Uutisessa jää jostain syystä kertomatta se, että iso osa jumala/jeesus-uskonnon uskomuksista, ajatuksista ja tavoista on omittu muilta uskonnoilta ja kulttuureilta.
Jo ennen oletettua jeesuksen elämää ajatukset hyvistä teoista ja uskomukset jumalien luo ihmisten nousemisista olivat varsin yleisiä, samoin kuin jumaluus-olentojen tulotkin ihmisten keskuuteen, sekä hyväntekijöinä, sankareina, että pahassakin.
Hyvä moraali ei ole kristinuskon synnyttämä, eikä keksimä asia - vaikka se sitä monesti yrittääkin omakseen patentoida.
Tarinat oletetusta profeetta jeesuksesta kirjoitettiin vasta yli 100 vuotta hänen oletetun elinaikansa jälkeen ja 50 vuotta pietarin ja paavalinkin kuolemien jälkeen - niihin ehti tarttua siis kosolti Välimeren eri alueiden, antiikin uskomuksia ja filosofioita - etenkin kreikkalaisilta filosofeilta.
Juutalaisten uskonnossahan ei ole kuoleman jälkeistä elämää, vaan juutalaiset elävät jumalansa kanssa vain elävässä elämässä ja katoavat kuoltuaan. Heillä ei ole siis taivasta eikä helvettiä lainkaan, ei ainakaan siinä merkitysessä kuin kristinuskonnoissa on - ja ne viittaavatkin vierasuskontovaikutteisiin. Vasta vuona 393 jälkeen oletetun profeetta jeesuksen elämän, raamatun uusi-testamentti -puoli vasta pantiin kasaan Karthagon kirkolliskokouksessa, eli valittiin, mitä kirjoituksia siihen otettiin mukaan - vanha testamenttihan on liki juutalaisten uskonkirjan, pentaukin sisältöinen, muutamin puuttein. Siihen asti aika aktiivisesti (kristittyjen keskuudessa) odoteltiin jeesuksen toista tulemista ...
Talvipäivänseisaus (eli joulun aika), kevätpäiväntasaus (eli pääsiäisen aika) ja myös kesäpäivänseisaus (juhannusaika) sekä syyspäiväntasaus (kekrit yms sadonkorjuujuhlat) ovat olleet ikiaikaisia luonnon ajoittamia juhla-aikoja, joihin voimaan sitten myöhemmin jumala-aateuskonnotkin, kristinuskonto mukaanlukien ovat tukeutuneet, ripotellen niihin omia "tapahtumiaan".
Evankeliumien kerrontahan on tunnetusti ristiriitaista ja osaksi täysin mahdotontakin. Palestiinassa ei ikinä eikä koskaan joulukuulla pidetä lampaita kedolla illalla, vaan se on sateisempi kylmä aika ja lampaat ovat aina olleet siellä illalla suojissa - joulutarinassa on siis vilkasta mielikuvitusta mukana jo tuossakin, kun tarinan kirjoittaja ei ole perehtynyt tarpeeksi paikallisoloihin, jonne tarinan on sijoittanut.
Palmunlehvien ja soitinharppujen käyttö on ollut tuolla itäisellä Välimerellä tavallista. Sattumoisin 60-luvulla jaa, kun juutalaiset valloittivat italo-roomalaisilta haltuunsa Jerusalemin, on historiikeissä siitä kerrottu että juutalaisten voittoa juhlittiin juurikin palmunlehdin ja soittimin. Sittenhän seurasivat juutalaissodata, joiden tapahtumista löytyy aika paljo raamattu-tarinoihinkin mahdollisesti sopivaa, joka väittyi sitten myöhemmän, juutalaisten maanpakoon karkotuksen myötä erinäisiin tarinoihin. http://fi.wikipedia.org/wiki/Ensimm%C3%A4inen_juutalaissota
T-puu, johon jeesus kerrotaan T-naulitun oli tuolla käytössä tuomiovälineenä ja silloisiin aikoihin palvottiin lähialueilla useitakin t-nimialkuisia jumalia, joiden tunnuksena ristinmuotoista merkkiä käytettiin. Tuomioväline ristin palvontahan alkoi kristityilläkin vasta joskus 400-luvulla - sitä ennen se oli vain tuomioväline ja keskityttiin enempi niihin jessen kerrottuihin tekoihin ja ajatuksiin, eikä esinepalvontaan, kuten sen jälkeen alettiin tehdä.
