Niinistö varoitti puheessaan ahneuden ja itsekkyyden lisääntymisestä. Lievää itseironiaa havaittavissa ainakin sateenkaarinäkökulmasta tarkasteltuna. Saa nähdä kuinka pahasti presidentin tulikaan tunkeuduttua joidenkin omien kannattajiensa arvomaailmaan.
jnsto: "HLBT-väestössä on keskimääräistä enemmän yksineläjiä. Heille yhteiskunnan turvaverkon korvaaminen perheellä tai hyväntekeväisyydellä, merkitsee joutumista yhteiskunnallisen valvonnan ulottumissa toimivien tahojen varaan."
Tuo on tärkeä huomio. Olen keskustellut äskettäin muutamien sosiaalipalveluita tarjoavien tahojen kanssa. Keskustelussa tuli selvästi esille se, että kaikkein pahiten yhteiskunnan tukien väliinputoaja on yksinäinen vanha mies. Hän ei usein saa tukea läheisiltään, koska niitä ei ole. Yhteiskunnan tukien jaossa hänen ohitseen menevät vaikkapa yksinhuoltajaperheet. Kun tukien määrää vähennetään, ensimmäisenä mahdollisia tukia vähennetään listalta putoavat yksinäiset miehet.
Yksinäisten naisten tilannetta tunnen huonosti, mutta otaksun heidän kuuluvan aivan samaan ryhmään kuin yksinäiset miehet. Naiset voisivat kommentoida tätä asiaa.
Tällaisesta omien sisäisten normiensa mukaan toimivista, yhteiskunnan kontrollin ulottumattomissa olevista esimerkkinä vaikka Pelastusarmeija. He väittävät toimivansa tasa-arvoisen rakastavasti kaikkia avun tarvitsijoita kohtaan. Mietin, että jospa apua pyytää yksinhuoltajaäiti tai yksinäinen homovanhus, onko kohtelu samanlaista. Tästä ei tietenkään ole näyttöjä. On vain arveluitani uskonnollistaustaisen, auttamisjärjestöksi itsensä asemoivan yhteisön käytännön arvoista. Maailmanlaajuisen järjestön piiristä julkitulleet "kaikki homot pitäisi tappaa" -kommentit eivät lupaa hyvää luvatusta tasa-arvoisesta kohtelusta.
Niinistö puhuu aina monitulkintaisesti ja siitä hän piti kiinni nytkin.
Pressa Niinistön puhe oli osaksi tavallaan alussa hyväkin, kun siinä sentään puhuttiin myös velvollisuuksista ja kohtuudestakin, sekä myös varoiteltiin ahneudesta ja itsekkyydestä. Mutta sitten kun se oli kokonaisuutena oikein täydellistä sanahelinää, vailla ytään mitään konkreatiaa ja kun 'oikeudentunnon' voivat entiseen tapaan kaikki tahot kokea siksi omaksi käsityksekseen, täysin ristiriitaisesti toisten käsitysten kanssa tuosta asiasta, päätyi Niinistön puhe tyhjänpäiväisyyteen.
Ahneyden ja itsekkyyden osalta sitten. Tuohan tarkoittaa käytännössä myös sitä, että kun itse voi solmia avioliiton, ei pitäisi olla itsekäs, eikä ahne, vaan arvostaa myös muilla ihan samaa mahdollisuutta.
Toki Niinistön arvopainotukset voivat olla vähän toiset, esim. hänen avioiduttuaan jo toisen kerran, vieläpä omien lapsiensa ikäisen ihmisen kanssa, ahnehtien nuoruutta - ja mikäli hän sattuisi vastustamaan tasa-arvoista avioliittoa kaikille aikuisille rakastavaispareille.
Hänellähän on (/olisi) siis mitä mainioin tilaisuus olla arvojohtaja, sanojensa takana ja tuoda jatkossa esiin ihan konkreettisella esimerkilläkin "Minä Sauli kun olen jo toistamiseen avioliitossa, niin olen sitä mieltä että avioliitto-oikeus kuuluu kaikille toisiaan vastuullisesti rakastaville aikuisille ihmisille". Noh, jäämme odottamaan selväsanaisuuttakin arvojohtajalta.
Mutta sitten puheen lopussa Niinistö todellakin floppasi, pahemman kerran, toivottamalla "jumalan siunausta" (kaikille). Tuolla hän jo nykymaailmassa luopui lopuistakin presidentin valtaoikeuksista ja luovutti arvojohtajuudenkin pelkälle mielikuvitusolennolle - tai siis aavikkokansoilta kulkeutuneiksi, parasta ennen jo kauan sitten päivätyiksi, 'arvoiksi'.
