä tarpeellisten taitojen opettamiseen, varsinkin nyt kun on havaittavissa Pisa-tulosten heikentymistä, sillä moninaisuudet eivät auta pätkääkään yhtälöryhmien ratkaisemisessa.
Koulussa ei opeteta "moninaisuutta", mutta opettajilta edellytetään tällaiseksi nimetyn ilmiöryppään ymmärtämistä. Koulussa opetetaan ymmärtämään, että on muunlaisuuttakin kuin esim. kotona ja kotikylässä vallitseva todellisuus. Koulussa myös opetetaan, ettei muita ole hyvä kiusata, vaikka kotona ei opetettaisikaan. Onko tuollainen jo mielestäsi pahaa arvokasvatusta?
Ainakin itselleni 1980-luvun lopulla opetettiin yläasteen yhteiskuntaopin tunnilla perusasiat meikäläisestä demokratiasta äänestämisineen. Siinä sivuttiin muidenkin maiden tapoja hoitaa asia. Lukiossa mentiin toki syvemmälle. Ammattikoulusta en tiedä sanoa.
Pirkkalan koulukokeilu oli kauan ennen Pisa-aikaa. Sen verran kokemusta on retoriikasta karttunut, että tunnistan "pirkkaloidun spagetin" miltei kouluesimerkkinä olkiukkojen rakentelusta; kauhukuvien maalailuksi epämääräisessä tarinassa, jossa asioiden keskinäisiä viittaussuhteita ja yhteyksiä on häivytetty ja solmittu suloisella tavalla.
Proletariaatin diktatuurinkin suhteen on muuten ihan hyvä ymmärtää perusasiat, historiantuntemuksen nimissä.
Moninaisuudet taas auttavat vaikka siinä, että yhtälöryhmien ratkaisutyöryhmän johtaja kykenee paremmin tulemaan toimeen erilaisista taustoista tulevien yhtälöryhmien huippuammattitaitoisten ratkaisijoiden kanssa.
smo: ".. Koulussa myös opetetaan, ettei muita ole hyvä kiusata, vaikka kotona ei opetettaisikaan .."
Suomalainen koululaitos sekä työelämä ovat kunnostautuneet kiusaamisessa. Asiasta on tutkittua tietoa, eikä moninaisuus vaikuta niihin tekijöihin, jotka ovat kiusaamisen kohteina, kuten oppilaan varallisuusasema ja siitä johtuvat tekijät, kuten vanhat kännykät, ylipaino ja epämuodikkaat vaatteet. Moninaisuus on kiinnostunut vain tietynlaisesta moninaisuudesta, koska se on tietyn poliittisen maailmankuvan luomus.
Kiusaamisella näyttäisi olevan myös "monimuotoisen koululaitoksen" tuki, koskapa yleensä kiusattu joutuu vaihtamaan koulua mutta kiusaaja ei. Teot kertovat enemmän kuin kokkapuheet.
smo: ".. Pirkkalan koulukokeilu oli kauan ennen Pisa-aikaa. Sen verran kokemusta on retoriikasta karttunut, että tunnistan .."
Ja kuitenkin aikaisemmin hehkutit suomalaisen koululaitoksen realistista maailmankuvaa? Ja edelleen jaksat hehkuttaa sen realistisuutta, vaikka sinulle on näytetty sen olevan epärealistinen. Kyllähän se retoriikka näyttää tehtävänsä tehneen.
smo: ".. kauhukuvien maalailuksi epämääräisessä tarinassa, jossa asioiden keskinäisiä viittaussuhteita ja yhteyksiä on häivytetty .."
Voisitko olla hiukan eksaktimpi sen suhteen, mitä on häivytetty ja solmittu ja mitä kauhukuvia maalailtu?
smo: " .. Proletariaatin diktatuurinkin suhteen on muuten ihan hyvä ymmärtää perusasiat, historiantuntemuksen nimissä .."