SkandiFennoAnglomaissahan helvetti -nimi tulee viikinkien muinaisuskosta, missä Hellheim oli yksi 7 maailmasta, jota hallitsi Hel-jumalatar - Hellheimista onkin lainattu paljon, etenkin protestanttiseen helvetti-paikkaan. Itsessään uudessa testamentissahan on 3 erilaista käsitystä siitä, minne ei-uskovaiset ja tuomitut pääsevät, eli joko vain katoavat, joutuvat tietynmittaiseen piinaan tai ikuiseen piinaan. Karthagossa antoivat siis valinnanvaraa, vaikkakin alkoivat promota ikuisia kärsimyksiä helvetissä.
kristinuskoahan levitettiin ekat 1500 vuotta ainakin niin että ensin kerrottiin että kaikki voivat joutua helvettiin ja maalailtiin siitä kaikki mahdolliset kauhukuvat ... sitten seuraavaksi kerrottiin, että kristinuskon avulla sinne ei ehkä joudukaan - ja moni meni hädissää tietysti vipuun.
Katolisuushan mukaelee ehkä paremmin jesse-tarinoitten ajatuksia, etenkin siitä että usko ei yksin riitä, vaan tarvitaan tekojakin - protestanttiushan pitää taas tärkeänä ainoastaan uskon merkitystä, eli protestanttiudessa pelkkä usko riittää.
Noh, jesse tarinoissa on tarina Laupiaasta Samarialaisesta. Samarialaiset olivat aikansa halveksittuja muu-uskoisia (aika paljon samassa asemassa kuin muslimit kiihkokristittyjen mielestä) ja tarinassa kerrotaan, kuinka aikansa pappi ja seurakuntatyöntekijä pyyhälsivät apua tarvitsevan uhrin ohi, peläten vaikka mitä, etenkin että "tekevät syntiä", mutta aikansa halveksittu muu-uskoinen Laupias Samarialainen auttoi, teki hyvän työn, vieläpä pyyteettä ja auttoi siis toisuskoista, oli kuin kristittyä auttava muslimi. Tuossa jesse-tarinassa jeesus sanoo, että usko ei yksin, tai ei edes riitä - vaan tarvitaan myös, tai eritoten hyviä, vilpittömiä tekoja.
Toki kristinusko ja sitä lähellä oleva islam ovat vain osa eri uskonnoista ja maailmassa on muunkintyyppisiä uskonto-filosofioita, myös sellaisia, joissa ei ole yhtäkään jumalaa tai mielikuvitusolentoa, johon voisi vedota niin hyvässä kuin pahassa, vaan asioista pitää niissä ottaa vastuuta itse ja yhteisöllisesti - ja muutakin luontoa ajatellen. Me ihmisethän emme edes ole kyenneet tekemään mitään niin kiistatta merkittävää tämän planeetan elämän eteen, kuin mitä esim. syanobakteerit tekivät miljardeja vuosia sitten, kun ne nostivat ilman happipitoisuuden liki nollasta nykyiseen 21 %:iin, mistä tuli mahdollisuus yhteyttäville kasveille, meidänkaltaiselle elämälle ja happi-johdannaisen otsonin antama suoja auringon tappavaa säteilyä vastaan. Luontouskonnoissa oli jotain olennaisen tärkeää, verrattuna ihmiskeskeisen omahyväisiin ja oikukkaisiin, luonnottomiinkin ihmis-jumala-uskontoihin.
Ihmisjumalauskonnoissahan yksi keskeinen ajatus on se, että tälle kaikelle olevalle pitäisi olla jokin korkeampi voima - eli se jumala, mitä ilman - kuulemma - tätä kaikkea ei voi olla. Mutta, miten se jumala sitten on olemassa, ilman jotain mikä sen on luonut ja säätelee sitä?
