Hieno homma, tuollaista olen oikeasti kaivannut ja vähintään anteeksipyynnön muun muassa tuo taho on velkaa homoille ja lesboille. Herättää taas keskustelua ja voi saada jopa joidenkin ajattelemaan asioita uudelleen, sen verran tietylle ryhmälle auktoriteettiselta taholta tuo kommentti tuli. Hieno puheenvuoro kokonaisuudessaan Mäkiseltä, MTV Katsomosta sen voi jokainen käydä katsomassa. http://www.katsomo.fi/?progId=368239 (kyseessä suora linkki nauhoitteeseen, vaikka linkki lyhyenä täällä kommenteissa jostain syystä näkyykin)
Kirkosta eronneiden määrä muuten koki piikin tuossa tämän lausunnon tultua julkiseksi. Toivottavasti päivän edetessä kohti iltaa erotahti vielä kiihtyy. Nythän siis erovuorossa ovat vanhoilliset tosikristityt.
Sen luettuaan voi sitten miettiä, kuka pyysi anteeksi, kirkko vai kristityt, ja mitä pyydettiin anteeksi.
---
Lisäys
Nyt kun Mäkisen Kari on tunnustanut syyllisyytensä ja pyytänyt anteeksi, tietty porukka on eronnut kirkosta. Kyseessä lienee se pieni homovihamielinen lahko, joka viime viikolla ilmoitti eroavansa.
Kyllä aika moni valtio ja organisaatio saa meiltä seksuaalivähemmistöihin kuuluvilta pyydellä anteeksi julkisesti ja toimia tasa arvon puolesta ja ihmisoikeuksien ennenkuin voimme antaa anteeksi mutta emme kuitenkaa unohtaa miten paljon pahaa meille on tehty.
Olitte tänä aamuna haastateltavana naispappeudesta ja homoista kirkossa.
Kiinnitin huomioni mainintaanne, että Raamatussa homoseksuaalista käyttäytymista verrataan mm. irstailuun. Pidän valintaanne erittäin valitettavana ja loukkaavana minua ja kaltaisiani ihmisiä kohtaan. Teidän en odottanut Suomen luterilaisen kirkon johtajana valitsevan näin alatyylistä lainausta. Eikö mitenkään olisi ollut mahdollista todeta vain mm. tutkijoiden ja muiden oppineiden, sekä uskovaisten käsitysten vaihtelevan siitä mitä homoseksuaalisuudesta Raamatussa sanotaan?
Homojen ja lesbojen torjuminen ja sortaminen luterilaisen kirkon taholta voisi vihdoinkin loppua. Katson, että kirkon tulisi pyytää anteeksi tälle ihmisryhmälle tekemiään vääryyksiä.
Kunnioittavasti
Juhani Viherlahti
Homomies
Espoo
****
16.12.2004, 11:18
Jestas sentään!
Arkkipiispa vastaa minulle tänä aamuna pitkällä ja perusteellisella sanomalla. Sananvalínnoista päätelleen teksti on hänen omaansa, eikä vaikkapa sihteerin käsialaa. Se on jotenkin hyvin henkilökohtainen.
Tarvitsen aikaa siihen paneutuakseni. Katson, mitä voin asiasta julkisesti kommentoida. Kirjettä en katso voivani julkaista ilman hänen nimenomaista lupaansa.
***
16.12.2004, 21:15
Kommentoin arkkipiispa Jukka Paarman minulle lähettämää sähköpostisanomaa. Se on henkilökohtaisen pohtiva, eikä julkisuuteen ajateltu. Haluan pitää kiinni tuosta periaatteesta.
Tietoisena siitä, että tämä on julkinen foorumi, joudun siteeraamaan häntä hyvin harkitusti ja niukasti. Tätä lukevat myös uskonnolliset fundikset, jotka ovat valmiita käyttämään mahdollisesti epätarkkaa siteeraustani Paarmaa vastaan. En halua olla sellaisen välikappaleena.
