en ole varmaan ainoa suomalainen joka pitää outona että palkka tulee tuurilla, siis että ei ole parempi tuntipalkka ja jos joskus joku antaa niin hyvä.
USA:ssa tippaus on säännönmukaista. Se perustuu vakiintuneeseen tapaan, eräänlaiseen kirjoittamattomaan sopimukseen. Hyvä puoli siinä on se, että omalla toiminnallaan voi vaikuttaa: ahkera, hymyilevä ja asiallisesti hommansa hoitava saa kyllä vaivannäöstään ihan kohtuullisen korvauksen.
Sinänsä minusta on ihan ok, jos palkka perustuu todella tehtyyn työhön, eikä töissä oleskeluun. Ymmärrän toki myös sen huonot puolet, enkä lopultakaan suhtaudu aivan myönteisesti juomarahakulttuuriin.
On nimittäin ongelmallista, että palvelun ostajalla/saajalla on käytännössä täysi valta määritellä palvelusta annettava korvaus, eikä riitatapauksessa palvelun antajalla ole mahdollisuutta vedota mihinkään.
Juuri tällaiset varsinaisen työn ulkopuoliset asiat voivat helposti vaikuttaa yhteisymmärryksen syntymiseen. Lisäksi käteisenä annettu tippi menee yleensä taskusta taskuun, jolloin siitä tulee osa harmaata taloutta. Maksukorttien myötä tuo ongelma on toki vähentynyt.
niin no jos maksetaan kortilla ei saa tippiä(mikä on joissakin maissa se palkka) tippijärjestelmä on vain sellainen että jos asiakasta ei miellytä tarjoilijan oletettu seksuaalisuus, ihon väri, kansallisuus, sukupuoli, ikä, kauneus/komeus, luonne yms niin sitten syrjimisen takia työntekijän tulot tippuvat mikä on törkeää.
Ei kortilla maksaminen mitenkään estä tippaamista. USA:ssa tippi ei ole sama kuin kolikko tai pari pöydälle jätettynä, vaan ihan maksutapahtumaan kiinteästi liittyvä juttu.
Ok, palkkavertailua kiitos, jos käytetään ilmaisua "käsittämätön taivas".
Paljonko suomalainen tarjoilija ansaitsee keskimäärin tunnissa, ja paljonko ansaitsee keskimäärin amerikkalainen tarjoilija tunnissa, mukaanlukien keskimääräinen tippi? Ja vielä vertailun vuoksi ilman tippiä (mikä ei ole todellisten tulojen vertailua enää...)
"Käsittämättömän taivaan" konseptin esittelijä tuonee vertailun meidän nähtäväksi.
Mikäs tossa nyt on omituista? Asiakas päättää ite, kenelle niitä tippei jakaa ja millä perusteella. Tosin en mä nyt ite ois ehkä kuittiin kirjottanu mitään tollasta.
Ikävintä tuossa tippipalkkajärjestelmässä on tietysti se, että siitä ei makseta veroja eikä mitään muitakaan lakisääteisiä maksuja. Saajansa kannalta siitä on lisäksi se huono puoli, ettei se myöskään kerrytä eläkettä. Valtiontalouden näkökulmasta ei siis kauheasti ole ihannoimista niissä valtioissa, joissa tippaaminen kuuluu kulttuuriin. Suomessa kerrotaan urbaanitarinaa tarjoilijasta, joka olisi ilmoittanut tunnollisesti tippinsä verottajalle. Saksassa puolestaan oli (ainakin ennen) käytäntönä kuukausittain allekirjoittaa verottajalle ilmoitus saaduista tipeistä. Ilmoitukseen kirjoitettiin yleensä joku summa, joka jäi alle verotettavan rajan ja oli käytännössä todellisuudessa summa, joka vastasi 1-2 päivän tippejä.