- 1 / 4
- Homopallero
- 5.4.2013 21:09
Irons ei kyllä sanonut vastustavansa tasa-arvoista avioliittoa, mutta jotta insestin voisi tuosta noin vaan rinnastaa sukupuoliseen suuntaukseen ja sukupuoli-identiteettiin, on insestin määriteltävä ihmistä niin kuin pysyvän piirteen. Sitä se ei tee ja sama pätee monisuhteisiin. Ne ovat, toisin kuin sukupuolinen suuntaus ja sukupuoli-identiteetti, moraalisia asioita. Näin ollen niiden sallimista ei voi vaatia tasa-arvon, vaan henkilökohtaisen vapauden nimissä ja silloinkin niitä arvioidaan kokonaisvaltaisesti.
Tarkennuksena:
Siis tasa-arvoinen avioliittolaki on puhtaasti juridinen asia: Suomen lainsäädäntö lähtee siitä, että laki kohtelee kaikkia yhdenvertaisesti myös sukupuolisen suuntauksen ja sukupuolen perusteella. Nykyinen avioliittolaki tarjoaa heteroseksuaalille miehille ja naisille olennaisesti enemmän kuin seksuaalivähemmistöihin kuuluville. Sukupuolivähemmistöt ovat kokonaan avioliittolain ulkopuolella. Koska sukupuoli ja sukupuolinen suuntaus eivät ole moraalisia asioita, nykyistä lakia ei voida oikeuttaa vetoamalla esim. perinteeseen tai siihen, että teknisesti avioliitto on avoin myös ei-heteroseksuaaleille. Lainsäädännön perusvaatimus yhdenvertaisesta kohtelusta kumoaa tällaiset sepitelmät.
Mitä tulee insestiin tai monisuhteisiin, ne eivät ole ihmisen piirteitä. Niiden hyväksyminen on siis puhtaasti moraalinen kysymys: onko aviopuolisoiden sukulaisuudella ja määrällä väliä? Tämän puolesta puhuu se, että perustuslaki kieltää syrjinnän kaikkien henkilöön liittyvien syiden perusteella. Toisaalta, voidaan kyseenalaistaa syrjiikö nykyisen kaltainen ja pian sukupuolineutraali avioliittolaki oikeastaan heitä, jotka ovat tietoisesti valinneet elää sen määritelmän ulkopuolelle määritellyissä suhteissa? Tämäkin on toisaalta tekninen seikka, sillä eihän omista tunteista voi noin vain "päättää".
Siitä ei kuitenkaan pääse yli eikä ympäri, että kyse on eri asioista.
Kommenttia muokattu: 05.04.2013 klo 22:52
Tarkennuksena:
Siis tasa-arvoinen avioliittolaki on puhtaasti juridinen asia: Suomen lainsäädäntö lähtee siitä, että laki kohtelee kaikkia yhdenvertaisesti myös sukupuolisen suuntauksen ja sukupuolen perusteella. Nykyinen avioliittolaki tarjoaa heteroseksuaalille miehille ja naisille olennaisesti enemmän kuin seksuaalivähemmistöihin kuuluville. Sukupuolivähemmistöt ovat kokonaan avioliittolain ulkopuolella. Koska sukupuoli ja sukupuolinen suuntaus eivät ole moraalisia asioita, nykyistä lakia ei voida oikeuttaa vetoamalla esim. perinteeseen tai siihen, että teknisesti avioliitto on avoin myös ei-heteroseksuaaleille. Lainsäädännön perusvaatimus yhdenvertaisesta kohtelusta kumoaa tällaiset sepitelmät.
Mitä tulee insestiin tai monisuhteisiin, ne eivät ole ihmisen piirteitä. Niiden hyväksyminen on siis puhtaasti moraalinen kysymys: onko aviopuolisoiden sukulaisuudella ja määrällä väliä? Tämän puolesta puhuu se, että perustuslaki kieltää syrjinnän kaikkien henkilöön liittyvien syiden perusteella. Toisaalta, voidaan kyseenalaistaa syrjiikö nykyisen kaltainen ja pian sukupuolineutraali avioliittolaki oikeastaan heitä, jotka ovat tietoisesti valinneet elää sen määritelmän ulkopuolelle määritellyissä suhteissa? Tämäkin on toisaalta tekninen seikka, sillä eihän omista tunteista voi noin vain "päättää".
Siitä ei kuitenkaan pääse yli eikä ympäri, että kyse on eri asioista.
Kommenttia muokattu: 05.04.2013 klo 22:52