Paarman sanoman sisältö on varsin myönteinen ja jotenkin rauhallinen. Hän toki toteaa yllättyneensä, että homoyhteisöstä joku lausuntoa kritisoi. Minä veikkaan hänen sähköpostilaatikkonsa ropisevan juuri nyt aivan muusta ilmansuunnasta.
Paarma toteaa minun tulkinneen liian tiukasti hänen lausumaansa ja "unohtaneeni", mitä hän jatkossa lausui: "Mutta nyt tiedämme homoseksuaalisuuden olemuksesta ja synnystä paljon enemmän kuin sen aikaiset ihmiset." Hän viittaa aikaan jolloin Raamattua kirjoitettiin.
Hän toteaa, että tv:ssä hän lausui kirkossa otettavan huomioon Jeesuksen lähimmäisenrakkaus-opin. Ymmärsin, ettei hänkään pidä tätä periaatetta vielä koko kirkkoa kattavana.
Vaatimukseeni anteeksipyynnöstä homoilta ja lesboilta hän ei ota mitään kantaa. Hänen asemastaan käsin sen ymmärrän. Kirkko ei ole mitenkään selvillä vesillä vielä homokysymyksessä. Anteeksipyyntö olisi mielestäni ikäänkuin piste koko asialle. Sitä kirkko ei ole vielä aikoihin valmis tekemään, jos sitten koskaan.
Koen, että tavoitteeni tulla kuulluksi luterilaisen kirkon johdossa toteutui.
En tiedä, puhuuko tässä integriteettini vai piru olkapäälläni, mutta jotenkin tulee mieleen, että tällaisen anteeksipyynnön hyväksyminen on sama kuin ottaisi vastaan valtaväestön hyväksynnän. Eli toisin sanoen hyväksymällä anteeksipyynnön ikään kuin hyväksyy ja tunnustaa sen, että me homot olisimme riippuvaisia valtaväestön tai kirkon hyväksynnästä.
On hienoa, jos kirkon piirissä havahdutaan huomaamaan ja ymmärtämään homoja kohtaan tehdyt vääryydet. Samoin on hienoa, jos kirkon piirissä tapahtuu aitoa henkistä kasvua suvaitsevaisuuden muodossa. Tosiasia kuitenkin on, ettei tehtyjä asioita saa tekemättömäksi. Ainoa asia mikä ratkaisee, on se, miten ihmisiä kohdellaan tässä ja nyt, heidän eläessään. Tosiasia on sekin, ettemme me homot ole riippuvaisia kirkon tai muidenkaan tahojen hyväksynnästä. Jokainen ymmärtää sisimmässään ihmisoikeuksien luovuttamattomuuden merkityksen ja että samat oikeudet kuuluvat kaikille vain sillä perusteella, että olemme ihmisiä.
Synnintunnustus varmasti vapauttaa synnintekijän, mutta vääryyttä kokeneet ovat olleet henkisesti vapaita aina. Siinä on mielestäni suurin ero vääryyden kohteen ja väärintekijän välillä. Siksi seison mieluummin ja ylpeänä ensinmainittujen joukossa. Julmimmatkaan teot eivät voi kitkeä pois sitä mikä on vapaata. Rakkaus nousee kaiken yläpuolelle ja se on absoluuttisen vapaa, anteeksipyynnöistä tai pyytämättä jättämisistä riippumatta.
Luonnottomista kristin&islaminuskomuksista ei oikein kunnollista saa millään ilveellä, koska niiden perustukset ovat sen verran huonoa tekoa. Anteeksipynnöt, armahtamiset sun muut ovat kuin "koiran päästämiset veräjästä". Niissä on halpamaista yritystä sovittaa pahoja tekoja helpolla. Kasvattavampaa on pystyä parempaan.
kristinuskomuksella&islamilla on valtavasti muutakin anteeksipyydettävää, mm.