Sillä, kuten kaikki toki tiedämme, tuo "jumalan siunaus" merkitsee käytännössä kahta asiaa: toisten tuomitsemista helvettiin ja joidenkin tuomitsemista taivaaseen.
Koskapa raamattu-aatteessahan sanotaan selvästi, että sen uskomuksen mukaan tuo kahtiajako on jyrkkä.
- Kannattaa siis presidentin tajuta, mitä vertauskuvia käyttää.
Niinistö siis käytännössä lopussa julisti oikein "saatanalliset säkeet" eriarvoisuudesta.
On myös epäkohteliasta toivottaa "jumalan siunausta" ihmisille, jotka ovat höpönhöpön-uskomuksista vapaita - tai joilla ehkä on useitakin jumalia, eikä vain yhtä sinkku-jumalaa, aviottomine vanha-poikineen ;) Eli Niinistö, jos olisi kyennyt olemaan henkisesti koko Suomen pressa, olisi voinut toivottaa uskomus-tason asiaa niille, jotka siihen uskottelevat. Hyvät, oikeat teot kun eivät tule uskosta, vaan vain ainoastaan todellisista teoista. Usko ei siirrä vuoria, mutta teot jopa siirtävät.
Tuo hänen toivotuksensa oli pahempi, kuin jos uskomuksista vapaa, uskonnoista vapauttakin, perustuslaissaan kunnioittavassa Suomessa, toivottaa Oikein Hyvää uskonnoista vapautta, paneutumista oikeasti tosiasioihin. Sekä ihan vaikka niitten poliittisten eripuolienkin todellista yhteiskunta-polyamoriaa, eli miettimistä Aidon Rakkauden merkeissä, miten oikeasti lähimmäisten rakkautta ja vastuullisuutta täällä Suomessa kyettäisiin petraamaan?
Sillä ei se parisuhdekaan - tai polyamoria, siitä miksikään parane eikä onnellistu, jos aviokumppanit tai polyamorikot vain riitelevät tai kaltoinkohtelevat toisiaan, kaatavat ongelmansa muitten niskaan, eivätkä elä rakastaen vastuullisesti ja oikeasti riittävällä tavalla Suomen kestävään Suhteeseen maailmassamme panostaen.
Suomikin tarvitsee lisää alunalkaenki jo hyviä tekoja, eikä niinkään pahojen tekojen seurausten kanssa painiskelua ja joutumista vain ahneuden ajan vapaaehtoisverkostojen varaan.
Niinistö olisi voinut myös kannustaa tekemään asioita alunalkaenkin oikein - jottei sitten tarvitsisi jälkijättöisesti käydä rukoilemassa pahoille teoille armahdusta samalta jumalalta kirkoissa tai viinan ääressä.
Olen arkielämässä kohdannut ihmisiä, jotka lähtiessään toivottavat Jumalan siunausta. Se on aina yhtä kiusallista. Ei oikein tiedä, mihin asentoon siinä tilanteessa vääntäytyisi. Jos olen kohtelias, vain kiittelen, mutta takaisin päin en voi toivottaa samaa, kun minulle sellaista jumalaa ja siunausta ei ole. Jos toivottaisin "samaa sinne", olisin kyllä aika epärehellinen. Pidän ajattelemattomana, että maan päämies toivottaa jumalan siunausta myös kaikille niille yli puolelle suomalaista, joiden usko on hyvin pinnallista tai uskoa ei ole lainkaaan.
En kyllä mitään odottanutkaan, mutta yksi piste Niinistölle siitä, että hän avoimesti paljasti olevansa menneisyyden mies, jolle tasa-arvo ja yhdenvertaisuus sekä heikoimmassa asemassa olevista huolehtiminen eivät ole oleellisia seikkoja.
Nyt kun presidentillä ei ole enää valtaoikeuksia, sillä Suomesta tuli parlamentaarinen demokratia vuonna 2000 uuden perustuslain myötä, presidentin tulisi toimia arvojohtajana eli ottaa esille tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja heikoimmassa asemassa elävien tilanteeseen ja ihmisarvoon liittyviä kysymyksiä. Presidentin kansliassa työskentelee noin 70 henkilöä, joista viisi läheisintä presidentin kabinetissa, joten tietoa nykypäivän elämästä olisi ollut saatavilla, mutta kun Niinistöllä ei riitä kiinnostusta, niin eihän sille oikein mitään voi.