Kommenttia muokattu: 24.03.2013 klo 22:21
Jo ennen oletettua jeesuksen elämää ajatukset hyvistä teoista ja uskomukset jumalien luo ihmisten nousemisista olivat varsin yleisiä, samoin kuin jumaluus-olentojen tulotkin ihmisten keskuuteen, sekä hyväntekijöinä, sankareina, että pahassakin.
Hyvä moraali ei ole kristinuskon synnyttämä, eikä keksimä asia - vaikka se sitä monesti yrittääkin omakseen patentoida.
Tarinat oletetusta profeetta jeesuksesta kirjoitettiin vasta yli 100 vuotta hänen oletetun elinaikansa jälkeen ja 50 vuotta pietarin ja paavalinkin kuolemien jälkeen - niihin ehti tarttua siis kosolti Välimeren eri alueiden, antiikin uskomuksia ja filosofioita - etenkin kreikkalaisilta filosofeilta.
Juutalaisten uskonnossahan ei ole kuoleman jälkeistä elämää, vaan juutalaiset elävät jumalansa kanssa vain elävässä elämässä ja katoavat kuoltuaan. Heillä ei ole siis taivasta eikä helvettiä lainkaan, ei ainakaan siinä merkitysessä kuin kristinuskonnoissa on - ja ne viittaavatkin vierasuskontovaikutteisiin. Vasta vuona 393 jälkeen oletetun profeetta jeesuksen elämän, raamatun uusi-testamentti -puoli vasta pantiin kasaan Karthagon kirkolliskokouksessa, eli valittiin, mitä kirjoituksia siihen otettiin mukaan - vanha testamenttihan on liki juutalaisten uskonkirjan, pentaukin sisältöinen, muutamin puuttein. Siihen asti aika aktiivisesti (kristittyjen keskuudessa) odoteltiin jeesuksen toista tulemista ...
Talvipäivänseisaus (eli joulun aika), kevätpäiväntasaus (eli pääsiäisen aika) ja myös kesäpäivänseisaus (juhannusaika) sekä syyspäiväntasaus (kekrit yms sadonkorjuujuhlat) ovat olleet ikiaikaisia luonnon ajoittamia juhla-aikoja, joihin voimaan sitten myöhemmin jumala-aateuskonnotkin, kristinuskonto mukaanlukien ovat tukeutuneet, ripotellen niihin omia "tapahtumiaan".
Evankeliumien kerrontahan on tunnetusti ristiriitaista ja osaksi täysin mahdotontakin. Palestiinassa ei ikinä eikä koskaan joulukuulla pidetä lampaita kedolla illalla, vaan se on sateisempi kylmä aika ja lampaat ovat aina olleet siellä illalla suojissa - joulutarinassa on siis vilkasta mielikuvitusta mukana jo tuossakin, kun tarinan kirjoittaja ei ole perehtynyt tarpeeksi paikallisoloihin, jonne tarinan on sijoittanut.
Palmunlehvien ja soitinharppujen käyttö on ollut tuolla itäisellä Välimerellä tavallista. Sattumoisin 60-luvulla jaa, kun juutalaiset valloittivat italo-roomalaisilta haltuunsa Jerusalemin, on historiikeissä siitä kerrottu että juutalaisten voittoa juhlittiin juurikin palmunlehdin ja soittimin. Sittenhän seurasivat juutalaissodata, joiden tapahtumista löytyy aika paljo raamattu-tarinoihinkin mahdollisesti sopivaa, joka väittyi sitten myöhemmän, juutalaisten maanpakoon karkotuksen myötä erinäisiin tarinoihin. http://fi.wikipedia.org/wiki/Ensimm%C3%A4inen_juutalaissota
T-puu, johon jeesus kerrotaan T-naulitun oli tuolla käytössä tuomiovälineenä ja silloisiin aikoihin palvottiin lähialueilla useitakin t-nimialkuisia jumalia, joiden tunnuksena ristinmuotoista merkkiä käytettiin. Tuomioväline ristin palvontahan alkoi kristityilläkin vasta joskus 400-luvulla - sitä ennen se oli vain tuomioväline ja keskityttiin enempi niihin jessen kerrottuihin tekoihin ja ajatuksiin, eikä esinepalvontaan, kuten sen jälkeen alettiin tehdä.