- naisilta, tuon uskomuksen sukupuolieriarvoistamisesta, jonka nimissä naisia on eriarvoistettu ja sorrettu (raamatussa on tuosta kristinuskovaisille vinkkikin: kunnioita isää ja äitiä, jotta kauan eläisit ... mutta kristinuskomuksessa erehdyttiin kunnioittamaan vain isää, eikä äitiä)
- muilta uskonnoilta, joita nuo pakanalliset kristin&islaminuskomus ovat vainonneet
(siitä että kristin&islaminuskomus-näytelmän estradina on vain Lähi-Itä, pitäisi olla hoksattu se, ettei niitä ole sepustettu sen laajemmalti kotouttaen)
- ihmisiltä, joita on surmattu kristin&islaminuskomusten nimissä - sekä jeesus että muhammedhan kertovat tuoneensa miekan ja se on kyllä näkynyt niistä.
sekä toki myös uskonnoista vapailta - todellisuus, sen kohtaaminen ja todellisuudessa eläminen on tervehenkisintä, sillä se ohjaa tekemään todellisuudesta parasta, eikä haaskaannuta paneutumaan epätodellisuuteen, kuten uskomuksissa tehdään
Tervehenkinen yhteiskunta ei tarvitse mihinkään mitään olemattomia mykkäkakka-jumalia, eikä muitakaan "aikuisten" satuolentoja, ei mitään kiveenkirjoitetun muuttamattomia ummehtuneita uskomuskirjasia, vaan aikojen kehityksessä mukana elävää ja keskustelevaa yhteisöllisyyttä, vapauksia ja vastuita.
uskomukset tulee saada Suomessakin erilleen valtiovallasta, sillä yksikään yhteiskunta ei ole ikinä menestynyt, eikä voinut hyvin uskomusten pohjalta.
raamattu ja koraani on helppo petrata, siivoamalla sieltä pois kaikki jumalista muka tuleva ja muokkaamalla ne ajatelma-filosofia -teoksiksi, jotka on sepustettu joskus kauan sitten, ihmisen ollessa pääsääntöisesti luku- ja kirjoitustaidottomia, melko tietämättömiä ja siten uskomusten ohjailtavissa.
Anteeksipyyntö tässä kohdin kuulostaa hieman teennäiseltä. Ehkä "pahoittelu" olisi hieman oikeampi termi, ja samassa yhteydessä lupaus tilanteen korjaamisen jollakin tapaa...?
Mitenkähän tämä anteeksipyyntö suhtautuu Priden puistojuhlassa suoritetusta parisuhteen siunauksesta nousseeseen hälinään, että oliko kyse sallitusta "vain" rukouksesta vai kielletystä siunauksesta? Olikohan anteeksipyynnön tarkoitus kattaa myös se näytelmä? Vai onko kyse vaan tyhjästä leukojenlouskutuksesta...
uskontoministeri Päivi Räsäsen ja perussyntisten johtaja Timo Soini voisivat pyytää eduskuntatalon rappujen alapäässä polvillaan kädet ristissä anteeksi suomen itsenäisyyden ajan jatkuneesta valtiollisesta homosyrjinnästä.
Lähinnä leukojen louskutusta. Mäkisen anteeksipyytely ei myöskään johda mihinkään konkreettisiin toimenpiteisiin, sillä kirkon viralliset lähetys- ja muut järjestöt saavat vapaasti jatkaa valheiden levittämistä homoista kuten jokainen voi lukea kristillisen median sivuilta. Piispainkokouksen päätös, jonka mukaan eheytyspuoskarointia on tarjottava, on nähdäkseni edelleen voimassa eikä siihen puututa. Mäkisen ”anteeksipyyntö” tuskin tuo lohtua niille vanhemmille, joiden homolapsi on ajautunut itsemurhaan, kiitos kirkon ja uskovaisten harjoittaman syyllistämisen ja painostuksen, joka jatkuu tänäkin päivänä. Piispa Irja Askolakin totesi, että kirkon moniäänisyys on rikkaus eli homovihamieliset papit ja lähetysjärjestöt saavat jatkossakin synnillistää ja solvata homoja sydämensä kyllyydestä.
