Exän kanssa on siis voitu puhua monimutkaisistakin arjen asioista ... mutta sitten nyxän kanssa tarvitaankin monimutkaisista arjen asioista puhumiseen exää, eikä nyxää, kuten exän kanssa oli?
- kummallista ja ehkei niin reilua nyxän kanssa, joka siinä voi jäädä ulkopuoliseksi.
Noh, eronneiden kanssahan yleisesti kannattaa lähteä seurustelemaan vasta, kun he ovat kasvaneet päästämään irti exästään ja ovat valmiita nyxän kanssa läheiseen ihmissuhteeseen - muuten siitä ei tule mitään. Jos ihminen on vielä kiintynyt exäänsä, ei hänestä oikein ole nauttimaan ja paneutumaan uuden ihmissuhteen rakentamiseen - selvä kiintymys exäänhän on suhteelle kuin syrjähyppy menneeseen. Uusi ihmissuhdehan ei ole vanhan toistoa, vaan ihan uusi alku ja ihan uusi yhteinen matka elämää ...
Erosta ei kannata elätellä kliseistä. Ei se ero yleensä mitään suurta tuskaa tuota, vaan mukavaa helpotusta.
"Rakastumisen kiihkeässä vaiheessa rakastetussa nähdään vain hyviä ja hienoja piirteitä."
Tuokaan ei ole mikään ainutkertainen asia suhteessa, jos hiffaa sen, että asia liittyy hormoneihin aika pitkälti ... ja siten, sitä rakastumisen huumaa voi hyvinkin kokea suhteessa monen monta kertaa - kuten toimivissa suhteissa tapahtuukin.
Kun muistaa, mitä rakastuessa yleensä yhdessä tehdään - ja mitä ei sitten aina muisteta suhteessa myöhemmin tehdä, huomaa varmaankin, mistä laantuminen kiikastaa.
Hormoneista dopamiini ohjaa meitä kohti hyvää, serotoniin tasoittaa elämän myrskyjä ja oksitosiini liittää meidät muihin ihmisiin.
Dopamiinitasomme nousevat mielihyvätekemisissä, kuten rakastelussa ja siksi suhteessa rakastelu ja muukin yhdessä mukava tekeminen on niin tärkeää. Rutinoituminen ei ruoki niin hyvin dopamiinin erittymistä ja siksi rakastelusta ei kannatakaan tehdä rutiinijuttua ...
Serotoniinilla taas on tunteita tasottava vaikutus, eli sen on tyytyväisyys-hormoni - serotoniinia on suhteessa mukana enemmän seesteismmässä parisuhde-elämänvaiheessa. Myöskin esim. romanttinen elokuva rakkaan kainalossa lisää serotoniinin eritystä - mutta ei siis rakasteluhaluja, kuten yllätyksellinen ja jännittävä elokuva puolestaan tekee, dopamiinin eritystä lisäämällä. Jännitysleffa on siis parasta halujen ruokkijana.
Oksitosiini taas lisää stressinsietokykyä, tekee meistä sosiaalisempia. Oksitosiinin erittymistä lisää koskettelu, halailu, rakastelu, orgasmit.
Oksitosiini lisää myötätuntoa ja tunneherkkyyttä toista ihmistä kohtaan, eli se on ystävyyden ja hyvän tahdon hormoni. Koskettelemattomuudella siis etääntyy toisesta melko varmasti.
Sekä orgasmin jälkeen että saunassa erittyy prolaktiini -raukeus- ja rentoushormonia - siksi sauna ja seksihalut eivät niin synkkaa.
Kaikenlainen liikunta puolestaan lisää meissä endorfiinejä, mitkä antavat euforisen olon ja lisäävät kaikinpuolista kestävyyttä, stressiä myöten.
Liikunta myös aktivoi aivojen kantasolut tuottamaan uusia hermosoluja - eli hermostokin uusiutuu paremmin liikkumalla ja etenkin yhdessä liikkumalla.
Syöminen vapauttaa mielihyvähormoneja, mutta vaikutus on pikainen ja lyhytaikainen, sekä voi sisältää haittapuolensa, kilojen kertymisen.
Ruoka-aineista suklaalla, etenkin tummalla suklaalla on paras vaikutus.
Myös chili on yllättävä vaikuttamaan - sen polttelu suussa vapauttaa endorfiineja vaimentamaan sen aiheuttamaa kipua ja sivutuotteena euforisen olon. Sushin wasabitahnalla yms on vastaava vaikutus.
Tunnesiteessä keskenään olevien ihmisten keskinen koskettelu, halailu, lähelläolo, hieronta, kunnon rutistukset, peuhaaminen ja painiminenkin ovat hyväksi, lisäämällä oksitosiinin erittymistä.
Samaa oksitosiinivaikutusta keskenään etäisten ihmisten välillä ei niinkään ole - rakkaan antama hieronta on siis ihan eri asia, kuin hierojan, myös hierojalle.
Sekä teini-ikäisillä, että ikäihmisillä on havaittu, että epäitsekkyys, toisten auttaminen lisää onnellisuutta selvästi, lisää onnellisuushormonien tasoa - toisin kuin vain omamielihaluhakuinen toiminta, kuten alkoholin juominen, jolla ei vastaavaa vaikutusa ole.