SkandiFennoAnglomaissahan helvetti -nimi tulee viikinkien muinaisuskosta, missä Hellheim oli yksi 7 maailmasta, jota hallitsi Hel-jumalatar - Hellheimista onkin lainattu paljon, etenkin protestanttiseen helvetti-paikkaan. Itsessään uudessa testamentissahan on 3 erilaista käsitystä siitä, minne ei-uskovaiset ja tuomitut pääsevät, eli joko vain katoavat, joutuvat tietynmittaiseen piinaan tai ikuiseen piinaan. Karthagossa antoivat siis valinnanvaraa, vaikkakin alkoivat promota ikuisia kärsimyksiä helvetissä.
kristinuskoahan levitettiin ekat 1500 vuotta ainakin niin että ensin kerrottiin että kaikki voivat joutua helvettiin ja maalailtiin siitä kaikki mahdolliset kauhukuvat ... sitten seuraavaksi kerrottiin, että kristinuskon avulla sinne ei ehkä joudukaan - ja moni meni hädissää tietysti vipuun.
Katolisuushan mukaelee ehkä paremmin jesse-tarinoitten ajatuksia, etenkin siitä että usko ei yksin riitä, vaan tarvitaan tekojakin - protestanttiushan pitää taas tärkeänä ainoastaan uskon merkitystä, eli protestanttiudessa pelkkä usko riittää.
Noh, jesse tarinoissa on tarina Laupiaasta Samarialaisesta. Samarialaiset olivat aikansa halveksittuja muu-uskoisia (aika paljon samassa asemassa kuin muslimit kiihkokristittyjen mielestä) ja tarinassa kerrotaan, kuinka aikansa pappi ja seurakuntatyöntekijä pyyhälsivät apua tarvitsevan uhrin ohi, peläten vaikka mitä, etenkin että "tekevät syntiä", mutta aikansa halveksittu muu-uskoinen Laupias Samarialainen auttoi, teki hyvän työn, vieläpä pyyteettä ja auttoi siis toisuskoista, oli kuin kristittyä auttava muslimi. Tuossa jesse-tarinassa jeesus sanoo, että usko ei yksin, tai ei edes riitä - vaan tarvitaan myös, tai eritoten hyviä, vilpittömiä tekoja.
Toki kristinusko ja sitä lähellä oleva islam ovat vain osa eri uskonnoista ja maailmassa on muunkintyyppisiä uskonto-filosofioita, myös sellaisia, joissa ei ole yhtäkään jumalaa tai mielikuvitusolentoa, johon voisi vedota niin hyvässä kuin pahassa, vaan asioista pitää niissä ottaa vastuuta itse ja yhteisöllisesti - ja muutakin luontoa ajatellen. Me ihmisethän emme edes ole kyenneet tekemään mitään niin kiistatta merkittävää tämän planeetan elämän eteen, kuin mitä esim. syanobakteerit tekivät miljardeja vuosia sitten, kun ne nostivat ilman happipitoisuuden liki nollasta nykyiseen 21 %:iin, mistä tuli mahdollisuus yhteyttäville kasveille, meidänkaltaiselle elämälle ja happi-johdannaisen otsonin antama suoja auringon tappavaa säteilyä vastaan. Luontouskonnoissa oli jotain olennaisen tärkeää, verrattuna ihmiskeskeisen omahyväisiin ja oikukkaisiin, luonnottomiinkin ihmis-jumala-uskontoihin.
Ihmisjumalauskonnoissahan yksi keskeinen ajatus on se, että tälle kaikelle olevalle pitäisi olla jokin korkeampi voima - eli se jumala, mitä ilman - kuulemma - tätä kaikkea ei voi olla. Mutta, miten se jumala sitten on olemassa, ilman jotain mikä sen on luonut ja säätelee sitä?
Kommenttia muokattu: 24.03.2013 klo 22:21