Ruotsin kirkossa homojen synnillistäminen ja eheytyspuoskarointi sekä sen ehdottaminenkin on ankarasti kielletty. Mäkisellä ei ole tietenkään munaa ajaa samaa ihmisyyttä kunnioittavaa ohjelmaa omaan kirkkoonsa, joten Suomen evankelis-luterilainen kirkko järjestöineen pysyy maamme suurimpana homovihajärjestönä vielä pitkään.
Tärkeintä on tietenkin, että me emme ole riippuvaisia yhdenkään kirkkokunnan ylipapin hyväksynnästä tai hyväksymättä jättämisestä.
Arkkipiispan ulostulossa on kaksi mielenkiintoista asiaa. Ensinnäkin arkkipiispa puhuu yhteiskunnasta ja kirkosta tai kirkosta ja yhteiskunnasta, ihan miten päin tahansa, ikään kuin ne olisivat sama asia. Eiväthän ne ole. Onneksi, koska kaikki muu kuulostaisi keskiaikaiselta. Keskiajalla kirkko oli sääntöineen ja moraaleineen kaikkialla. Yhteiskunnassa ei ollut sellaista sokeaa pistettä, mihin jumalan kaikkinäkevä silmä ei olisi nähnyt.
Toisekseen arkkipiispa myönsi vihdoinkin sen seikan, mistä on pitänyt vääntää kättä iät ja ajat kristittyjen homojen kanssa; kirkko ja sen kaitsema oppi on vihamielinen homoseksuaalisuutta kohtaan. On ollut alusta saakka. Tähän saakka on mitätöity vain paavalia ja selitelty kiellot vanhatestamentillisiksi. Asia on pyritty kapseloimaan sieväksi paketiksi mahdollisimman kauaksi varsinaisesta raamatun sanomasta, jottei se likaisi kaunista ajatusta.
Kolmanneksi tulkintoja pitää rukata vastaamaan nykyaikaa, tosin nykyaika ei nyt muutenkaan ole kirkon ja opin hallinnassa, joten samalla katoaa kristittyjen homojen väitteiltä pohja siitä, että kirkko oppeineen olisi yhteiskunnallisen muutoksen airut. Jarrumies se on ja mitä vähemmän sillä on valtaa mihinkään muuhun kuin itseensä, sitä parempi. Siksi ihmettelenkin, miksi arkkipiispan kommentteja pitää näin isolla julkaista. Ymmärrän toki kristinuskon markkinoinnin, mutta joskus olen miettinyt, kumpaa osapuolta kristityt homot komppaavat enemmän; uskoa vai GLBTI-asioita.
On tietysti ymmärretävää, että tässä vaikuttavat psyyken itsesuojelumekanismit, joita tutki 30-luvulla Freudin tytär, Anna Freud. Psyyken, minän, itsesuojelu sisältää joukon mekanismeja, joilla psyyke pyrkii työntämään taka-alalle konflikteja, joissa kaksi eriävää elämänkatsomusta ovat ratkaisevassa ristiriidassa keskenään ja saattaisivat siten pitemmän päälle muodostua haitallisiksi yksilön psyyken tasapainon kannalta. Puhutaan myös kognitiivisesta dissonanssista.
"Tärkeintä on tietenkin, että me emme ole riippuvaisia yhdenkään kirkkokunnan ylipapin hyväksynnästä tai hyväksymättä jättämisestä."
Kovin moni meistä tuntuu kyllä olevan, ainakin mitä julkista keskustelua seuraa. Halutaan sekaantua kirkkokuntien asioihin vaikkei sen asiat muka mitenkään kosketa! :D Sinäkin tuot julki säännöllisin väliajoin kiinnostustasi niiden asioihin vaikka kaiketi olet ateisti. Pysyisit vain sillä omalla lavealla polullasi ;)
Arkkipiispa pyysi anteeksi ja hyvä niin. Jäämme edelleen odottamaan kirkon anteeksipyyntöä, sillä sehän ei ollut valtuuttamut arkkipiispaansa kirkon nimissä anteeksi pyytämään. Jälleen yksi askel kuitenkin oikeaan suuntaan.