Niinistön puhe aiheutti pahan mielen minullekin siitä huolimatta, etten mitään edistystä odottanutkaan. Kuvitteellisten henkiolentojen tyrkyttäminen lopussa osoitti typeryyttä ja kansalaisten halveksuntaa.
Pari kommenttia muista lehdistä:
”Lopputoivotus ei todellakaan osoittanut, että Niinistö olisi koko kansan presidentti.
Me kyllä osaamme pitää huolta toisistamme, mutta entä he joilla ei ole ketään.
---
Jo on aikoihin eletty: Kokoomusjohtaja varoittaa ahneudesta. Sanat oli varmaan osoitettu toimeentulotuen saajille.
---
Niinistö on ollut pettymys
---
Lieneekö Jenni kirjoittanut runollisen puheen
Eipä tuo mitään sanonut...”
---
Niinistö sai myös kehuja:
”Hienoa, että meillä on presidentti - sellaista on kaivattu.
Haloslandiassa on eletty 12 v ja tässä on tulos, naisten äänioikeutta olisi syytä rajoittaa vastaavien vahinkojen välttämiseksi.”
Hei, muistakaa nyt, että Niinistö ei ole mikään Halonen, ja Haavistokin hävisi vaalit. Jos Haavisto olisi voittanut vaalit, niin todennäköisesti uudenvuodenpuheessa olisi tullut jotain sellaista, mistä tavallinen hetero ei pidä. Mutta nyt kun Niinistö voitti vaalit, niin on luonnollista, että Haaviston äänestäjät eivät välttämättä ole täysin tyytyväisiä hänen puheeseeen.
Hyviä kommentteja. Arvojohtajuuden sijasta hän on arvoton johtaja, mitä vähän epäilinkin.
Perhe-ideologia potkii HLBTIQ?-ihmisiä genitaalialueelle, mutta myös niitä, joilla köyhyys on periytynyt. Tarkoitus on kasvattaa tuloeroja entisestään. Hyvin toimeentulevan perheen suosiossa olevat kakarat tulevat jatkossakin selviämään kämmeistään, kun taas jos köyhä kämmää, niin koko tulevaisuus on pilattu, sillä köyhä perhe ei pysty nostamaan häntä takaisin jaloilleen.
Foxilta tuleva "vankilassa ulkomailla" panee miettimään. Useimmiten amerikkalaisen vangin rottia ja torakoita kuhisevasta vankilasta pelastaa joku omainen maksamalla runsaskätiset takuut. Tämä on niinistön ideaali. Mutta jos tätä rikasta lähiomaista ei ole, niin virut sitten rotta-torakka-vankilassa pitkän tuomiosi loppuun.
Useimmat olivat päätyneet vankilakuvioon paitsi naiiviuttaan myös siksi, että se oli ainoa poispääsy köyhyydestä.
@ draconfly: "Katkeruutta uskovaisia kohtaan, human?"
Ei vaan lähinnä sääliä. Esimerkkinä kokemani tilanne, jossa olimme työporukalla päivällistämässä. Eräs työkaveri siinä avautui, kertoi että vaimonsa kanssa avioliitto karahti ja että hän oli päätynyt sattumalta juttelemaan asiasta samassa talossa asuvan jonkun miehen kanssa. Siinä oli paljastunut että tämä mies oli homo ja eli miehen kanssa, "ulkoisesti vaisusti". Tämä työkaveri sitten sanoi päivällisellä että juttelu sen ulkopuolisen kanssa oli siinä avittanut hänen oloaan... ja että hän kyllä hyväksyy sellaiset homo-miesparitkin. ... siinä vaiheessa yksi työkaveri liki huusi että "syntisiä ne on ja ne joutuu helvettiin!". Työkaverin avioliittotilanteesta uskovainen ei sanonut mitään.
Eipä jäänyt henkisesti siitäkään kovinkaan lähimmäisenrakasta kuvaa uskovaisesta. Enkä ollut yhtään katkera uskovaista kohtaan, vaan ihan vain säälitti, että millaista maailmaa se oikein mahtaa päässään pyörittää.
Ei_avioliittoja-homoille on tietenkin oikeassa siinä, että puhe oli jatkumoa vaalikampanjan aikana nähdylle aatemaailmalle. Nimenomaan siltä osin, mitä puheessa ei ollut.
"Jos Haavisto olisi voittanut vaalit, niin todennäköisesti uudenvuodenpuheessa olisi tullut jotain sellaista, mistä tavallinen hetero ei pidä."