Varmasti, paitsi että oppikirjoissa vältetään tiettyjä läpipolitisoituneita termejä, koska ne sisältävät itsessään "sisäänleivotun asetelman". Proletariaatin diktatuuria et sen vuoksi sieltä hevillä löydä, vaikka sosialismin löydätkin. Moninaisuus on yhtä poliittisesti latautunut termi.
smo: ".. Moninaisuudet taas auttavat vaikka siinä, että yhtälöryhmien ratkaisutyöryhmän johtaja kykenee paremmin .."
Kts. kiusaamista koskeva kommentti. Lisäksi moninaisuuksien ja hen-aatteiden kaltaisiin toissijaisuuksiin hurahtaneessa länsinaapurissamme valmistuu jo oppilaita, joiden osaaminen on Turkkiakin heikompaa OECD:n tilastojen perusteella. Ne tuskin pääsevät edes niihin työryhmiin.
Suomi on tulossa lujaa vauhtia perässä, ja Pisa-testien tulokset laskevat vuosi vuodelta. Viime päivinä on kohistu uusista opetussuunnitelmista, joiden mukaan opettajat eivät saa enää puhua sukupuolista. Saas nähdä, milloin sensorin kynä ehtii biologian kirjaan saakka...
Tieto ja ajattelu saavat väistyä muiden ihanteiden edeltä. Jotkut tosin tuntuvat näkevän suomalaisen koululaitoksen edelleen sellaisena, mitä se oli omassa nuoruudessa, tutkitun tiedon sijasta.
Kyllä koulussa opetetaan, ettei minkään syyn vuoksi ole oikeutettua kiusata. Toinen kysymys on, miten oppi menee perille, enkä tiedä kuinka paljon koulun liepeillä vaikuttavat cadencet onnistuvat moista arvokasvatusta kurmoottamaan touhoamalla yksisilmäisesti vain "objektiivisesta, riippumattomasta, faktapohjaisesta sivistyksestä".
Ehdotin jo aiemmin avoimuutta (siitä kiinni pitämistä ja sen vaatimista) lääkkeeksi siihen, ettei Pirkkalan koulukokeilun tyyppisille harha-askelille jää sijaa. Korostetaan asiaa vielä läpinäkyvyyden lisäämisellä.
Tämä Ruotsissa kuohahtanut ruotsin "hen"-kysymys näyttää olevan asia, josta ärripurri itkun alkaa, äksyilee ja polkee jalkaa. Onpa siunaus, että suomen kielioppiin ei kuulu vastaava sukupuolittunut rakenne. Mutta näemmä aiemmin mainittuun solmittuun ja häivytettyyn kotomaiseen kauhukuvagalleriaan se saatiin silti ujutettua - toki tässä on otettava huomioon, että virallisesti kaksikielisessä Suomessa on ruotsia puhuva kielivähemmistö ja ruotsinkielisiä kouluja.
Olen päässyt viime aikoina tutustumaan peruskoulussa käytettyyn opetusmateriaaliin, eikä ainakaan siinä ole havaittavissa mitään järisyttävää eroa ajan kultaamissa muistoissani oleviin kuviin. Olen jopa pettynyt, ettei paremman painojäljen ja värikuvien määrän lisäksi ole tapahtunut mitään muuta ihmeellistä sen paremmin ilmaisutapojen kuin muunkaan suhteen.
Seta-kielto roskiin:
Setan Sinuiksi-palvelun ja Väestöliiton yhteishanke kouluihin
Väestöliiton, Sinuiksi-palvelun ja neljän suomalaisen yläkoulun yhteinen hanke Oulussa ja Tampereella pyrkii tekemään koulujen seksuaaliopetuksesta entistä osallistuvampaa ja nuorten toiveista nousevaa, kirjoittavat Väestöliiton nuorisolääkäri Miila Halonen ja Sinuiksi-palvelun Mikko Väisänen. He vastaavat tässä kirjoituksessa myös Sari Tanukselle, että sekä enemmistöt ja vähemmistöt tulee nähdä yhdenvertaisina, osana koulun kaikkia kunnioittavaa, turvallista yhteisöä.
