Jännitys tiivistyy.
Ääntenlaskennan tässä vaiheessa punavihreä koalitio johtaa niukasti eli sillä on yksi paikka enemmän (69-68) osavaltioparlamentissa kuin nyt vallassa olevilla kristdemeillä ja liberaali-fdp:llä.
(Taaskaan ei pääse ajoissa nukkumaan.)
Liberaalien (FDP) hyvä tulos perustuu lainaääniin. Vaalitutkijoiden alustavien arvioiden mukaan noin 100.000 kristillisdemokraattien (CDU) äänestäjää antoi niin sanotun kakkosäänensä FDP:n listalle. Näin taktikoimalla CDU:n kannattajat pyrkivät turvaamaan musta-keltaisen hallituksen jatkamismahdollisuudet.
Vaalijärjestelmä on sellainen, että äänestäjällä on kaksi ääntä. Toisen niistä, ykkösäänen, hän antaa kannattamalleen vaalipiirin (Wahlkreis) ehdokkaalle, kakkosäänen kannattamansa puoluee listalle (Landesliste). Vaalipiiristä valitaan enemmistövaalitavan mukaisesti eniten ääniä saanut. Listavaalissa noudatetaan suhteellista vaalitapaa.
Liittopäivävaaleissa ja maapäivävaaleissa suuret puolueet, CDU ja SPD, Baijerissa CSU, vievät vaalipiireistä suotalla vaalilla valittavat edustajat, ja lisäksi Linke saa lähinnä Berliinistä 3-5 edustajaa suoralla mandaatilla.
Vaalitapa on monimutkainen. Suhteellisuutta joudutaan korjaamaan tasaus- ja ylipaikoilla. Niinpä edustajien lukumäärä liittopäivillä ja maapäivillä vaihtelee vaaleista toiseen.
Demareilla ja vihreillä on yhden paikan enemmistö. Sen varaan ryhdytään hallitusta kasaamaan. Vaihtoehto olisi CDU:n ja SPD:n niin sanottu suuri koalitio, mutta sellaista tuskin syntyy. Jos demarit ja vihreät eivät saa hallitus aikaan, vaan SPD joutuu muodostamaan vähemmistöhallituksen, uudet vaalit ovat vuoden kuluttua. Uskon niiden onnistuvan.