Mutta niin kauan kuin Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa ovat vielä enemmistönä ja aktiivisimpana joukkona esimerkiksi nimimerkin kala86 kaltaiset jäärät, jotka tuomitsevat jokaisen oppeja eri tavalla tulkitsevan "ateistiksi" tai "lavean tien kulkijaksi", kirkolta jää anteeksi pyytämättä. Nämä ainoaa oikeaa uskoa ainoalla oikealla tavalla tulkitsevat ovat olleet kehityksen jarruina vuosituhansien aja, mutta silti kehitys on mennyt eteenpäin.
Ja niin kauan kuin uskovaisilla on sananvaltaa myös uskonnottomien elämään, kuten taannoinen lakivaliokunnan kuulemisprosessi taas hyvin räikeällä tavalla osoitti, on myös ukonnottomilla oltava oikeus kommentoida uskovaisten asioita.
Joku taannoin heitti kevyen arvion arkkipiispasta, joka aamulla tukee homoja ja iltapäivällä ei. Tämä tuli mieleen, kun havaitsin arkkipiispan (tai käytännössä esikuntansa) lähettäneen sitten lausuntopäivän iltapuolella STT:n kautta täsmennyksen, jossa korostettiin, ettei Mäkinen ollut ottanut kantaa kansalaisaloitteeseen tasa-arvoisesta avioliittolaista. Hän kuitenkin totesi aloitteen olevan kirkon kannalta hyvän, koska se antaa kirkolle terveen haasteen. - Lienee yksi kriisiviestinnän muoto antaa ensin lausunto ja sitten vähän ajan kuluttua tarkennus. Ensimmäinen versio hoitaa yhden kohderyhmän ja jälkimmäinen toisen.
Public eye, minä en kuulu kirkkoon enkä ole koskaan kuulunutkaan. Koskee kaikkia seurakuntia. Ja ateisti on ateisti ja uskis on uskis ihan niinkuin homo on homo. That's it. Minä vain kritisoin useammankin nimimerkin uskontovihaa jonka propagointiin tämä sivusto tarjoaa heille mahdollisuuden. Mitä lakivaliokuntaan tulee, sehän on heidän päätöksensä ketä he kuulevat, vaikka sitten pellejäkin. Eivät ko. tahot itse itseään ole kutsuneet, kirkkokaan.
Vielä tuohon "havainnoijan" kommenttiin. Häntä ei muka nämä asiat kosketa mutta silti hän kuten "humankin" niihin säännöllisesti sekaantuu. Mitkä sitten lienevät heidän todelliset tarkoitusperänsä? Kummatkin lienevät yksinäisiä sinkkuja vailla omaa elämää? :)
Suomen Kuvalehti (nro 29/18.7.2014) kommentoi pääkirjoituksessaan arkkipiispa Kari Mäkisen esittämää anteeksipyyntöä. Pääkirjoitus on otsikoitu: Ihmisoikeuksista ei voi tinkiä.
Kirjoitus jatkuu:
- Arkkipiispan anteeksipyyntö homioilta oli kristillisen etiikan mukainen teko, vaikka osa kristikansasta sitä arvosteleekin.
- Homojen oikeuksien puolustaminen on nyt elävän sukupolven ihmisoikeustaistelu, jossa kirkon tulee olla mukana, selkeästi ja yksiselitteisesti, jos se haluaa edustaa ihmisyyden asiaa ja taistelua elämän puolesta kuivettuneen opillisuuden sijaan.
***
Olen useasti kritisoinut sitä, että SK on väistellyt teologian maisteri, pappi, toimittaja Tapani Ruokasen ohjaamassa lehdessä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asioita. Minulla on muistikuva, että jotkut merkittävätkin yhteiskunnalliset sateenkaariteemaiset asiat ovat jääneet tähän mennessä SK:ssa joko täysin huomiotta taikka vain sivuhuomautuksen arvoisina.