Presidentin uudenvuoden puheessa ei tulisi olla rivien välistäkään vastakkainasettelua heteroiden ja ei-heteroiden välillä. Haaviston edustama arvomaailma olisi pyrkinyt juuri tähän, kun taas kolmasosa äänestäjistä äänesti Niinistöä, koska haluavat säilyttää heterojen etuoikeudet ja Niinistöhän käytti tätä hyväkseen ja tuli vastaan - tosin vain symbolisesti.
Hyvä uudenvuodenpuhe Niinistöltä kuten odotinkin. Sauli on tehnyt työuransa talouden parissa, joten aiheellisesti korosti Suomen taloudellista pärjäämistä ja kilpailukykyä.
Mutta eiköhän tasa-arvo saa jonkinmoisen aseman Niinistön puheissa kunhan hän pääsee sinuksi virkansa kanssa.
Niinistöä arvostellaan siitä, mistä hän ei puhunut.
Mutta puhuiko Halonen koskaan uudenvuodenpuheessaan tasa-arvoisesta avioliitosta?
Minua tuo Jumalan siunauksen toivotus ei häirinnyt, vaikka ei se minua sen paremmin innostanutkaan. Lähden siitä, ettei se pois ole meiltä, joita asia ei suoranaisesti kosketa. Itseänihän en uskon suhteen asemoi oikein mitenkään. En tunnusta mitään uskontoa, mutta en koe itseäni ateistiksikaan. Jumala(t) puolestaan pitäköön suhteensa minuun haluamanaan. Sillä puolella lienee asian suhteen suurempi ymmärrys kuin minulla.
Jos tätä toivotusta lähdetään arvottamaan kirkon kautta, niin on hyvä muistaa, ettei kirkko ole yhtä kuin Jumala. Kirkolla tai millään muullakaan uskonnollisella yhteisöllä ei ole yksinoikeutta käsitteeseen Jumala. Jokaisella on yksinoikeus omaan jumal-suhteeseensa. On myös oikeus jakaa jumal-suhdettaan, kunhan ei sen nimissä ole kaventamassa muiden oikeutta olla ja elää. Presidentti instituutiona on nyt katsonut parhaakseen jakaa omaa jumal-suhdettaan.
Toki Niinistön ilmeisen arvoperustainen kielteinen asenne samaa sukupuolta olevien avioliittoihin on kypsymätön ja keskeneräinen. Tarvitaan vielä paljon rautalankaa, jotta Niinistön saa käsittämään, ettei samaa sukupuolta olevien avioliittojen hyväksyminen ole pois keneltäkään ja että niiden hyväksyminen antaa jotain avioliittoon haluaville samaa sukupuolta oleville pareille. Toki Niinistö on myös ilmaissut olevansa halukas edistämään samaa sukupuolta olevien parien asemaa. Aikanaan kansanedustajana Niinistö äänesti parisuhdelain hyväksymisen puolesta.
Jos tätä mainittua toivotusta käsittelee seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta, niin seksuaali- tai sukupuoliyhteisöön kuuluminen ei minun käsittääkseni synnytä raja-aitaa ihmisen ja Jumalan välille. En osaa ottaa toivotusta kannanotoksi sateenkaarivähemmistön suhteen.
En lähtisi muutenkaan erittelemään puhetta sen mukaan, mitä sanoja siinä käytettiin tai mitä ei käytetty. Esimerkiksi sana "tasa-arvo" kuultu, yksi piste ja sana "solidaarisuus" kuultu, toinen piste. Ja niin edelleen. Kokonaisuus on tärkeämpi.
Varmasti on asioita, joita Niinistö olisi voinut puheessaan käsitellä paremmin tai ylipäätään käsitellä.
Minä koin osuuden yhteiskunnan, yksilön ja perheen paikasta kritiikiksi siitä, että yhteiskunta joskus unohtaa ihmisen ja tämän ihmisarvoisen elämän, mutta kuitenkin sotkeutuu sellaisiin asioihin, joihin sen ei välttämättä olisi syytä sotkeutua.
Koin Niinistön myös kannustavan ihmisiä välittämään toisistaan. Minusta se on hyvä riippumatta siitä, elääkö ihminen yksin, kaksin tai osana isompaakin yksikköä.
Minusta oikeudenmukaisuus on tasa-arvon ilmentymä tai tasa-arvo oikeudenmukaisuuden ilmentymä. Minä koin ihmisten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon käsitellyn siinä kohdassa.