Rahankäytössä sosiaalisella rahankäytöllä on todettu olevan paras vaikutus rahankäyttäjän onnellisuuteen; siis esim. lahjojen ostamisella, ravintola-aterian tarjoamisella, hyväntekeväisyydellä yms. Nuo lisäävät oksitosiinin erittymistä.
Nauraminen ja iloitseminen ovat erityisen hyviä onnellistuttajia, stressin lieventäjiä, immuunijärjestelmän vahvistajia. Stessi lisää kolesterolin kerääntymistä verisuonia kovettamaan - aito ilo, nauraminen puolestaan rentouttaa verisuontenkin seinämiä. Kunnon kikatuksen ja käkätyksen jälkeen kipukynnyskin nousee, sekä fyysinen että henkinen. Komediat, vitsit, hulluttelut yms ovat siis hyväksi, myös parisuhteessa. Parisuhteessakin muukin sosiaalinen ystäväpiiri on tärkeä, sillä sitä kautta löytyy helpommin iloa ja nauruakin enemmän.
Olemmehan sosiaalinen eläinlaji, jolla merkittävä osa aivotoiminnasta on kehittynyt sosiaaliselle toiminnalle - eikä sitä siis kannata ruostuttaa, ei jättää turhan pantiksi. Ei pidä jäädä olemaan yksin, vaan lähteä ihmisten ilmoille, vaikkapa sitten möhömahojen jalkapalloseuraan.
Hymyileminen kannattaa, sillä silloin varmemmin sulle hymyillään myös.
Paras aika elää kevättä on tietenkin nyt ja kevään kokeminen lisää rutkasti serotoniinin ja oksitosiininkin määrää, eli haluja ja yhteenkuuluvuuden tunteita jo pidemmällekin ehtineessä suhteessa. Tuoksuilla, ruohoilla kevättä voi ripotella myös pimeimpään talveen.
Suhde ei ole siis mikään gaussin käyrä, ellei siitä tieten tahtoen sellaista mene tekemään.
Human, kirjoituksesi menee pitkälti ohi aiheen tieteellisyydellään. Kannattaa muistaa että esittämäsi seikat toteutuvat vain ideaalitilanteessa, siis pienellä prosentilla väestöstä. Toki ne ovat varteenotettavia neuvoja ainakin teoriassa mutta kuten sanonta kuuluu: kukaan ei ole (vielä) tänne jäänyt. Kukaan ei myöskään pysty elämään täydellisesti eikä siten missään tilanteessa olemaan koko elämänsä tai edes parisuhteensa ajan onnellinen. Yksinkertaisesti muuttujia on liikaa.
Btw, kuulostat aika pitkälti joltain insinööriltä. He eivät yleensä ymmärrä tosielämästä hölkäsen pöläystä.
Mielestäni hyvä juttu. Exillä on merkitystä työelämän ulkopuolisena sosiaalisena verkostona. Tässä nyt tarkoitettaneen exällä jotain ihan huikean kiintymisen tason tapausta, mutta exiäkin voi olla "eri tasoisia". Lyhytaikaisiakin, kuitenkin sillä edellytyksellä että nimi jne ovat olleet tiedossa. Verkostolla on merkitystä, jos homo ei ole vaikkapa viisipäisen sisarusparven "setämies", jolla kuitenkin on sisaruksensa sekä veljien ja siskojen lapsia jne extended familynä. Mutta jos homomiehellä ei ole siskoja ja veljiä - ja muu suku on etäistä - tai ainakin homo on niille etäinen - existä voi muodostua jonkinlainen verkosto myös käytännön elämään ja etenkin tilanteisiin, joissa homo tarvitsee tukea tai apua aloilta, jotka exäkunnassa ovat edustettuina. - Ja onhan sit tapauksia, että seksi exän kanssa jatkuu, vaikka exä on oikeastaan parisuhteessa muualla. Siinä tilanteessa on mieluusti exän osittain entinen kuin exän nykyinen, joka tulee petetyksi...
"Ja onhan sit tapauksia, että seksi exän kanssa jatkuu, vaikka exä on oikeastaan parisuhteessa muualla. Siinä tilanteessa on mieluusti exän osittain entinen kuin exän nykyinen, joka tulee petetyksi..."
Pettämisissähän kaikki osapuolet ovat pettyneitä, kuitenkin.
kala86:lle tuo toki voi olla sitä totisinta tosielämää. Itse en ole insinööri - toki insinöörit ajattelevat asioista hyvinkin käytännönläheisesti. Ihmiseläimenkin toiminta ja käyttäytyminen kun ei ole yhtään luonnotonta, vaan ihan luonnollista kemiaa. Ja homman saa helpommin toimimaan, kun sen oikeanlaisen kemian päälle ymmärtääkin.
Huonon ja täydellisen välissä on aina se hyväkin olemassa ja se hyvä on yleensä niistä kaikista parasta - vaikka vaatiikin mukavasti myös töitä sen hyvän antamisen&saamisen eteen.
