Ööh. Mä en nyt oikein tajuu, miks joillekin suomalaisille on tärkeetä saada Obama Suomeen. Mitä keskusteltavaa suomalaisilla ois Obaman kanssa? Jenkeissäkään homot ei saa kaikissa osavaltioissa mennä naimisiin eikä Jenkit muutenkaan kelpaa ihmisoikeuksien osalta malliks ku korkeintaan P-Korealle...
Washingtonin ja Moskovan suhteiden kiristyessä Helsingillä olisi ehkä ollut (muiden tekijöiden täsmätessä) saumaa "puolueettomaksi" tapaamispaikaksi. Ranneliike.netin toimialan puitteissa tämä juttu keskittyi vain siihen, että tasa-arvon ja ihmisoikeuksien etulinjaan Suomen nykyinen johto - hallitus ja presidentti - ei ole halunnut.
Jos katsoo näkyvän ulkopolitiikan linjaa, niin Yhdysvallat on ottanut seksuaalivähemmistöjen oikeuden keskiöön. Suomi taas on irtautunut perinteisistä pohjoismaisista arvoista.
Tuskin näillä asioilla hirvittävän suurta painoa on sen suhteen, alkaako Ruotsin valtiojohto kutsua Suomea kuokkimaan. Mutta pieni näpäytys olisi paikallaan tästä kaksilla korteilla pelaamisesta: Suomi on moderni Pohjoismaa vain silloin, kun siitä hyötyy jotain. Muuten katsomme kaihoisasti itänaapuriamme.
Ei ole mikään meriitti, että USA:n kaltaisten maiden johtajat käyvät Suomessa. LGTB-myönteinen linja ei pese puhtaaksi Obaman hallituksen ja hänen edustamansa maan politiikkaa omia kansalaisiaan ja muuta maailmaa kohtaan.
Syytä muistaa ja ymmärtää se tosiasia, että Usa:n vielä jatkuvan terrorismin vastaisen sodan politiikan käynnisti ja perustukset laati Usa:n nykyistä edeltänyt republikaaninen, kristillisyyteen nuokuksi ollut hallinto.
Ei ole mikään meriitti, että USA:n kaltaisten maiden johtajat käyvät Suomessa. LGTB-myönteinen linja ei pese puhtaaksi Obaman hallituksen ja hänen edustamansa maan politiikkaa omia kansalaisiaan ja muuta maailmaa kohtaan.
TSSoikeudet (ei rekisteröitynyt) • 15:25
Tuon politiikan aloitti Bush ja jatkoi myöskin Bush toisella kaudellaan, vaikea siitä on niin vain irrottautua. Turha syyttää Obamaa, syytä Bushia jos jotain syytät. Obama on toisella kaudellaan kun ei mitään ole enää hävittävänä, pystynyt parantamaan seksuaalivähemmistöjen asemaa.
Obaman hallinto on ollut vallassa neljä ja puoli vuotta. Kyllä kai tässä vaiheessa voi kaikella kohtuudella toivoa jo jonkinlaisia näkyviä muutoksia myös ulkopolitiikassa, jos niitä on ylipäätään jossain vaiheessa tulossa. Obama on jatkanut siitä samasta, mihin edellinen presidentti jäi. Hän ei ole käytännössä mitenkään sanoutunut irti edeltäjiensä ulkopoliittisesta linjasta vaan on johdonmukaisesti noudattanut ja jatkanut sitä.
Se, että monet homoaktiivit haluavat palkita Obaman homomyönteisyydestä, on kokonaan toinen asia. Jokainen voi fanittaa ketä huvittaa, eikä sitä tarvitse erikseen pyydellä anteeksi. Maailmanpolitiikkaa kuitenkin tarkastellaan tekojen, ei pelkkien juhlapuheiden kautta.
Suomen tasa-arvo ja ihmisoikeuspolitiikka HLBT-aihepiirissä on kalventanut Suomen kuvaa pohjoismaisena tasa-arvovaltiona DC:stä katsoen - ja konservatiivinuorten republikaanioikeiston fanitus on osa kokonaisuutta. Tietenkin tämä aihepiiri on pieni osa Suomen kuvassa, mutta Obaman ja puolueensa toiminnan valossa merkityksellinen. - USA:n ulkopolitiikan public diplomacy -osiossa HLBT-oikeudet ovat osalle maailmaa pr-roolissa. USA:n kovat kansalliset edut ja niiden puolustaminen on sitten ihan eri asia.
Yhdysvaltoja tarkasteltaessa koko valtion luonnetta ja tekemisiä yritetään aina pilkkoa osiin presidenttien mukaan: tosiasia kuitenkin on, että maa aiheuttaa jatkuvasti kärsimystä ihmisille eri puolilla maailmaa niin sotimisillaan kuin ahneella talouspolitiikallaankin, joiden seuraukset kantavat etenkin kehitysmaiden kansalaiset sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatta. Tuo linja ei ole riippuvainen yhdestä tai toisesta presidentistä.
USA:n hallinnon hymykampanja seksuaalivähemmistöjen puolesta on itsessään hienoa, mutta jokainen tajuaa sen kyllä olevan vain keino siirtää huomio muualle maan omista ihmisoikeusloukkauksista. Venäjä käyttää samaa taktiikkaa, mutta vain käänteisessä muodossa.
Obaman Ruotsin-vierailulla on myös yksi symbolinen merkitys: siinä missä Venäjä antoi turvapaikan Snowdenille, on Ruotsi toiminut aktiivisesti saadakseen toisen merkittävän vuotajan, Julian Assangen, omalle maaperälleen, mistä luovutus Yhdysvaltoihin olisi enemmän kuin taattu. Tästäkin syystä visiitti juuri Ruotsiin alunperin aiotun Venäjän-visiitin sijaan on merkittävä.