SK taistelee myös lukijoistaan, jotka ovat isolta osaltaan konservatiivista joukkoa (tämä on minun arvioni). Arkkipiispan kannanoton käsittely peräti pääkirjoituksessa on hyvä merkki lehden tarpeesta seurata tämän päivän yhtä keskeistä asiaa Suomessa. Näin siitäkin huolimatta, että osa lukijakunnasta vierastaa koko aihetta ja takertuu vanhentuneisiin teeseihin. Siitä esimerkkinä samaisen lehden lukijakirjeessä tyypillinen ja usein kuultu vastustajien jankutus: "Homot ja lesbot eivät voi elää avioliitossa, koska se käsittää miehen että naisen. Samojen sukupuolten yhteiselo on liitto - ei avioliitto."
Paine eduskuntaa kohtaan on nyt selvästi lisääntymässä, minkä pistän erityisellä mielihyvällä merkille.
SK:n viime vuosien linjausten taustoittuminen "taisteluun lukijoista" olisi varmaan selvitettävissä. Lehdellä oli kuitenkin vuosikymmenten "liberaali" perinne, esim uskollisimmat vanhan US:n tilaajat eivät aina ollenkaan sietäneet SK:ta. - Mutta syystä tai toisesta SK on viime vuosina hahmottunut PS-myönteisten tai sellaisina nähtyjen narikaksi. Edellä referoidun pääkkärin jälkeen taisi tulla erään äskettäisen Kalliojutun yhteydessä väriään lisäänneen toimittajan tuotos. Päätoimittajavaihdos SK:ssa kai toteutuu nyt elokuussa.
Tuossa jnsto:n kommentissa saattaa olla vinha perä. Toisaalta ajattelen itse SK:n koettavan haistella suuntia ja raportoida niistä ilmiöistä mitä maailmassa ja yhteiskunnassa juuri sillä hetkellä liikkuu, toki joitakin asioita selvästi väistellen, kuten olen pitänyt tapanani mainita.
Vuoden 2008 maaliskuussa kirjoitin täällä seuraavasti:
- Nyt minulla keittää ja pelottaa! Minkä tahansa median avaat, eikö vain Timo Soini ole haastateltavana taikka laukomassa mielipiteitään. Mittani täyttyi kun Suomen Kuvalehti (nro 11, 14.3.2008) levittää viidelle sivulle haastattelun Timo Soinista viikon Hän. Soini on julkaissut itsestään muistelmateoksen 45-vuotiaana. Ja toimittajat laukkaavat tukka putkella haastatteluja vinkumassa.
- Mielestäni Soini on vaarallinen nallekarhu niine periaatteineen joita hän julkisuudessakin markkinoi. Media taipuu hänen tahtoonsa ja kohta on jälleen liuta typeryksiä äänestämässä perussuomalaisten edustajia päättämään myös meidän asioistamme.
***
Olen vuosikymmenet tilannut Suomen Kuvalehteä siksi, että siellä puhuvat myös vaikuttajat ja päättäjät. SK edustaa hidasta journalismia, jossa asioita taustoitetaan. Iltapäivälehdelillä ja muillakin päivälehdillä sellainen jää varsin säännöllisesti tekemättä. Taustoittaminen vaatii työtä, se maksaa ja osalla toimittajista ei ole sellaiseen edes kykyä. Äskettäisessä kansalaiskyselyssä selvisi, että vain piskuinen vähemmistö ihmisistä haluaa maksaa informaatiosta yhtään mitään. He siis saavat sen tasoista uutista, minkä arvoisina he sellaista haluavat. Maailma kulkee heidän ohitseen, näiden hoksaamatta mihin heitä todellisuudessa viedään, kunnes on jo liian myöhäistä. Perussuomalaisia äänestävä porukka on juuri tätä lajia. Siitähän meillä on "kauniita" esimerkkejä jopa tälläkin foorumilla.
Juhaniv kanssa samaa mieltä, siskoni on aina äänestänyt persuja ja oli luullut että timo soini kannattaa tasa arvoista avioliittolakia eikä ollut kuullut että timo on katolilainen, häntä ei kauhean paljon politiikka kiinnosta vaan taitaa aika paljon media johdatella häntä eikä hän tajua asiaa.
