Järjestäjän konsepti kutsuu "all boys, butches, bears and their best buddies" risteilylle. Karhut on itseasiassa vain trendikäs(?) mainoskikka ja kohderyhmänä aika pieni. Koska karhupopulaatio on melko pieni, kannatta bileet pitää avoinna kaikille.
Harmi vain, miten kolmelle päivälle jakaanuneita bileitä olisi voinut hieman tiivistää. Esimerkiksi tapahtuman ehdoton huippu, perjantaina esiintyneen Hard Ton jäi monilta väliin...kuten taisi jäädä myös viikonlopun päättävä Beard Drag Race.
*Jatkot oli muuten Hercules nimisessä baarissa, joka sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa Lönnrotinkadulla...
Suuret kiitokset kaikille osallistujille, viikonloppu oli superhauska ja artistit kiittelivät todella välittömästä ja aidosta tunnelmasta ja hienosta meiningistä.
Oli kiva nähdä vanhoja tuttuja ja tutustua jälleen uusiin, osallistujia oli viikonlopun aikana yhteensä reilu 500 mukaanlukien perjantain sauna, etkot Kaikussa, lauantain risteily ja jatkot Herculeksessa. Sunnuntai- brunssille Siltaseenkin tupsahti ihan mukavasti porukkaa.
Huom! Bear Drag Race ei liity Bears on Board tapahtumaan vaan sitä järjestävät Karhupuiston kioskin pojat - ihan eri taho siis.
SaintJudyltä olisin kysynyt millä tavoin tarkoitat että viikonloppua olisi voinut tiivistää? Tarkoitatko että vähemmän tapahtumia vai että bileet olisivat voineet olla samoissa paikoissa..?
Lähinnä harmitti tuon Hard Tonin ymppääminen perjantaille, Kaiku kaikui puolityhjänä. Jatkobileissä tuo olisi toimininut paremmin, kun monet panosti lauantaille.
Halusin tänä vuonna tehdä BOB:sta viikonlopun mittaisen minifestarin jotta kaikki halukkaat pääsevät mukaan, sekä miehet että naiset.
Kaikkeen pitää järjestävänä osapuolena varautua, kelit ei perjantaina olleet kohdillaan ja alkuillan terassimeininki jäi tosi vaisuksi sen osilta. Ehkä mainontaakin olisi voinut lisätä nimenomaan perjantain tapahtuman puolelta mutta näin jälkikäteen sitä ei ehkä kannata murehtia liikaa... onpahan tuossa opittavaa ensi vuodelle :)
Mä näen että Helsingissä on tilaus queer-henkiselle, festarityyppiselle tapahtumalle, sen takia otin riskin ja lähdin laajentamaan risteilyä koko viikonlopulle. Palautteista päätellen se kannatti, ja tästä nyt lähdetään rakentamaan ensi vuoden tapahtumaa yksi viikonloppu rikkaampana ja opittuna, ja toivottavasti vuoden päästä nähdään enemmänkin artisteja ja tapahtumia viikonlopun mittaan.
Queer on aika kyllä kaukana karhuista...tai sitten olen vain ymmärtänyt käsitteet aika huonosti. Hauskaa, tuo Bears On Boardin laajentuminen alkuperäisestä konseptistaan, mutta ehkä kannattaisi kuitenkin järjestää yksi unohtumaton ilta, kuin jakaa muutama tapahtuma eri päiville. "Skene" ei kuitenkaan ole niin laaja.
Joku queer henkinen musafestari olisi kyllä paikallaan. Kun ajattelee vaikka Kuudes-linja/Adams/Kaiku-tarjontaa, niin tarjonta ei taida ihan kohdata kohderyhmää?
____________
Jos queer-henkisiä artisteja miettii, niin Christeene Suomeen:
Joo ei jumiteta määreisiin ja käsitteisiin. Pääasia että mahdollisimman kirjava joukko kokoontuu yhteen pitämään hauskaa, hyvän asian puolesta :)
Noissa sun mainitsemissa paikoissa on käynyt itseasiassa todella paljon queer/gay/bear/whatever artisteja, HorseMeatDisco, Le1F, KimAnnFoxman, Prosumer, Mykki Blanco, Daniel Wang, Tiga, JD Samson, Hunx & His Punx, Nomi Ruiz...tossa nyt vaan muutamia mainitakseni. Että kyllä noi paikat musta täyttää ihan hyvin ne kriteerit. Eria asia on sitten se, miten jengi suostuu liikkumaan muualle kuin perushomoloihin?
Sen lisäksi että Kaiku on mun mielestä tilana yksi ehdottomasti Helsingin parhaista, (tekniikan ja äänentoiston puolesta varsinkin), on musta paljon mielenkiintoisempaa järkätä bileet mieluummin jossain ei-niin obvious paikoissa.
Viimeisessä Normihomolehdessä oli sinänsä hyvä artikkeli siivuten aihetta, tosin sillä erotuksella, että sama "valitusta" homopaikkojen musiikillisesta linjasta olen kuullut 1990-luvun alkuvuosista alkaen (kun itse aloitin siis). Kukaan ei ole mainittavimmin "pilannut" bileitä, ne ovat olleet aina ****** ja poketkin heteroita. Tuo Hard Ton ilta toimi aika hyvänä esimerkkinä: homoille suunnattu tapahtuma perjantai-iltana, kiinnostava kansainvälinen artisti ja muuten niin suosittu Kaiku oli tyhjänä. Esimerkiksi Horse Meat Disco oli pakaten täynnä, tosin popula oli silmiinpistävä heteropainotteista.
Klubikulttuuri ei ole koskaan oikein rantautunut Helsingin homoelämään, valitettavasti itseä musiikilliset linjaukset ovat muualla. Itse olen tottunut siihen, että kun haluan tanssia, suunnista jonnekin muualle, kuin homobaariin. Homobaariin mennään yleensä kuitenkin muista, kuin musiikkilinjauksista, vaikka tietty ilta voisi saattaa enemmän samanhenkisiä ihmisiä yhteen. Musiikkimaku on kuitenkin aika merkittävä yhdistävä tekijä.
Poikkeuksena homobaarien tarjonnassa on ollut Stroke, joka on _viimein_ löytänyt paikkansa. "Liikkuvuudesta" tässä kohdin voi sanoa sen, että vuori tuli homojen luokse, eikä päinvastoin.
Jotain muutosta on kuitenkin tapahtunut. Vielä muutama vuosi sitten MSC-pippaloissa ei voinut soittaa teknoa, kun vanhemmat kerholaiset kokivat sen häiritsevänä.